Ilmasto ei kestä hakkuiden kasvattamista

Suomen metsistä on tullut ilmastopolitiikan kiistakapula. Hallitustenvälisen ilmastopaneelin tuore raportti vaatii valtioilta nopeita toimia sekä päästöjen vähentämiseksi että metsien ja maaperän hiilinielujen kasvattamiseksi. Sipilän hallitus kuitenkin tavoittelee hakkuiden merkittävää lisäämistä.
Ilmakehästä hiiltä imevien nielujen merkitys on ilmastokeskustelussa pitkään jäänyt päästöjen leikkaamisen varjoon. Kuitenkin hiilinielun heikentyminen on ilmastolle yhtä paha kuin samansuuruinen päästön kasvu. Vastaavasti nielun kasvu auttaa yhtä paljon kuin päästön väheneminen.
Suomen on mahdollista painaa nettopäästöt nollaan vuoteen 2030 mennessä, jos sitä ennen ajamme alas hiilen, turpeen ja lämmitysöljyn käytön, vähennämme liikenteessä fossiilipolttoaineen käyttöä ja samalla kasvatamme metsien hiilinielua. Näin toimintamme vastaisi ilmastonmuutoksen hillintää 1,5 asteeseen. Tämä vaikuttaisi nopeammin kuin esimerkiksi uusien ydinvoimahankkeiden aloittaminen.
Seuraavan hallituksen tulee tehdä toimenpideohjelma hiilen sidonnan vahvistamiseksi. Siinä avainasemassa ovat metsät. Myös pellot ja suot ovat tärkeitä.
Tutkijat ovat jo pitkään varoittaneet, että hakkuiden lisääminen hallituksen kaavailemalla tavalla tekisi tyhjäksi muiden toimialojen päästövähennykset vuoteen 2030 mennessä. Tämä todetaan myös hallituksen oman ilmastostrategian vaikutusarviossa. Lastemme ja nuortemme tulevaisuus on kuitenkin tärkeämpää kuin perinteisten teollisuudenalojen lähivuosien voitot.
Metsien talouskäyttö on muutettava ilmastonkestäväksi. Puunjalostuksessa on panostettava ensisijaisesti laatuun ja tuotteiden arvoon. Metsien käsittelyä pitää muuttaa siten että hiilinielu kasvaa.
Hakkuukiertoa on pidennettävä, eli puiden pitää antaa kasvaa vanhemmiksi kuin nyt. Silloin hehtaarilta ei saataisi hakkuutuloa yhtä usein kuin nyt, mutta saataisiin enemmän, järeämpää ja arvokkaampaa puuta. Metsätalouden tuet tulee suunnata tavalla, joka palkitsee hiilinielun kasvattamisesta. Samalla edistetään luontomatkailun mahdollisuuksia, varjellaan kansallismaisemiamme sekä tuetaan luonnon monimuotoisuutta.
Ilmastomyönteisen metsäpolitiikan avulla suomalaisten hiilijalanjälki voidaan muuttaa vihreäksi kädenjäljeksi, joka auttaa koko maailmaa estämään ilmastonmuutoksen pahimmat vaikutukset.
 
Satu Hassi, kansanedustaja (vihr), ympäristövaliokunnan puheenjohtaja, Tampere
Veli Liikanen, Vihreiden varapuheenjohtaja, Mikkeli
 
Mielipidekirjoitus julkaistu Helsingin Sanomissa 14.10.2018