Globe: kasvihuonekaasupäästöt puolitettava 2050 mennessä

Odotellessamme aamulla teekupin ääressä kokouksen alkuun pääsyä brittien edustajiin kuuluva lordi Hunt, joka on meteorologi, kertoi että ilmastoskeptikkojen ahkerasti siteeraama tieto maailman keskilämpötilan pysymisestä vakiona 9 viime vuoden ajan on hämäävä. Tuona aikana lämpötila maa-alueilla on jatkanut vauhdikasta nousuaan, mutta maapallon keskilämpötila ei ole noussut, koska merien lämpötila on jonkin verran laskenut. Viimeksi mainittu liittyy el Niño – la Niña oskillaatioon. Lordi Hunt valitteli sitä, että tämä tieto on piilotettu IPCC:n raporttiin aika vaikeasti löydettäväksi. Brittiparlamentin Globessa toimii useita viehättäviä ja fiksuja lordeja, siis ylähuoneen jäseniä, lordi Hunt on yksi heistä.

Poimintoja sunnuntain annista:

Graeme Wheeler, Maailmanpankki: Itä-Himalajan jäätiköstä on 30 vuodessa sulanut 30 %. Indonesia käyttää fossiilisten polttoaineiden tukiaisiin enemmän budjettirahaa kuin koulutukseen ja terveydenhoitoon yhteensä (kuten muuten Egyptikin).

Brasilialainen senaattori Serys Slhessarenko jakoi tiedotteen ehdotuksestaan, jonka mukaan sademetsien puihin pantaisiin alumiinisirut, joihin tallennettavien tietojen avulla voitaisiin valvoa puutavaran alkuperää ja tehokkaasti paljastaa laittomat hakkuut. Mielenkiintoinen ajatus.

Kanadan edustajista Bob Mills kertoi investoinneista hiilidioksidin talteenottoon ja Christian Ouellet puhui geotermisen energian käytöstä. Hän oli sitä mieltä, että geoterminen energia voi hyvinkin syrjäyttää ydinvoiman.

Japanin hallituksen tieteellinen neuvonantaja Kiyoshi Kurokawa piti pitkän maailmoja syleilevän puheen, jossa hän muun muassa referoi Jared Diamondin kirjaa Romahdus. Sen mukaan niille kehityskuluille, joissa sivilisaatiot ovat aiheuttaneet ekokatastrofin ja siten oman tuhoutumisensa, on yhteistä ensinnäkin metsien hävitys ja luontotyyppien tuhoutuminen, toiseksi maaperän heikkeneminen esimerkiksi eroosion ja suolaantumisen vuoksi, kolmanneksi vesihuolto-ongelmat, neljänneksi ylikalastus ja –metsästys, viidenneksi vieraslajien aiheuttamat haitat paikallisille lajeille, kuudenneksi väestönkasvu ja seitsemänneksi henkeä kohti laskettujen ympäristövaikutusten kasvu. Kuulostaako tutulta? Hän referoi myös Darwinia, jonka mukaan parhaiten eivät selviydy vahvimmat eivätkä edes älykkäimmät lajit vaan ne, jotka joustavimmin sopeutuvat muutoksiin. Kurokawan puheessa oli paljon erinomaisia ajatuksia, mutta se oli niin pitkä, että sen aikana moni hipsi pois salista.

Kurokawa muuten puhui hyvin kriittiseen sävyyn ydinvoimasta, kuten myös usea kansanedustaja. Tämä oli mielenkiintoista, koska Japani on yksi maailman ydinvoimariippuvaisimpia maita. Usea japanilainen kansanedustaja puhui myös kansainvälisen ilmastosolidaarisuusveron puolesta, jota voitaisiin kerätä esimerkiksi lentoliikenteeltä.

Meille esiintyivät myös Japanin kahden suurimman oppositiopuolueen edustajat. Molempien puolueiden ilmasto-ohjelmat ovat sangen kunnianhimoisia. Sai sen vaikutelman, että Japanissa puolueet kilpailevat keskenään siitä, kuka on paras ilmaston ystävä, vähän samaan tapaan kuin Britanniassa. Demokraattinen puolue vaatii päästöjen alentamista yli 25 % vuoteen 2020 ja 60 % viimeistään vuoteen 2050 mennessä, uusiutuvan energian osuuden nostamista 10 %:iin vuoteen 2020, päästökauppaa ja globaalia ilmastoveroa. Toinen oppositiopuolue, Uusi Komeito, haluaa alentaa päästöjä 80 % vuoteen 2050 ja 25 % vuoteen 2020. Myös tämä puolue vaatii kansainvälistä ilmastosolidaarisuusveroa ja uusiutuvan energian nostamista 12 %:iin vuoteen 2020.

Päivän tärkein asia oli kuitenkin se, että Globen kokous pääsi yksimielisyyteen viestistä G8-maiden pääministereille ja presidenteille. Tekstiä on hiottu pitkään ja hartaasti, erityisesti kiinalaisten kanssa on neuvoteltu pitkään, neuvotteluja on vetänyt lordi Jay. Paperiin tuli kuin tulikin se, että globaalit päästöt pitäisi saada vuosisadan puoliväliin mennessä alenemaan puoleen vuoden 1990 tasosta tai alle ja että globaalit päästöt pitäisi kääntää laskuun seuraavien 10-15 vuoden aikana. Paperissa sanotaan lisäksi muun muassa, että uuden tekniikan tutkimus- ja kehittämisrahat pitäisi vähintään kaksinkertaistaa.

Sunnuntaina katselin kokoussalin viereisessä aulassa olevia ”6 %”-julisteita. 6 %:n päästövähennys vuoteen 1990 on Japanin Kioto-tavoite. Siitä ollaan nyt aika kaukana, päästöt ovat 6 % vuoden 1990 tason yläpuolella. Mutta maassa on näköjään aloitettu kunnon kampanja sen puolesta, että tavoite saavutetaan. Julisteista opin muun muassa, että ”cool biz” on jo tuottanut yli miljoonan hiilidioksiditonnin päästövähennykset, kun vajaa puolet firmoista on sen omaksunut. Talvella on vastaava ”warm biz” eli suositellaan vain 20 asteen sisälämpötilaa ja vastaavasti lämmintä pukeutumista. Myös ”warm biz” on tuottanut reilun miljoonan tonnin päästövähennykset. Yksi infotaulu kertoi havainnollisesti, miten itse kukin voi vähentää päivittäisiä hiilidioksidipäästöjään yhden kilon verran.

Illallisen söimme tosi viehättävässä perinteisessä japanilaisessa ravintolassa. Se oli puurakennus, jonka ympärillä ja sisäpihalla oli viehättävät puistot. Hienoa että Tokion kivierämaassa on vielä tällaisia henkireikiä. Tapoihin kuului, että kaikkien piti riisua kengät. Tuntui hauskalta olla hienossa ravintolassa paljain jaloin.