“Tässä työssä auttaa, että on pienenä ihaillut Peppi Pitkätossua.”

Ihmiset haluavat mieluummin lisää aikaa kuin lisää roinaa

Kun aamulla avasin hotellihuoneessa television, ranskankielinen uutiskanava puhui jotain terrori-iskusta ja Frankfurtin lentokentästä. Etsin äkkiä saksankieliset kanavat. Niillä oli kaikilla täysin unelias meininki, jotain jonninjoutavaa aamuhömppää. Myöskään BBC World ei puhunut asiasta mitään. Ajattelin ymmärtäneeni väärin.

Mutta kun parlamentilla sain käsiini aamun lehdet, kävi ilmi, että Saksassa on otettu kiinni islamistinen terroristisolu, joka oli ryhtynyt valmistamaan räjähteitä. Ryhmä kaavaili useita samanaikaisia iskuja useisiin kohteisiin, joista Frankfurtin lentokenttä on yksi. Se liippasi läheltä, kuljen kuukausittain Strasbourgiin useimmiten juuri Frankfurtin kautta. Inhoan tuota ruuhkaista ja hermostunutta kenttää, mutta aikataulut muiden vaihtoehtojen kautta eivät useimmiten sovi.

Pieni suuri uutinen: Suomen Gallupin mielipidekyselyssä 68 % suomalaisista vastasi haluavansa mieluummin vuodessa 5 päivää lisää vapaapäiviä kuin 2 % lisää liksaa. Hyvä! Enemmistö siis haluaa ”enemmän aikaa, vähemmän roinaa”, juuri kuten vihreät. Ikävä kyllä talous- ja muussa politiikassa oletetaan edelleen automaattisesti ihmisten haluavan loputtomasti aina vain lisää rahaa. Näin luodaan yhteiskuntaa, jossa ihmiset ovat kyllä keskimäärin entistä vauraampia, mutta samalla kaikenlaiset stressioireet kuten unettomuus yleistyvät. Tätä isoa ja raskasta pyörää on vaikea kääntää, vaikka se on tuhoamassa sekä maapallon että ihmisten psyyken.

Täysistunnossa äänestettiin muun muassa lentojen nesterajoituksista. Parlamentti haluaa lieventää käsimatkatavaroissa sallittavien nesteiden rajoituksia. Itseäni nykyisissä nesterajoituksissa ottaa eniten päähän niiden on täydellinen epäjohdonmukaisuus. Lentokoneeseen ei saa tuoda turvatarkastuksen läpi puolen litran vesipulloa, mutta matkustamoon saa viedä kentän taxfreestä ostetun litran pullon konjakkia, joka on palavaa nestettä. Jos nesteet matkustamossa ovat oikeasti turvallisuusuhka, sen pitäisi koskea myös taxfreeostoksia. Toisaalta ympäristön kannalta on hyvä, jos yksikin ihminen jättää lentämättä sen vuoksi, että lentämisestä tehdään koko ajan epämukavampaa.

Kovin juttu parlamentin päätöksessä oli, että komissiota vaaditaan julkaisemaan salainen asetus, johon nesterajoitukset perustuvat. Jos komissio ei tottele 3 kuukauden kuluessa, parlamentti vie asian EY-tuomioistuimeen.

Vieressäni istuva espanjalaismeppi David Hammerstein kertoi, että hänen diabeetikkosukulaiseltaan takavarikoitiin lentokentän turvatarkastuksessa insuliini jokin aika sitten. Tämä on kyllä säädösten vastaista. Tällainen turvatarkastus vaarantaa ihmishenkiä sen sijaan että turvaisi niitä.

Istunto otti kantaa myös alkoholin haittojen rajoittamiseen. Parlamentti haluaa muun muassa nollapromillerajaa uusille kuskeille ja alkoholipulloihin varoitustekstejä raskaana oleville naisille.

Istunto hyväksyi myös mietinnön rahtiliikenteen logistiikasta. Se ei ollut kovin hyvä. Mietinnössä tosin sanottiin, että rahtiliikennettä pitäisi siirtää maanteiltä rautateille, mutta enemmistö ei kuitenkaan tukenut tärkeimpiä keinoja tämän aikaansaamiseksi, ennen muuta sitä että liikenne maksaisi aiheuttamansa ympäristökustannukset. Siitä olen iloinen, että parlamentin teollisuusvaliokunta asettui tukemaan tätä ”ulkoiskustannusten sisäistämistä”, kuten asia taloustieteilijöiden slangilla sanotaan.

Lounaalla kuuntelin sitä, miten Europia eli eurooppalaisten öljyfirmojen lobbausjärjestö vastustaa komission ehdottamaa velvoitetta alentaa liikenteen polttoaineen elinkaaren aikuista hiilidioksidipäästöä prosentilla vuodessa. Sen täyttämiseksihän bensaan ja dieseliin on pakko lisätä biopolttoainetta, mutta ei mitä tahansa, vaan sellaista biopolttoainetta, jonka avulla saadaan oikeasti aikaan päästövähennyksiä. Europian madonluvuissa itseäni kiinnosti eniten pari sivumennen mainittua asiaa. Ensinnäkin öljyalan lobbarit kertoivat, että myös Kaliforniassa on säädetty vastaavanlainen velvoite vähentää polttoaineen elinkaaren aikuista hiilidioksidipäästöä prosentilla vuodessa. Toinen mielenkiintoinen pointti oli vetoaminen siihen, että laivojen polttoaineen rikkipitoisuuteen on tulossa rajoituksia ja niiden toteuttaminen vaatii energiaa öljynjalostamoilla. Toisissa yhteyksissä nämä samat öljy-yhtiöt ovat henkeen ja vereen vastustaneet näitä samoja rikkirajoituksia, koska haluavat myydä laivojen polttoaineeksi niin sanotun bunkkeriöljyn, joka on öljynjalostamojen jätettä ja sisältää kaiken sen lian ja mörjän jää jäljelle kun raakaöljystä on erotettu pois kalliimmat ainesosat, kuten bensiini ja diesel.

Transport and Environment-kansalaisjärjestö kertoi, että eurooppalaisten firmojen valmistamien uusien autojen hiilidioksidipäästöt pienenivät viime vuonna vain karvan verran, puolisen grammaa, arvoon 160 g/km, eli ”etenee jäätikön nopeudella”. Jäätikötkin taitavat nykyisin kyllä edetä vikkelämmin. Euroopan autoteollisuushan on vuonna 1998 vapaaehtoisella sopimuksella luvannut alentaa nämä päästöt 140 grammaan kilometriltä vuoteen 2008. Autoteollisuus ei siis pidä lupaustaan. Viime vuoden päästövähennys oli huonoin koskaan vuoden 1998 jälkeen.

USA ja Australia ovat luvanneet työskennellä sen puolesta että saadaan aikaan sopimus Kioton jälkeisestä ilmastopolitiikasta, tai Kioto kakkosesta, kummin päin vain halutaan. Kioton sopimushan ei sano mitään vuoden 2012 jälkeisestä ajasta. Kioto-häiriköt USA ja Australia ovat siis ottamassa lusikan kauniiseen käteen.

Guardian kertoo, että Pohjoisen jäämeren jää hupenee häkellyttävää vauhtia. Pelkästään viime viikolla jäästä suli kaksi kertaa Britannian kokoinen alue. Niin sanottu luoteisväylä Atlantilta Tyynelle merelle Kanadan ja Alaskan pohjoispuolitse on nyt auki. Nykyvauhtia koko Pohjoinen jäämeri voi lainehtia kesäisin sulana jo vuonna 2030.

Edellinen ennätyssula oli syyskuussa 2005, silloin jäätä oli 5,3 miljoonaa km2. Nyt sitä on 4,4, miljoonaa km2. Erotus on melkein kolme kertaa Suomen kokoinen.

Yksi avustajistani sanoi jäätiköiden sulamisuutisista, että ”ahistaa”. Hyvällä syyllä. Vuosien 1997-2000 keskiarvoon verrattuna jäästä on nyt sulanu 2,5 miljoonaa km2, mikä on yli 60 % EU:n pinta-alasta.