“Tässä työssä auttaa, että on pienenä ihaillut Peppi Pitkätossua.”

EU:n komissio selätti Microsoftin

Aamulla olin teollisuusvaliokunnan eli ITRE:n puheenjohtajan Angelika Nieberin aamiaisella. Kuulin pöytänaapuriltani, joka edusti ABB-firmaa, että EU:n komissio oli eilen voittanut EY-tuomioistuimessa Microsoftia vastaan nostamansa kanteen siitä, että Microsoft käyttää määräävää markkina-asemaansa väärin. Hienoa! Jotain hyötyä sentään on EU:n kilpailulainsäädännöstä.

Tilaisuudessa oli paikalla aika paljon öljy- ja energiayhtiöiden miehiä, jotka valittivat EU:n ilmastotavoitteita epärealistisiksi. Innostuin pitämään lyhyen palopuheen siitä, että bisnes as usual ei kerta kaikkiaan enää ole realistinen vaihtoehto. Mainitsin että ABB on hyvä esimerkki firmasta, jonka tuotteilla voidaan myös säästää energiaa. ABB:han valmistaa rakennusten poistoilman lämmön talteenottovekottimia. Pöytänaapurini oli tästä mainospalasta yllättynyt ja se herätti hilpeyttä paikallaolijoissa.

Myöhemmin päivällä sain samalta ihmiseltä sähköpostin, jossa kerrottiin ABB:n tehneen kaupat ison merituulipuiston ja mantereen välisestä sähkökaapelista. Kyseessä on maailman isoin merituulipuisto Borkum, jonne nousee tuulivoimaloita 400 megawatin edestä. Sähkönsiirtokaapeli toteutetaan suurjännitetasavirtatekniikalla, jota käytettäessä sähkön siirron energiahävikki on pieni.

Saksassa jatkuu uusiutuvan energian buumi. Viime vuonna uusiutuvan energian tuotanto työllisti Saksassa 235 000 ihmistä, mikä tarkoitti melkein 50 %:n kasvua edellisvuoteen verrattuna. Kasvu oli yli ennustetun ja johtui paljolti uusiutuvalla energialla tuotetun sähkön takuuhintajärjestelmästä – jota Suomessa ei ole vieläkään toteutettu, mikä on tautisen tyhmää. Suomessa vastaan haraa ennen muuta paperiteollisuus, joka pelkää että puumarkkinoille tulee heidän lisäkseen toinenkin iso ostaja, energian tuotanto.

Lounaalla kuuntelin asiantuntijoita JRC:sta eli EU:n Joint Research Centrestä. He puhuivat pääasiassa ilmastotutkimuksesta. Opimme muun muassa, että Italiassa on mitattu metsien sitomaa hiilidioksidia. Yleensä metsät imevät kesäisin hiilidioksidia ilmasta eli muodostavat hiilidioksidinielun. Mutta vuoden 2003 hellekesän heinä- ja elokuussa Italian metsät muuttuivatkin hiilidioksidin lähteeksi. JRC:n tutkimukset ovat myös osoittaneet, että alailmakehän otsoni on tärkeä kasvihuonekaasu, sen vaikutus on neljännes hiilidioksidista ja sen määrä on 100 vuodessa 2-3 kertaistunut melkein koko maapallolla. Toisin sanoen alailmakehän otsonin muodostumista aiheuttavien ilmansaasteiden vähentäminen auttaa myös ilmastonsuojelua, sen lisäksi että se puhdistaa hengitysilmaamme.

Vuoteen 2100 mennessä Euroopan jokien virtaaman ennustetaan vähenevän Väli- ja Mustan meren alueella 20-40 %. Pohjoisilla alueilla jokien virtaama kasvaa melkein vastaavanlaisesti. Toisin sanoen Etelä-Eurooppaan on odotettavissa kuivuutta, Pohjois-Eurooppaan tulvia.

EU:n kasvihuonekaasupäästöt ovat nyt vain vähän alla vuoden 1990 tason, eli EU ei ole edennyt Kioto-uralla aivan tyydyttävästi. Mutta samaan aikaan EU:n talous on kasvanut 30 %.

EU:ssa taloudellisesti järkevistä päästövähennyksistä energiasektorin tehtäväksi tulee noin puolet. Siitä taas melkein puolet muodostaa energian säästö. Ydinvoiman osuus päästöjen vähentäjänä oli JRC:n skenaariossa tosi pieni.

JRC:n mukaan päästöjen vähentäminen 30 % vuoteen 2020 mennessä (vuoteen 1990 verrattuna) nipistävät EU:n BKT:ta 0,19 % vuodessa, jos kansainvälinen sopimus syntyy. Jos taas kansainvälistä sopimusta ei synny ja EU yksin vähentää päästöjään 20 %, hinta on 0,02-0,09 % BKT:sta eli ei juuri mitään. Ainakaan tämän analyysin mukaan EU ei siis ammu itseään jalkaan, jos jatkaa päästövähennyksiä vaikka kansainvälinen sopimus ”Kioto kakkosesta” ei syntyisikään ajoissa.

Koko maailmassa tarvittavien päästövähennysten kustannuksiksi on arvioitu 0,14 % BKT:sta vuodessa vuoteen 2020 ja seuraavalla vuosikymmenellä vähän enemmän, 0,19% /v vuoteen 2030.

Näihin laskelmiin ei ole sisällytetty oheishyötyjä, esimerkiksi puhtaamman ilman avulla saatavia terveyshyötyjä ja paranevaa energian saannin turvallisuutta.

Kuulimme senkin, että Kiinassa rakennetaan joka viikko 350 MW uutta kivihiilivoimaa.

Illalla vihreät järjestivät Brysselissä pyörätempauksen. Siinä oli mukana Europarlamentin vihreä ryhmä ja Brysselin paikallisia vihreitä. Mepeille annettiin poljettavaksi hienosti sähköpolkupyörä. Minusta tuntui oudolta, että pyörä pyrki kulkemaan omin avuin, siksi pidin sähköt enimmäkseen pois päältä. Loppumatkasta pyöräilimme kaupunginosaan, jossa en koskaan ennen ole käynyt.

Illaksi olin vielä lupautunut illalliskeskusteluun terveiden elämäntapojen edistämisestä, vaikka oikeastaan en enää millään olisi jaksanut. Keskustelu oli silti mielenkiintoinen, siinä muun muassa kävi hyvin selväksi, että makeisteollisuus vastustaa kynsin hampain elintarvikepakkauksiin pantavaa ”selkokielimerkkiä” niiden terveellisyyden tai epäterveellisyyden asteeksi. Keskusteluissahan on ollut esillä ”liikennevalomalli” eli punainen niihin ruokiin jollaisia ei ole hyvä syödä päivittäin, vihreä terveellisiin ja keltainen siltä väliltä. Karkkiteollisuuden mielestä tämä on joidenkin elintarvikkeiden ”demonisoimista”. Jos on, niin mielestäni ihan aiheesta.