“Tässä työssä auttaa, että on pienenä ihaillut Peppi Pitkätossua.”

G8+5 parlamentaarikkojen ilmastokokouksessa Washingtonissa

Washingtonin lehtien mukaan sää oli katkaissut sähköt tuhansista kodeista, pahimmillaan yli 10 000 kotia on ollut ilman sähköä.

Capitol-kukkulalla liput olivat puolitangossa, ilmeisesti entisen presidentin Gerald Fordin kuoleman takia.

Tässä kokouksessa on paikalla enemmän kansanedustajia kuin koskaan ennen G8+5 parlamentaarikkojen ilmastotapaamisissa. Syynä lienee se, että kokous pidetään Washingtonissa ja yhdysvaltalaiset osallistuvat ensi kertaa kokoukseen kunnolla.

Paikalla on Kiinasta on 4 kansankongressin jäsentä ja 1 ministeri, Europarlamentista 5 meppiä, Japanista 3 kansanedustajaa, Venäjältä 5 duuman jäsentä, Intiasta 5 kansanedustajaa, Koreasta 4, Kanadasta 5, Saksasta 5, Italiasta 5, Ranskasta 3, Brasiliasta 3, Etelä-Afrikasta 4, Britanniasta 10, Meksikosta 5. Lisäksi monista maista on muita valtionhallinnon edustajia ja parlamenttien virkamiehiä, ja teollisuudenkin edustajia on muutama kymmenen. USA:sta oli periaatteessa paikalla 8 senaattoria ja 4 edustajainhuoneen jäsentä, mutta heistä kukaan ei ollut paikalla koko ajan, he enimmäkseen kävivät vain käyttämässä puheenvuoronsa ja poistuivat sitten. Koko ajan oli paikalla vain Massachusettsin osavaltiokongressin jäsen Jim Marzilli, olen tavannut saman miehen Buenos Airesin ja Montrealin ilmastoneuvottelukokouksissa.

Yhdysvaltalaiset esittivät vaihtelevia arvioita siitä, missä aikataulussa USA tulee säätämään liittovaltiotason ilmastonsuojelulakeja.

Kioto ei ole kuollut

Päivän ensimmäisiin puhujiin kuului “Kioto is dead”-mies, senaattori Larry Graig. Hän taisi olla edellisessä senaatissa energiavaliokunnan puheenjohtaja. Hänen mielestään päästökauppa eli ”cap and trade” ei tule saamaan tarvittavaa enemmistöä senaatissa.

Graig totesi senaatin olevan yhtä mieltä siitä, että ilmasto lämpenee. Muutoin hän veisasi samaa virttä kuin Bush, päästörajoitusten sijasta tarvitaan uutta teknologiaa. Ikään kuin nämä asiat olisivat jotenkin vastakkaisia. Ei mitään päästöjä koskaan ole vähennetty vanhalla tekniikalla. Eikä se riitä, että on uutta tekniikkaa, tarvitaan myös lakeja, jotka pakottavat firmat ottamaan puhtaamman tekniikan käyttöön.

Graig myös toisti tutun väitteen, että USA on onnistunut ilmastonsuojelussa Eurooppaa paremmin, koska vuoden 2000 jälkeen EU-alueen päästöt ovat nousseet enemmän kuin USA:n. Mutta tosiasiassa, jos kehitystä katsotaan vuodesta 1990, joka on Kioton sopimuksen vertailuvuosi, EU on vähentänyt päästöjä, USA taas lisännyt tosi roimasti.

Graig totesi, että USA:ssa on 32 uutta ydinvoimalaa piirustuspöydällä ja että USA käyttää eniten rahaa uuden tekniikan kehittämiseen. Ainakin viimeksimainittu on totta.

Graigin takana istui hänen avustajansa, jonka olen tavannut ennenkin. Minusta hän näytti hiukan syylliseltä pomonsa puhuessa.

Graig lähti ennen kuin pääsin sanomaan hänelle, että uuden tekniikan kehittäminen ei suinkaan ole ristiriidassa sen kanssa että luodaan kannusteita ottaa puhtaampaa tekniikkaa käyttöön. Pääsin sanomaan sen seuraavalle puhujalle, joka oli Michael Morris, Americal Electric Power-yhtiön toimitusjohtaja. Hän sanoi, että ”en voisi olla enemmän samaa mieltä”. Hän puhui myös olemassaolevien voimalaitosten energiatehokkuuden eli hyötysuhteen parantamisesta.

Edustaja Udall totesi, että vanhassa eli republikaalienemmistöidessä senaatissa 53 jäsentä tuki päätöslauselmaa, jossa vaadittiin sitovaa päästövähennyslainsäädäntöä. McCain-Liebermanin päästökauppalakiesitys sai ensimmäisellä yrityksellä 44 ääntä, mutta viimeksi vain 38, kun siihen oli lisätty ydinvoimaa tukevia elementtejä. Todennäköisesti sen kannatus kasvaisi taas, jos se muutettaisiin takaisin neutraaliksi ydinvoiman suhteen. Udallin mukaan päästöt kasvavat vuosittain noin 2 % jos jättäydytään pelkkien vapaaehtoisten toimien varaan. Rakennukset (lämmitys ja jäähdytys) tuottavat noin puolet USA:n päästöistä, rakennusten energiatehokkuutta parantamalla saataisiin melko halvalla isot päästövähennykset. Hän korosti, että 25 maata tuottaa globaaleista päästöistä 80 %, on tärkeää saada kaikki nämä mukaan talkoisiin.

Biopolttoaineet

Shuichi Kato Japanista totesi, että Japanissa selluloosapohjaisissa biopolttoaineissa on potentiaalia, maassa on niin paljon metsiä.

Antonio Palocchi Filho Brasiliasta puolusti Brasilian bioetanolituotantoa. Hänen mukaansa ne epäkohdat, jotka liittyvät USA:n biopolttoainemarkkinoihin, eivät pidä paikkaansa kaikkialla. Sokeriruo´osta (jota Brasiliassa käytetään) saa etanolia paljon tehokkaammin kuin maissista (jota USA käyttää). Vastoin yleistä luuloa Brasilian etanoli ei ole enää 20 vuoteen saanut valtion tukiaisia. Palocchi Filhon mukaan 20 miljoonaa hehtaaria riittäisi tuottamaan etanolia korvaamaan 10 % maailman isoimpien kansantalouksien nyt kuluttamasta öljystä.

Lordi Fowler, entinen ministeri ja Holcim-yhtiön johtaja puhui päästövähennysten mahdollisuuksista sementin tuotannossa. Hän sanoi, että betoni kuuluu maailman eniten käytettyihin raaka-aineisiin. Aloitteessa sementin tuotannon päästöjen vähentämisestä on mukana 18 yhtiötä, jotka tuottavat yli puolet maailman sementistä.

Päivän paras puhe

Päivän parhaan puheen piti mielestäni John Kerry. Hän on aikaisemmin ollut Globe USA:n puheenjohtaja. Hän näyttää huvittavan pitkältä ja laihalta, kuin olisi juuri tullut venytyskoneesta. Mutta joka tapauksessa hänen puhuessaan ajattelin, että voi saasta, kun tuo mies ei ole USA:n presidentti (tai sitten Al Gore).

Kerry kertoi kohtapuoliin julkaisevansa yhdessä vaimonsa kanssa kirjan “This Moment of Planet Earth”. Kynnyksiä, joiden ylittämisen jälkeen tilanne alkaa paheta, alkaa tulla eteen muissakin asioissa kuin ilmastossa, kemikalisoituminen, makean veden liikakäyttö, valtamerien happamoituminen, esimerkiksi. On siis kyse laajemmasta ympäristöongelmien kirjosta.

Kerry kertoi tavanneensa NASA:n johtaviin ilmaston tutkijoihin kuuluvan Jim Hansonin ja vakuuttuneensa, että ihmiskunnalla on noin 10 vuotta aikaa kääntää ilmastopäästöt laskuun, muuten ilmastonmuutos voi ryöstäytyä käsistä, ellei sitten Jumala puutu peliin, minkä varaan ei kuitenkaan voi laskea.

On olemassa 928 kollegojen tarkastamaa (peer reviewed) tutkimusta, jotka osoittavat, että ilmastonmuutos on ihmisen aiheuttama. Sellaisia tutkimuksia, jotka todistaisivat toista, ja jotka olisivat läpäisseet kollegojen tarkastuksen, ei ole ainuttakaan.

Eräs firma suunnittelee Texasiin 16 uutta hiilivoimalaa, perinteistä tekniikkaa. Kerry valmistelee lakialoitetta, jolla tämä ja vastaavat estettäisiin. Jos USA sallii tämän, emme voi sanoa kiinalaisille ja intialaisille, että älkää ihmeessä te rakentako uusia hiilivoimaloita.

Jos hyväksymme tieteen varoitukset ja toimimme sen mukaan, mikä olisi pahin mitä voisi tapahtua, Kerry kysyi. Saisimme puhtaampaa ilmaa, kehittäisimme uutta teknologiaa, syöpävaara vähenisi, pääsisimme irti fossiiliriippuvuudesta, pelastaisimme valtavan määrän lajeja. Entä mikä on pahin seuraus, jos luotamme ilmastoskeptikkoihin mutta he ovatkin väärässä? Katastrofi. Näiden välillä ei pitäisi olla vaikeaa valita.

Kerryn mielestä tarvitaan aika rajuja toimia, hän aikoo tehdä Olivia Snowen kansaa lakialoiteen, joka menee paljon pitemmälle kuin McCain-Liebermannin päästökauppalakiesitys.

Kerry kääntyi kiinalaisten puoleen ja sanoi, että päästötalkoisiin tarvitaan kaikkia maita: Vaikka USA lopettaisi päästönsä kokonaan, se ei vielä pelasta planeettaa. Te Kiinassa ette kerta kaikkiaan voi jatkaa niin, että käynnistätte yhden hiilivoimalaitoksen viikossa.

Kun Kerry sanoi tämän ja katsoi kiinalalsiin, näm
ä katsoivat häntä ja koko porukka nyökytteli päätään.

Kerry jatkoi, että toimettomuuden kustannukset ylittävät kaikkien mahdollisten toimien hinnan. Reaganin presidenttikauden aikana USA menetti johtoasemansa muun muassa aurinkoteknologiassa, Saksa ja Japani menivät ohi.

Kommentteja ja kysymyksiä Kerrylle

Eräs brittikansanedustaja pyysi kommentoimaan päästökauppalakiehdotuksen läpimenomahdollisuuksia, Larry Graighan ei uskonut sen voivan saada tarvittavaa enemmistöä. Kerry vastasi, että mitä enemmän hän lukee ilmastotutkimuksia, sitä enemmän häntä pelottaa. Vielä vähän aikaa sitten luultiin, että ilmaston voi antaa lämmetä 3 astetta ilman katastrofaalisia seurauksia, mutta nyt näyttää, että liikkumavara on tuskin yksi aste, sen lisäksi mitä on jo aiheutettu. Hän luotti siihen, että kunhan senaatti kuulee asiantuntijoita, enemmistö tarpeeksi jämerille toimille saadaan. Ilmastonmuutos tuntuu jo, esimerkiksi Alaskassa jo siirretään erästä kaupunkia, koska meri syö sen rantaa.

Venäläinen edustaja kysyi Kerryltä mitä pitäisi tehdä, jotta USA tulisi Kiotoon mukaan. Kiinalainen kehui hänen puheenvuoroaan ja totesi, että on hankalaa, kun monilla alueilla kivihiili on helpoimmin saatavissa oleva energianlähde.

Kerry vastasi, että Kiotoa pitää uudistaa, tarvitaan ”globaali vastuu” (suomeksi tämä tarkoittanee, ettei hänkään aja USA:n liittymistä Kiotoon ennen vuotta 2012 eli että USA voi tulla mukaan vasta kun kehitysmaillakin on päästörajoituksia). Pitää tehdä töitä, jotta kehitysmaat eivät näkisi Kiotoa lännen salajuonena kehitysmaiden vaurastumisen estämiseksi. Me emme ole tehneet mitään tämän käsityksen torjumiseksi. Tarvitaan tekniikkayhteistyötä, yhteisyrityksiä, jne. Esimerkiksi 2 mrd dollaria ”puhdas hiili”-teknologian ja vetyhybridiautojen kehittämiseen.

Kerry kertoi viimeksi Shanghaissa käydessään olleensa hyvin helpottunut, kun pääsi lähtemään pois, koska siellä keuhkot olivat kuin tulessa. Ilman saasteongelmien ratkaiseminen hyödyttää myös kiinalaisia itseään.

Ydinvoimaa Kerry ei kannattanut, koska jäteongelmaa ei ole ratkaistu eikä sitä miten estetään ydinaseiden leviäminen.

Eräs keskustelija totesi Texasiin suunnitelluista hiilivoimaloista, että USA:n energia-ala uskoo päästökaupan tulevan ennen pitkää ja päästöoikeuksien alkujaon perustuvan perintömenettelyyn. Firma, joka suunnittelee Texasiin uusia hiilivoimaloita, haluaa näin kahmaista itselleen tulevia hiilidioksidikiintiöitä.

Edustajainhuoneen jäsen Gilchrest piti kauniin, mutta hyvin epäkonkreettisen puheen, jossa hän totesi, että ihmisten suonissa virtaa sama veri, meillä on samanlaiset keuhkot, kyseessä on yhteinen planeetta. Inhimillisellä kekseliäisyydellä ei ole ylärajaa. Kuten Kennedy sanoi, hengitämme samaa ilmaa.

Eileen Claussen, joka on ollut kansainvälisten ympäristöasioiden neuvottelija Clintonin hallinnossa, totesi että USA:n päästörajoitukset ovat sinänsä tärkeitä, mutta ehkä vielä tärkeämpi on signaali muulle maailmalle. Hänen mielestään USA:n päästörajoja ei pidä sitoa siihen, mitä muut maat tekevät.

Claussenin mukaan vuoden 2012 jälkeistä aikaa koskevan kansainvälisen sopimuksen tulee pitää sisältää kaikki tärkeimmät taloudet, kaikille näille jokin sitoumuksen muoto, ja sitovat multilateraaliset rakenteet. Kansainvälinen päästömarkkina, joka sisältyy Kiotoon, pitää olla sopimuksen yksi osa. Yhteisen kehyksen lisäksi pitää olla joustoa erilaisille kansallisille toimille. Yksi osa tätä kokonaisuutta voisivat olla sektorikohtaiset sopimukset, joissa asetetaan tavoitteet tietyille sektoreille, esimerkiksi teräksen ja alumiinin tuotanto.

Claussen kertoi, että senaatin valiokunta on jo hyväksynyt ja todennäköisesti myös täysistunto hyväksyy päätöslauselman, jossa vaaditaan USA:n osallistumista YK:n ilmastosopimuksen alaisiin neuvotteluihin.

Aika ryhtyä toimeen

YK:n ilmastosopimussihteeristön pääsihteeri Yvo de Boer totesi, että on ongelma, kun ne keskustelut, joiden tuloksen Eileen Claussen kuvasi, eivät ole kunnolla vielä alkaneetkaan. Hän sanoi, ettemme voi enää teeskennellä kuin voisimme vapaasti valita, suojellaanko ilmastoa vai ei. Norjan hallituksen edustajat ovat sanoneet, että maa pystyisi vähentämään päästöjään 30 % vuoteen 2020 mennessä ja kustannukset kansantaloudelle olisivat nolla. Miksei se tapahdu?

Yvo de Boerin mukaan tarvitaan valtionpäämiesten huippukokous antamaan vauhtia ilmastoneuvotteluille. (SH: Kannatan!) Neuvottelujen pitää toteuttaa 5 periaatetta: tarvitaan kunnianhimoinen pitkän aikavälin tavoite, teollisuusmaiden pitää tuntea historiallinen vastuunsa ja näyttää esimerkkiä päästövähennyksistä, mutta kehitysmaiden sitoutumukset tarvitaan myös. Kehitysmaiden pitää voida yhdistää päästöjen vähentäminen köyhyyden vähentämiseen. Tarvitaan toimiva globaali hiilidioksidimarkkina.

Björn Stigson, joka johtaa järjestöä nimeltä Wolrd Business Council for Sustainable Development, WBCSD, sanoi, että varmuus päästökaupan jatkosta tarvitaan viimeistään vuonna 2009. Muuten epävarmuus estää firmoja investoimasta. Hän vaati myös ydinvoimaloiden lupaprosessin yksinkertaistamista.

Eräs yritysedustaja, joka puhui pitkään hiilidioksidin talteenotosta ja varastoinnista, sanoi että sen vaikutus sähkön hintaan on luokkaa 2–3 USA:n sentti kilowattituntia kohden.

Intialainen kansanedustaja ja entinen ministeri Suresh Prabhu vaati joustoa kansainvälisten patenttisopimusten soveltamiseen, samaan tapaan kuin lääkkeissä, koska ilmastonmuutoksessa on kyse kansainvälisestä hätätilanteesta. Hän totesi myös, että päästövähennysten lisäksi pitää alkaa kiinnittää entistä enemmän huomiota ilmastonmuutoksen seurauksiin sopeutumiseen. Jos ilmasto lämpenee 2 astetta, monet viljat eivät enää kasva. Tämä yhdistettynä vesipulaan aiheuttaa vakavia seurauksia ruoan tuotannolle monissa maissa.

Brittikansanedustaja Stephen Byers totesi, että Lontoon pörssi pyrkii luomaan käsityksen siitä, miltä globaali CO2-markkina voisi näyttää, koska he haluavat Lontoosta globaalin hiilidioksidikaupan keskuksen.