Euroopan parlamentti kannattaa rypäleaseiden kieltoa
20.11.2008
Euroopan parlamentin täysistunto tuki tänään suurella ääntenenemmistöllä (471 puolesta, 6 vastaan, 21 tyhjää) vihreiden aloitteesta laadittua päätöslauselmaa rypäleaseiden käytön, tuotannon ja kuljetusten kieltämisestä. Parlamentti kehottaa komissiota ja ministerineuvostoa toimimaan aktiivisesti, jotta kaikki EU-maat liittyisivät mukaan rypäleaseiden kieltosopimukseen.
Satu Hassi on iloinen siitä, että Europarlamentti tukee rypäleasekieltoa voimakkaasti:
”On hieno asia, että rypäleaseet kieltävä sopimus on saatu aikaan. On hyvin tärkeää, että kaikki EU-maat liittyvät sopimukseen, myös Suomi, Kreikka ja Puola. Muuten annamme muille maille liian helpon verukkeen jatkaa näiden epäinhimillisten aseiden käyttöä.
Olen hyvin pahoillani siitä, että oma maani Suomi aikoo jäädä sopimuksen ulkopuolelle. Tätä perustellaan sillä, että rypäleaseet on hankittu toisen epäinhimillisen asetyypin, henkilömiinojen, korvaamiseksi. Tämä on kuitenkin kuin pirun häätämistä Belsebubilla. 90-luvun lopulla, kun Suomen silloinen hallitus päätti henkilömiinoista luopumisen aikataulusta, armeija ei suinkaan kertonut aikovansa hankkia tilalle toista pahaa siviilien tappajaa, rypäleaseita.
EU:n ja kaikkien EU-maiden tulee nyt olla johdonmukaisia rypäleaseiden vastustamisessa ja kieltäytyä myös kaikista sotilasoperaatioista, joissa käytetään rypäleaseita. Rypäleaseiden uhreistahan arvioidaan jopa 98 prosentin olevan siviilejä. Meillä on jo yli 20 vuoden kokemus siitä, että nämä aseet tappavat sattumanvaraisesti valikoituvia siviilejä, mukaan lukien lapsia. Tälle on nyt aika saada loppu.
Maamiinojen tavoin myös rypäleaseet voivat viivästyttää konfliktin jälkeistä uudelleenrakennusta ja vapaata liikkumista vuosikausia, mistä tämänhetkinen tilanne Georgiassa muistuttaa.”
Dublinissa toukokuussa pidetyssä rypäleasekieltoa käsittelevässä kokouksessa sopimukseen ilmoittautui mukaan 107 maata. Tuolloin Suomi oli mukana. EU-maista Puola ja Kreikka ilmoittivat jo tällöin vastustavansa sopimusta. Sopimuksen ulkopuolelle ovat jättäytyneet muun muassa Venäjä ja Yhdysvallat. Sopimus allekirjoitetaan Oslossa 3. joulukuuta.