Euroopan lehmät rekisteröity – miksei siis aseet myös

Täysistunto hyväksyi saksalaisvihreän Gisela Kallenbachin mietinnön asedirektiivistä. Metsästäjäyhdistykset eri maista olivat käynnistäneet viime hetken lobbauskampanjan direktiiviä vastaan, mutta se hyväksyttiin äänin 588 puolesta, 14 vastaan, 11 tyhjää.

Gisela oli tyytyväinen lopputulokseen. Hän oli sanonut lehdistötilaisuudessa, että kun pystymme pitämään EU:n laajuista rekisteriä joka ikisestä lehmästä, miksi emme aseista.

Kuulin Giselalta, että eilisessä istuntokeskustelussa oli ollut pieni myrsky vesilasissa. Brittidemari Arlene McCarthy oli tuonut istuntoon aseen näköiskopion, jollaisia saa ainakin Saksassa vapaasti ostaa kaupasta. Hän oli lähettänyt sen parlamenttiin postitse varmistaakseen, että turvapalvelu tarkistaa, onko sen tuominen sisälle parlamenttiin ok. Turvapalvelu antoi vihreää valoa. Arlenen pointti oli, että tällainen vekotin ei ole tuliase, ja siksi niitä saa ostaa vapaasti. Mutta aseen näköiskopion voi melko yksinkertaisella ja halvalla tavalla muuttaa tuliaseeksi. Tätä porsaanreikää monet rikollisryhmät käyttävät hyväkseen. Muuan itävaltalaismeppi oli eilisessä istunnossa nostanut metelin, kun luuli, että Arlene oli tuonut istuntosaliin aseen. Tänään Arlene käytti työjärjestyspuheenvuoron, jossa selvitti asiaa.

Lasse Lehtinen on Suomessa vakuuttanut, että tulos sallii alle 18-vuotiaiden omatoimisen metsästyksen, kunhan vanhemmat tietävät ja hyväksyvät. Voipa olla, että oikeudella tullaan vielä kiistelemään siitä, tarkoittaako ”vanhempien valvonnassa” sitä, että vanhemman pitää olla mukana, jos alle 18-vuotias metsästää, vai riittääkö Lehtisen kuvaama järjestely. Se nähdään sitten.

Vihreät olivat asedirektiivitulokseen tyytyväisiä, Gisela Kallenbach oli onnistunut tiukentamaan esitystä aika paljon neuvotteluissa komission ja ministerineuvoston kanssa. Sen sijaan audiovisuaalisen median sääntöjä koskevaan ”TV ilman rajoja” -direktiivin tulokseen vihreät eivät olleet yhtä tyytyväisiä, koska laki sallii amerikkalaistyylisen ”product placementin” ohjelmiin. Tämähän on itse ohjelmiin ujutettavan mainonnan muoto. Myös varsinaisten mainoskatkojen sallittua määrää lisätään.

Saksan suurin sähköyhtiö RWE on ilmoittanut investoivansa vuodesta 2008 alkaen ainakin miljardi euroa uusiutuvaan energiaan, tavoitteenaan nostaa uusiutuvan energian osuus 20 %:iin omasta sähköntuotannostaan. Hyvä!

USA:ssa on julkaistu raportti, jonka mukaan ilmastonsuojeluun ei tarvita dramaattisia elintapojen muutoksia, ennen kaikkea tarvitsee siirtyä energiatehokkaampiin autoihin ja laitteisiin. No, energiatehokkuuden parantamisella voidaan tehdä paljon. Mutta uskon, että elämäntapamuutokset, kuten joukkoliikenteen suosiminen, ovat myös tarpeen. Mutta maakuoppiin ei tarvitse palata asumaan. Selvityksen julkaissut McKinsey-konsulttifirma arvioi, että riittää, kun ilmastonsuojeluun sijoitetaan 1,5 % siitä 77 biljoonan (englanniksi trillion, siis miljoona miljoonaa) rahasta, joka USA:ssa kaikkiaan arvioidaan sijoitettavan investointeihin vuoteen 2030 mennessä. Tällä rahalla USA:n päästöjä vuonna 2030 saataisiin leikattua 30-50 %.

WWF:n mukaan joka viides YK:n CDM-järjestelmän kautta myyty hiilidioksiditonni on ”väärää rahaa”, eli ei oikeasti vähennä päästöjä. No, tämän arviointi onkin oikeasti hankalaa. CDM-raha menee ilmastoystävällisiin investointeihin kehitysmaissa. Mutta miten voi todistaa, että projekti on lisää siihen, mitä muutenkin tapahtuisi? Toisaalta, uskon, että CDM:n säännöissä on kehittämisen varaa. Toisaalta CDM-projektien hyväksymismenettelyä on arvosteltu myös hitaudesta ja byrokraattisuudesta. Toimiva ratkaisu voi olla vain jonkinlainen kultainen keskitie eli tasapaino sujuvan päätöksenteon ja ympäristöuskottavuuden välillä.

Euroopan investointipankki antaa Kiinalle 500 milj. euron lainan kasvihuonekaasupäästöjä vähentäviin projekteihin.

Kiinan ilmastopääneuvottelija Gao Guangsheng on Reutersin mukaan sanonut, että maa ei hyväksy itselleen päästörajoituksia, elleivät teollisuusmaat anna taloudellista apua puhtaan tekniikan investointeihin. Tämä on myönteinen signaali. Tähän asti Kiina on puhunut vain siitä, että päästörajoitukset kuuluvat vain teollisuusmaille. On siis edistysaskel, että Kiina alkaa julkisesti puhua siitä, millä ehdoilla se voisi hyväksyä päästöjensä rajoittamisen. Juuri tämä on yksi ilmastoneuvottelujen isoimmista ja vaikeimmista asioista. Intia ei ole vielä näin pitkällä.

Slovakian viranomaiset kertovat saaneensa kiinni kaksi unkarilaista ja yhden ukrainalaisen, jotka yrittivät kaupata rikastettua uraania. Uraani oli niin rikastettua, että olisi sopinut ydinaseen materiaaliksi. Sitä ei kuitenkaan ollut tarpeeksi paljon pommin rakentamiseen. Niin sanotun ”likaisen pommin” siitä olisi kuitenkin saanut. Ravisteleva muistutus siitä, millaisen turvallisuusriskin muodostavat ne tuhannet ja taas tuhannet tonnit radioaktiivista materiaalia, mitä maailmassa on.

Financial Times kirjoittaa globalisaatiosta, että vuonna 1820 Kiina tuotti maailman kansantuotteesta kolmanneksen, Intia 16 %, Euroopan neljä suurinta maata 17 % ja USA vain 2%. Vuonna 1950 USA:n osuus oli noussut 27 %:iin, Kiinan laskenut 5 %:iin ja Intian 4 %:iin. Euroopan neljän suurimman osuus oli 19 %. Vuoden 2015 ennuste on, että ostovoimapariteetilla mitattuna USA:n ja Kiinan osuudet tulevat olemaan samat, 20 %. Täsmälliset luvut voivat olla erilaiset, mutta suunta on selvä. Tämä tekee Kiinasta kaikin puolin vaikutusvaltaisemman mahdin. Sen ”pehmeä” vaikutusvalta tuntuu jo, muun muassa Afrikassa.