“Tässä työssä auttaa, että on pienenä ihaillut Peppi Pitkätossua.”

Ilmaista tuprutusta vai ei

Turun Sanomien ja Kauppalehden mukaan puolueemme puheenjohtaja on puhunut aika kummallisia eilen Brysselissä.

Näiden lehtien mukaan Tarja Cronberg on vaatinut Suomen metsäteollisuudelle ilmaisia päästöoikeuksia päästökaupassa vuodesta 2013 alkaen, ja ainakin loogisesti luettuina lausunto tarkoittaa, että päästöjä saisi tuprutella ilmaiseksi sittenkin vaikka uusi kansainvälinen ilmastosopimus syntyisi. Toivon tosiaan, että Tarjaa on siteerattu väärin.

EU:n komission esityshän on, että vuodesta 2013 sähköyhtiöt joutuvat ostamaan kaikki päästöoikeutensa, mutta muu teollisuus vain 20% (joka osuus nousisi ajan myötä). Sellaiset alat, jotka joutuvat kansainvälisessä kilpailussa epäreiluun asemaan, jos päästöt ovat EU:ssa maksullisia mutta kilpailijamaissa eivät, voivat kuitenkin saada kaikki päästöoikeutensa ilmaiseksi. Se, mitkä alat ovat näitä “hiilivuodolle alttiita” voidaan kuitenkin arvioida vasta kun tiedetään, miten kansainvälisissä neuvotteluissa käy.

Kansainvälinen sopimus “Kioto kakkosesta” on tavoitteena saada aikaan Kööpenhaminan ilmastokokouksessa joulukuussa 2009. Se, mitkä alat ovat hiilivuodolle alttiita voidaan arvioida vasta sen jälkeen, kun tiedetään, millaiset päästörajat tulevat koskemaan esimerkiksi USA:a ja Kiinaa.

Energiaintensiivinen teollisuus tietenkin lobbaa innolla, jotta saisi lupauksen ilmaisen tuprutuksen jatkumisesta. Se on sinänsä ihan ymmärrettävää, sellaisiahan lobbarit ovat.

Mutta ajatellaanpa mitä oikeasti tapahtuu, jos ennen Kööpenhaminen kokousta EU lupaa ilmaiset päästöoikeudet esimerkiksi alumiini-, teräs-, sementti- ja paperiteollisuudelle. Seuraus on tietenkin se, että samat alat (ja osittain myös samat ylikansalliset firmat) vaativat ilmaisia (ja mieluiten myös rajattomia) päästöoikeuksia joka puolella: USA:ssa, Australiassa, Kanadassa, Japanissa, Kiinassa, Intiassa, jne. Tämän jälkeen saammekin heittää toivon siitä, että syntyisi kansainvälinen ilmastosopimus, jolla olisi mitään mahdollisuuksia rajoittaa maapallon lämpenemistä alle kahden asteen.

Muistututan, että ilmastonsuojelulla on kiire. IPCC:n mukaan päästöt koko maapallolla pitäisi saada kääntymään laskuun noin kymmenen vuoden kuluessa. Jos vuoden 2012 jälkeen metallisulatot, paperitehtaat ja sementtiteollisuus saisivat tuprutella kivihiiltä ilmaiseksi koko maailmassa, ei olisi mitään toivoa saada ilmastonmuutosta aiheuttavat päästöt kuriin ajoissa.

Ja juuri tästä syystä edes oikeistolaiset ilmaston ystävät europarlamentissa ja EU:n komissiossa – ja esimerkiksi Ruotsin hallituksessa – eivät halua että yhdellekään teollisuudenalalle luvataan ilmaisia päästöoikeuksia.

Erityisesti ihmettelen seuraavia lausuntoja (siteerattu Turun Sanomista):

“Työministeri Tarja Cronberg (vihr) toivoo, että Suomen metsäteollisuus saisi ilmaisia päästökauppaoikeuksia vuonna 2013 alkavalla kaudella.”

“Suomi on kansainvälisten sopimusten kannalla mutta lähtee siitä, että metsäteollisuuden on siirtymäkaudella saatava ilmaisia päästöoikeuksia tai ainakin tiedettävä mahdollisimman nopeasti, onko päästöoikeuksia mahdollisuus saada”, Cronberg muotoili.

Tämähän tarkoittaa loogisesti että kivihiiltä ja muita fossiilipolttoaineita pitää saada tupruttaa ilmaiseksi sittenkin vaikka kansainvälinen sopimus syntyisi.

“Meidän lähtökohtamme ennen kaikkea on, että uusiutuvaa energiaa lisätään ja että nämä tavoitteet toteutuvat. Metsäteollisuuden rooli uusiutuvassa energiassa on Suomessa suuri. Haluamme rajoittaa sähkön ja energian kokonaiskäyttöä ja pyrimme toteuttamaan uusiutuvan energian tavoitteet. Siinä mielessä kysymys päästöoikeuksista ei ole aivan keskeinen”, Cronberg huomautti. Sillä tavoinko teollisuutta rohkaistaan uusiutuvan energian käyttöön, että fossiilisten polttoaineiden päästöjä saa tupruttaa ilmaiseksi? Tätä kysyn siis minä.

Puu ja muu biomassahan on uusiutuvaa, ja niiden poltossa syntyvää hiilidioksidia ei lasketa päästöksi. Tämä johtuu siitä, että puu (tai muukin kasvi) on kasvaessaan sitonut ilmasta tasan saman määrän hiilidioksidia kuin sen poltossa muodostuu. Ja kun kaadetun puun tilalle kasvaa uusi puu, se sitoo taas saman hiilidioksidin. Puun ja muun biomassan poltto on siis hiilidioksidin kierrätystä, edellyttäen että metsien puumäärä kokonaisuutena pysyy vähintään entisellään (kuten Suomessa on). Kivihiili ja öljy sen sijaan ovat muodostuneet miljoonien vuosien kuluessa. Ja siksi niiden poltto lisää ilmakehän hiilidioksidimäärää.