Geenimuuntelu tulee ruokapöytiin takaovesta

Pakina Lapin Radiolle 19.03.2008

Geenimuuntelu on tullut ruokapöytiimme takaovesta, karjanrehun kautta. Kuluttaja ei saa tietää esimerkiksi, onko pääsiäismunat tuotettu geenimuunnellulla rehulla.

Viime kesänähän Suomessa syntyi kohu, kun isot suomalaiset lihatalot ilmoittivat siirtyvänsä käyttämään geenimuunneltua rehua. Sittemmin geenimuunneltu rehu alkoi vähin äänin siirtyä ainakin sianrehun kautta suomalaiseen sianlihaan ja makkaraan.

Mutta olisitko koskaan voinut arvata, että myös geenimuunneltua teollisuusjätettä voidaan ruveta syöttämään karjanrehun kautta ihmisille ja että sitäkään tarvitse kuluttajille kertoa?

Tunnustan, että minun mielikuvitukseni ei olisi kyennyt arvaamaan moista siinä vaiheessa, kun ruvettiin puhumaan geenimuunneltujen ruokakasvien ja rehujen viljelystä. Näin saatetaan kohta tehdä huolimatta EU:n lääkeaineviraston esittämistä epäilyksistä, joista EU:n komissio ei vaivautunut kertomaan ministerineuvostolle, eikä Suomen hallitus eduskunnan suurelle valiokunnalle.

EU:n ministerineuvostossa oli helmikuun lopulla esillä luvan myöntäminen BASF-yhtiön GM-perunalle EH92-527-1. Se on kehitetty tuottamaan teollisuustärkkelystä, jollaista käytetään ainakin paperiteollisuudessa. Komissio esitti, että karjalle saa syöttää niin sanotun "pulpan" eli jätteen, joka jää jäljelle, kun tärkkelys on otettu perunasta pois. "Pulppa" siis syötettäisiin mutkan kautta ihmisille, paitsi vegaaneille ja luomulihan, -maidon ja -munien ostajille.

Ministerineuvostossa ei syntynyt riittävää enemmistöä suuntaan eikä toiseen, mikä tarkoittaa, että päätösvalta on komissiolla. Jos ei ihmeitä tapahdu, lupa tulee. Viime kesänä, kun Suomessa kohistiin geenimuunnellusta rehusta, maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila vaati geenimuunnellulla rehulla tuotetulle lihalle merkintäpakkoa.

Mutta viime kuussa Anttila kannatti EU:n ministerineuvostossa lupaa geenimuunnellulle teollisuustärkkelysperunalle, ja sen prosessijätteen syöttämistä sioille. Tämän perunan sisältämä merkkigeeni aiheuttaa vastustuskyvyn tietyille antibiooteille, joita käytetään sekä ihmisten että eläinten lääkinnässä. Siksi Euroopan lääkeainevirasto EMEA suhtautui epäillen luvan myöntämiseen.

Lääkealan asiantuntijat pelkäävät, että tuollainen geeni voi eläimen tai ihmisen suolistossa siirtyä taudinaiheuttajapöpöön. Jos niin käy, voimme olla helisemässä uuden antibiooteille vastustuskykyisen superpöpön kanssa.

Komissio ei ole neuvostolle toimittamissaan dokumenteissa kertonut EU:n lääkeaineviraston epäilyistä. Niistä ei kertonut myöskään Suomen hallitus eduskunnan suurelle valiokunnalle. Vihreät jäivät sekä Suomen hallituksessa että eduskunnan suuressa valiokunnassa yksin vastustamaan luvan myöntämistä.

Komission esityksessä oli toinenkin laillisesti kyseenalainen kohta. Esitys mahdollistaisi myös tuon GM-perunan sekoittamisen 0,9 %:n verran tavallisen rehu- ja jopa ruokaperunan sekaan. Direktiivissä tuo 0,9 % on kuitenkin raja tahattomalle sekoittumiselle, jota ei kerta kaikkiaan kyetä välttämään. Jos GM-ainesta on yli tuon 0,9%, myytävä tuote pitää merkitä geenimuunnelluksi. EU:n komissio siis näköjään aikoo liu'uttaa tahattoman sekoittumisen rajan tarkoituksellisen sekoittamisen rajaksi.

Eurooppalaiset kuluttajat vieroksuvat geenimuunneltua ruokaa. Niinpä eurooppalaisten kauppojen hyllyillä ei juurikaan edes näe geenimuunnelluiksi merkittyjä tuotteita. GMO-merkintä vaaditaan ruoalle, jonka raaka-aine on geenimuunneltu, käytännössä siis GM-kasvistuotteille. Geenimuuntelu on kuitenkin tullut ruokapöytiimme takaovesta, eläintuotteiden kautta, koska GM-rehulla tuotettuja eläintuotteita ei tarvitse merkitä.

Monissa maissa geenimuunneltu karjanrehu alkaa olla jo enemmän sääntö kuin poikkeus. Erityisesti rehusoija on Euroopassa pääosin tuontitavaraa. Maailmassa viljeltävästä soijasta melkein kaksi kolmasosaa on geenimuunneltua. Suomen sikojen syömästä valkuaisrehusta 85 % on ulkomaista soijaa. Saksassa on juuri valmistunut laki siitä, millä ehdoilla eläintuotetta saadaan markkinoida "GMO-vapaana". Elintarvikealan ihmiset odottavat, että tällaisille tuotteille vinhaa menekkiä Saksan markkinoilla.

Kuluttajan kannalta selvempää olisi säätää merkintäpakko eläintuotteisiin, jotka on tuotettu GM-rehulla. Tämä on koko ajan ollut vihreiden linja EU-päätöksenteossa. Viime kesänä ministeri Anttilan lisäksi pääministeri Vanhanen vaati tätä näkyvästi. Minulle on jäänyt arvoitukseksi, tekeekö Suomen hallitus asialle oikeasti mitään. Vai tyytyykö Suomi vain siunaamaan yhä uusia lupia geenimuunnelluille viljelykasveille?