EU:lle uusi missio ilmastonsuojelusta?

Brysselissäkin kukkivat kirsikat, mutta lämpöä ei ole juurikaan enempää kuin Tampereella, on pikemminkin koleampaa.

Financial Times kirjoitti eilen, että kohta 50-vuotisjuhliaan viettävän EU:n tulevaisuus näytti pari vuotta sitten synkältä, mutta nyt EU näyttää olevan löytämässä uuden mission ilmastonsuojelusta. Kiva lukea tällaista bisnesporukoille suunnatuista lehdistä. Euroopan integraation lähtöajatus oli rauhan vakiinnuttaminen ja ruoan riittävyyden turvaaminen. Ilmastonsuojelu on vähintään näiden veroinen suuri tehtävä EU:lle.

USA:ssa niiden firmojen joukko kasvaa, jotka vaativat USA:a vähentämään hiilidioksidipäästöjä. Nyt rintamaan on liittynyt joukko isoja sijoittajatahoja, joiden yhteenlasketut sijoitussalkut edustavat yli 3000 mrd euroa. He perustelevat vaatimustaan sillä, että niin kauan kuin tulevat päästötavoitteet ovat auki, sijoitusmarkkinoilla vallitsee suuri epävarmuus. Investors and Business for US Climate Action vaatii ”tuntuvia ja järkeviä” (sizeable, sensible) pitkä aikavälin päästövähennyksiä..

EU:n verokomissaari Lazlo Kovacs on sanonut eilen vuotuisessa verofoorumissa, että verotus olisi tehokas keino edistämään EU:n asettamien ilmastotavoitteiden toteutumista edullisimmin kustannuksin. Vihreää puhetta sekin.

Olin melkein koko päivän EU:n meripolitiikkaa koskevassa asiantuntijakuulemisessa. Olen asian esittelijä ympäristövaliokunnassa.

Azorien alueellinen ympäristöjohtaja Frederico Cardigos piti mielenkiintoisen esityksen syvänmeren ekosysteemeistä. Kukaan ei tunne niitä kunnolla, ei myöskään syvällä meressä eläviä lajeja. Tutkimuslaitteet, joilla syvää merta tutkitaan, ovat kalliita ja pystyvät havainnoimaan ympäristöään vain muutaman metrin säteeltä. Merenalaiset vuoret ovat rikkaita ekosysteemejä ja syvänmeren troolaus on aiheuttanut niille paljon vahinkoa, esimerkiksi tuhonnut tuhat vuotta vanhoja syvänmeren koralleja. Ilmastonmuutoksen vaikutuksista merten ekosysteemeihin tiedetään aivan liian vähän. Cardigos varoitti, että syvänmeren ekosysteemit ovat hyvin herkkiä. Esimerkiksi hiilidioksidin varastointi merenpohjaan saattaa aiheuttaa arvaamatonta vahinkoa. Toisaalta merenpohjan alla on metaanihydraattia, ”palavaa jäätä”. Se näyttää jäältä, mutta palaa, koska sisältää metaania. Maailman metaanihydraattivarastoissa on enemmän hiiltä kuin maailman kaikissa öljykentissä. Tämä voi olla merkittävä energianlähde, mutta sen hyödyntäminen voi aiheuttaa isoa tuhoa merten ekosysteemeille.

Peter Herzig Schleswig-Holsteinista puolusti hiilidioksidin varastointia meren alle, 50 – 100 m metriä pohjan alle. Hänen mukaansa hiilidioksidi voidaan muuntaa vastaavanlaiseen hydraattimuotoon kuin millaisena metaani esiintyy syvänteissä., Tällä tavalla hiilidioksidi saataisiin kaasumaisesta kiinteään muotoon. Asiaa on tutkittu yli 10 vuotta. Jos tämä pitää paikkansa, se voi tosiaan tarjota yhden mahdollisuuden varastoida hiilivoimalaitosten tuottamaa hiilidioksidia pois ilmakehästä.

Simon Cripps WWF:stä syytti ylikalastusta pahimmaksi mereen ekosysteemien köyhdyttäjäksi. Monin paikoin valtaosa kalansaaliista on sitä paitsi sivusaalista, joka heitetään pois. Sivusaalis ei välttämättä aina koostu pelkästään ruoaksi kelpaamattomista lajeista, vaan monet kalastusalukset heittävät pois myös halvempia ruokakalalajeja ja pitävät vain kaupallisesti arvokkaammat lajit. Crippsin mukaan EU:n toimet pohjoisten merialueiden turskakannan elvyttämiseksi ovat liian lepsuja. Nyt jo kalapuikkojemme kala tulee Uudesta Seelannista. Euroopan eteläisillä merialueilla sinievätonnikalakanta tulee ensi kesänä todennäköisesti romahtamaan. Crippsin mukaan seuraukset tulevat olemaan yhtä vakavat kuin Kanadan rannikon turskakannan romahduksen. Kanadan rannikollahan ei vuosiin enää ole saatu saaliiksi turskaa. Cripps vaati, että ekosysteemit otettaisiin meri- ja rannikkoalueiden käytön ja kaavoituksen pohjaksi.

Bertie Armstrong Skotlannin kalastajaliitosta vertasi sitä vaatimusta, että eurooppalaiset kalastusalukset keskeyttäisivät turskan kalastuksen kokonaan joiksikin vuosiksi siihen että ihmistä vaadittaisiin pudottamaan painoaan päivässä kymmenen kiloa. Se ei ole mahdollista kuin leikkaamalla jalka irti, mutta siihen kuolee, hän sanoi.

Siinä istunnossa, jossa kuulimme rannikoiden alueellisia edustajia, kysyin heiltä, mitä he uskovat rannikkoalueiden yhdyskunnille tapahtuvan, kun merenpinta nousee. Saamani vastaukset olivat käsittämättömän huonoja. Ainakaan nämä asiantuntijat eivät näköjään tiedä mitään niistä uhkista, joita ilmastonmuutos rannikoille aiheuttaa.

Suomessa tietysti kuhistaan uuden hallituksen muodostamisesta. Vanhanen on sanonut haluavansa uudelle hallitukselle 120 kansanedustajan tuen. Tämä tarkoittanee sitä, että hän pyrkii muodostamaan hallituksen keskustan, kokoomuksen vihreiden ja RKP:n kanssa. Varmemmaksi vakuudeksi aikeistaan hän on sanonut, että hallitukseen tulee todennäköisimmin neljä puoluetta. Aamulehdessä on Heikki Vennon hauska spekulaatio keskustan, kokoomuksen ja vihreiden hallituksesta: ”Oma mielenkiintonsa olisi silläkin, millaisessa yhteistoiminnassa entiset presidenttiehdokkaat Matti Vanhanen, Niinistö, Heidi Hautala ja presidentti Tarja Halonen hoitaisivat Suomen suhteita ulkovaltoihin ja vaikkapa Natoon.”

Monet lehdet, muun muassa Hesari ja Ilta-Sanomat vaativat vaalilain uudistamista siten että epäreiluista äänikynnyksistä päästään. Toivottavasti Tarja Cronbergin jääminen valitsematta todellakin panee vauhtia vaalilain uudistamiseen.

Työterveyslaitos kertoo, että Suomeen Afrikasta tulleita maahanmuuttajia kiusataan töissä enemmän kuin muualta muuttaneita. Yli puolet maahanmuuttajista tekee työtä, joka ei vastaa koulutusta. Se on järjestöntä tuhlausta. Etelämpänä Euroopassa taas uutisoidaan, että viime vuonna Afrikasta Espanjaan tuli 31 000 laitonta maahanmuuttajaa. Tuhansien pelätään menehtyneen merellä.

Islanti suunnittelee autojen verotuksen porrastamista hiilidioksidipäästöjen mukaan.

G8-maiden ja 5 suurimman kehitysmaan ympäristöministerit ovat kokoontuneet, mutta eivät juurikaan päässeet eteenpäin sen suhteen, miten ilmastonmuutosta hillitään Kioton jälkeen. Mutta he saivat kuitenkin aikaan sopimuksen, että maapallon luonnon monimuotoisuuden taloudellinen arvo avioidaan, samoin monimuotoisuuden vähenemisestä seuraavat taloudelliset menetykset, Sternin ilmastoraportin malliin. Nykyisin maailmasta häviää 150 lajia päivässä, sukupuuttovauhti on tuhatkertainen luonnolliseen kehitykseen verrattuna.

Puolasta kuuluu ihan kummia. Puolan opetusministeri suunnittelee lakia, joka kieltää puhumasta homoseksuaalisuudesta kouluissa, edes opetuksen osana. Näin koululapsia suojeltaisiin ”homopropagandalta”. Tietääkseni mikään tutkimus ei tue sitä, että propaganda tekisi kenestäkään homoa tai lesboa.

Olin Saab-firman illallisseminaarissa, jossa käsiteltiin turvallisuusteknologiaa. Totta puhuakseni olin kuvitellut tilaisuuden teemaa vähän toisenlaiseksi. Mutta tilaisuudessa käsiteltiin lähinnä valvontateknologiaa, jota voidaan käyttää muun muassa terrori-iskujen estämiseksi. Tavallaan mielenkiintoista tämäkin, mutta esitykset olivat sangen tylsiä, lukuunottamatta italialaista esiintyjää, joka puhui värikkäästi hurrikaani Katrinasta, Aasian tsunamista, ja siitä, mitä suunnitelmia on siltä varalta, jos Vesuvius purkautuu. Tuon tulivuoren vaaravyöhykkeellä asuu 600 000 ihmistä.