Finanssikriiseistä on tullut kuin entisten puukaupunkien tulipaloja

Lehdet ovat jälleen kerran täynnä finanssikriisiä. Tulee mieleen että ennen vanhaan suomalaisissa puukaupungeissa tapasi olla suuria tulipaloja noin 20 vuoden välein. Yhdestä tulipalosta viisastunut sukupolvi muisti olla varovainen esimerkiksi valaessaan kynttilöitä. Mutta sitten kasvoi uusi polvi, joka ei muistanut edellistä suurta tulipaloa ja sitten jossain roihahti taas. Finanssikriiseistä ja markkinakuplista näyttää tulleen vastaava ajoittain toistuva ilmiö. Yhden kuplan puhjettua viisastutaan, mutta oppi pysyy kaalissa rajallisen ajan. Ennen pitkää ruoriin tulevat uudet toimijat, jotka ottavat taas isoja riskejä, hieman uudessa muodossa, ja siinä taas ollaan.

Parlamentin ilmastovaliokunnassa oli vieraana Tanskan ilmastoministeri Connie Hedegaard, joka tulee ensi vuonna johtamaan Kööpenhaminan ilmastokokousta, eli sitä kokousta jossa on tarkoitus sopia seuraavasta kansainvälisestä ilmastosopimuksesta. Nyt toteutettava Kioton sopimushan ei sano mitään vuoden 2012 jälkeisestä ajasta.

Poimintoja Hedegaardin esityksestä: Öljyn hinta on 3-kertaistunut vuoden 2001 jälkeen. Sen jälkeen OPEC-maat ovat tienanneet noin 1000 mrd dollaria ylimäärästä. Jo yksin tämä perustelee sen, että kannattaa siirtyä vähähiiliseen yhteiskuntaan. Noin 70 % lähivuosikymmeninä tarvittavista päästövähennnyksistä kyetään toteuttamaan olemassaolevalla tekniikalla ja teknologioilla, jotka ovat hyvin lähellä kaupallistamista. Uusiutuvan energian maailmanmarkkinoiden ennustetaan kasvavan 1000 mrd euroon vuoteen 2010 mennessä ( viime vuonna 100 mrd €). Eurooppalaisilla yrityksillä on nyt kolmasosa uusiutuvan energian maailmanmarkkinoista. Ilmastonsuojelussa on kyse myös energian huoltovarmuudesta, USA:ssa se on hyvin polttava teema, Obama on sanonut vaalikeskustelussa, että energian huoltovarmuus on jopa tärkeämpää kuin terveyspalvelujen saatavuus.

Hedegaard vetosi meihin EU-lainsäätäjiin, jotta tekisimme nopealla aikataululla päätökset EU:n ilmastopaketista ja jotta hyväksyisimme sille ilmastonsuojelun kannalta kunnianhimoisen sisällön. Näin voimme parhaiten edistää hyvän kansainvälisen sopimuksen syntyä.

Kysymykseen siitä, pitäisikö ilmastotoimet nyt unohtaa pankkikriisin takia, Hedegaard sanoi, että Eurooppa kohtaa pian vakavan työpaikkojen vuodon ulkomaille, ellemme päättäväisesti satsaa puhtaaseen tekniikkaan. Hän muistutti, että Kiinasta on tulossa maailman suurin ”vihreän” teknologian viejä, Eurooppa ei säilytä asemiaan ellei oma lainsäädäntömme tällä alalla ole tiukkaa.

Hedegaard korosti moneen kertaan olevansa konservatiivipoliitikko. Hänen näkemystään ilmastonsuojelun taloudellisesta välttämättömyydestä tukee tällä viikolla julkaistu YK-raportti, jonka mukaan ilmastonsuojelutoimet tuovat mukanaan suuria taloudellisia hyötyjä, jotka keskustelussa usein sivuutetaan. YK:n ympäristöohjelman UNEP:in pääjohtaja Achim Steiner mainitsi julkistamistilaisuudessa, että esimerkiksi Saksassa on enemmän työpaikkoja ”puhtaiden teknologioiden” aloilla kuin autoteollisuudessa. Uusiutuvan energian parissa työskentelee maailmassa enemmän ihmisiä kuin öljy- ja kaasuyhtiöissä.

Myös parlamentin puhemies Pöttering kävi puhumassa ja sanoi, että finanssikriisi ei mitenkään poista vastuutamme ilmastonsuojelusta.

Istunnossa äänestettiin muun muassa lakialoitteesta, joka liittyi pankkikriisiin. Siitä ei tullut vihreiden näkökulmasta kovinkaan hyvä. Läpi ei mennyt esimerkiksi se, että pankkien itsesäätely ei riitä, eikä se että johtajien palkoille on asetettava rajat, eikä se että pankit jotka myyvät uudelleenpakattuja lainoja, tulisi velvoittaa pitämään osa niistä omissa taseissaan.

Arktisen alueen hallintaa koskevassa päätöslauselmassa ei mennyt demarien ehdotus, että arktisesta alueesta pitää tehdä ydinaseeton, eivätkä vihreiden ehdotukset, joissa olisi nostettu biodiversiteetin suojelu tärkeämmäksi kuin jään sulaessa mahdolliseksi tuleva Jäämeren pohjan öljyn ja kaasun hyödyntäminen. Silti äänestin puolesta, koska kannatan lausuman perusajatusta: arktisen alueen hallinnasta tulee sopia kansainvälisesti ennen kuin kilpailu alueen luonnonvaroista ryöstäytyy käsistä.

Guardian kertoo brittihallituksen lobbaavan maansa meppejä, jotta nämä tukisivat autojen hiilidioksidipäästörajan voimaantulon lykkäystä 3 vuodella ja joukkoa porsaanreikiä. Hyi hyi! Brittihallitus yrittää esiintyä ilmastonsuojelun esitaistelijana, tämä ei lainkaan sovi siihen.

Hyvä uutinen: Indonesia ilmoittaa suojelevansa Sumatran saaren sademetsät. Maan hallitus on solminut WWF:n kanssa sopimuksen, jossa määritellään toimet sademetsien hävityksen lopettamiseksi. Suunnitelman keskeinen osa on työ paikallisyhteisöjen kanssa ja elinympäristöjen arviointiin perustuva maankäytön suunnittelu. Sumatra on maailman kuudenneksi suurin saari.

Earth Policy Instituten tiedotteessa kerrotaan YK-aloitteesta, jonka ovat tehneet joukko pieniä saarivaltioita ja muun muassa Kanada, Uusi Seelanti ja EU, jotta YK:ssa käsiteltäisiin ilmastonmuutosta turvallisuusuhkana. Palaun YK-lähettiläs on sanonut: ”Eikö saman tekisi mikä tahansa maa, jota uhkaa miehittäjäarmeija?” Totta, saarivaltioiden kannalta merenpinnan nousu vastaa sitä, että miehitysarmeija veisi osan valtion alueesta.

EU:n kemikaalivirastossa on hyväksytty ensimmäinen lista ”kandidaattiaineista”. Tämä mystinen käsite tarkoittaa listaa kemikaaleista, joiden käyttö saattaa muuttua luvanvaraiseksi. Uutinen on yhtä aikaa hyvä ja paha. Hyvää on se, että ensimmäinen lista nyt on päätetty. Nyt alkaa käytännössä toimia kuluttajien oikeus kysyä kaupoissa, onko tuotteessa näitä vaarallisiksi luokiteltuja aineita. Huonoa on se, että lista on tosi lyhyt, vain 14 ainetta. REACH-asetuksen mukaan listalle pitäisi panna kaikki aineet, jotka tiedetään esimerkiksi syöpää, geenimuutoksia ja hedelmättömyyttä aiheuttaviksi. Tällaisiksi jo nyt tiedettyjen aineiden lista on monta sivua pitkä. On siis todella suuri pettymys, että ensimmäinen versio tästä listasta on niin lyhyt. Toisaalta siellä on hyvin laajasti käytettyjä aineita, kuten useampi ftalaatti. Ftalaatit ovat hyvin laajalti käytettyjä muovinpehmennysaineita, joita on edelleen esimerkiksi leluissa. Pienimpien lasten leluissa ne kiellettiin vasta vähän aikaa sitten. Ne on kauan tiedetty hedelmättömyyttä aiheuttaviksi.