“Tässä työssä auttaa, että on pienenä ihaillut Peppi Pitkätossua.”

Fortum haluaa uutta ydinvoimalaa vaikka Olkiluodon lupaukset on kaikki petetty

Etukäteen olin ajatellut, että tänä päivänä iloitsisin siitä, että nyt vuoden pimein neljännes on ohi. Valon runsastumisen iloa himmensi Fortumin jättämä ydinvoimalupahakemus. Fortum haluaa uuden reaktorin Loviisaan.

Minusta ennen kuin edes altaan harkita uusia ydinvoimaloita, pitäisi tutkia uudelleen nyt rakenteilla olevan Olkiluodon komosvoimalan lupaperusteet, Olkiluodon hankkeestahan on tullut uskomaton seikkailu. Ne lupaukset, joiden perusteella eduskunta vuonna 2002 myönsi luvan uudelle ydinvoimalalle, ovat kaikki osoittautuneet silkoiksi kupliksi. Tämä koskee kaikkea, aikataulua, työllisyysvaikutuksia, laatua ja kustannuksia.

Tärkeimmäksi perusteluksi uudelle ydinvoimalalle esitettiin aikoinaan Kioton sopimus. Rakennustyömaa on viivästynyt melkein vuoden joka vuosi ja on nyt myöhässä yli kolme vuotta. Olkiluoto kolmonen ei ehdi vaikuttaa Suomen Kioto-tavoitteeseen sitä eikä tätä, koska Kioto-päästöraja mitataan vuosien 2008-2012 keskiarvona, ja laitos valmistuu vasta vuoden 2012 kesällä – jos silloinkaan.

Ydinvoimalan väitettiin olevan edullisin vaihtoehto vähentää hiilidioksidipäästöjä. Lipposen kakkoshallituksen Kioto-selvitys, jonka tekoa johti silloinen kauppa- ja teollisuusministeri Sinikka Mönkäre, väitti että ydinvoimavaihtoehto tulisi euroissa 200-500 miljoonaa edullisemmaksi kuin ‘vihreä’ vaihtoehto. Muistan tämän oikein hyvin, koska olin sen hallituksen ympäristöministeri ja hallituksen sisäisissä väännöissä kyseenalaistin nämä laskelmat jo silloin (kuten olen kertonut kirjassani Tukka hattuhyllyllä).

Todellisuudessa jo pelkkä Olkiluodon laitoksen vaadittu viivästyskorvaus on tähän verrattuna moninkertainen eli 2,4 miljardia. Tämän summan suuruus paljastui viime viikolla. Kun viivästyksen korvausvaatimus lähentelee jo koko voimalan kauppahintaa, joka on 3 mrd euroa, se kaatuu väistämättä tavalla tai toisella veronmaksajien syliin, joko Suomessa, tai sitten Ranskassa ja Saksassa, tai sitten kaikissa näissä, eli puheet siitä, että rahoitus on täysin firmojen keskinäinen asia, eivät ole enää lainkaan uskottavia.

Suomalaisten työllistäjäksi luvatulla työmaalla suurin kansallisuus työmaalla ovat olleet puolalaiset. Laatua ja turvallisuutta pidettiin itsestään selvänä, olemmehan Suomessa. Todellisuudessa ympäri maailmaa hajautuneiden alihankkijoiden ketju on tuottanut uskomattomia virheitä ja laiminlyöntejä. Perustuksen betoni oli liian huokoista. Alihankkijan puolalainen alihankkija käytti vanhentunutta ja kelvotonta tekniikkaa reaktorirakennuksen suojakuoren valmistamiseen. Jo valettuja betonirakenteita jouduttiin purkamaan, koska intialainen insinööritoimisto unohti, että talven ja kesän välillä on iso lämpötilaero.

Surullisinta on, että luja usko ydinvoimaan on jarruttanut uusiutuvan energian kehitystä Suomessa. Tällä välin uusiutuvasta energiasta on maailmalla tullut megabisnestä. Euroopassa jo kahtena vuonna peräkkäin uusia tuulivoimamegawatteja on valmistunut enemmän kuin mitään muuta sähköntuotantomuotoa. Samaan aikaan Suomi on uusiutuvan energian vauhdittamisessa jäänyt yhdeksi EU:n hännänhuipuista.

Mukavampi asia on, että Sofi Oksasen romaani Puhdistus on saanut Runeberg-palkinnon. Tämä on ensimmäinen kerta, kun sama kirja on voittanut sekä Runeberg- että Finlandia-palkinnot. Kirjan onkin tosi hyvä. Se on odottanut hyllyssäni aika kauan, vasta viime viikonloppuna ehdin lukea sen, ja kyllä kirja on kaikki saamansa kiitokset ansainnut.

USA:n uusi energiaministeri Steven Chu on varoittanut, että Kaliforniasta tulee pölyallas, ellei ilmastonmuutosta saada kuriin. Sierra-vuoriston lumen kutistuminen vähentää alapuolisissa joissa virtaavaa vettä. Kalifornian vesiviranomaisten mukaan Sierran lumivarasto on nyt 61 % normaalitasosta. Parillakymmenellä paikkakunnalla on alettu säännöstellä vettä. Chu varoittaa, että Sierra-vuoriston lumesta voi huveta jopa 90 %.