Eriarvoisuus vaarantaa tulevaisuuden

Maaliskuussa julkaistiin Yhdysvaltojen avaruushallinnon NASAn rahoittama tutkimus, jonka mukaan sivilisaatiomme käy kohti tuhoa. Moni varmaan hieraisi silmiään, NASAhan tunnetaan avaruussukkuloista ja sen sellaisista.
Mutta NASA tutkii myös ilmastonmuutosta. Toinenkin USAn ”kovien poikien” virasto, Pentagon julkaisi kymmenkunta vuotta sitten kohua herättäneen vision ilmastonmuutoksen turvallisuusuhkista.
Uusinta uutta tämänkeväisessä NASAn tutkimuksessa oli kuitenkin se, että eriarvoisuus vaarantaa tulevaisuuden, ilmastonmuutoksen ja luonnonvarojen ylikulutuksen ohella.
Professori Safa Motesharrei rakensi matemaattisen mallin yhteiskuntien kehityksestä ja luonnonvarojen kulutuksesta. Sen mukaan hyväosaisin eliitti pystyy jatkamaan ylikulutusta jonkin aikaa, mutta ennen pitkää seuraa romahdus. Mallin kehityskulku muistuttaa sitä, miten oikeasti on käynyt mahtaville sivilisaatioille, antiikin Roomasta Mesopotamiaan ja Kiinan keisarikuntaan.
Tuho voidaan estää, jos väestönkasvu saadaan pysähtymään, kulutus henkeä kohden kestävälle tasolle ja resurssit jaetaan kohtalaisen tasapuolisesti.
Aikaansa seuraavat tietävät, että ilmastonmuutosta aiheuttavat kasvihuonekaasupäästöt ovat jatkaneet kasvuaan vaikka valtaosa maista on jo ryhtynyt toimiin niiden hillitsemiseksi. Vähemmälle uutisoinnille on jäänyt, että eri puolilla maailmaa tuloerot ovat kasvussa, ennestään rikkain prosentti on korjannut kohtuuttoman potin. Hyvinvointivaltion rahoitus on vaikeuksissa eri puolilla maailmaa.
Hyvinvointivaltion avullahan eriarvoisuutta lievennetään. Myös EU-maiden kesken on paine ”juosta kilpaa pohjalle”. Esimerkiksi kun Ruotsi hiljattain alensi yritysveroa, Suomi seurasi perässä.
On arvioitu, että EU-maat menettävät veronkierron vuoksi noin 1000 miljardia euroa vuodessa. Se on melkein 20 kertaa Suomen valtion budjetti, tai enemmän kuin EU-maiden yhteenlasketut terveydenhoitomenot. Suomalaisia on noin prosentti EU-kansalaisista. Prosentti 1000 miljardista on 10 mrd euroa, samaa suuruusluokkaa kuin kuuluisa kestävyysvaje.
OECD:n mukaan suurfirmat maksavat tuloksestaan yritysveroa keskimäärin 5 %, pienyritykset 30 %.
Useissa maissa toimivien firmojen veronkierto on käytännössä pääasiassa niin sanottua aggressiivista verosuunnittelua, joka käyttää lain porsaanreikiä. EU-komissio on ehdottanut pelisääntöjen selventämistä ja sitä, että osa nyt laillisesta kikkailusta kiellettäisiin.
Ellei veronkiertoa saada suitsittua, kestävyysvajeista ei tule loppua. Se pitää tehdä EU:ssa, mutta myös laajemmin. Jokaisen firman tulisi maksaa veronsa kustakin toiminnasta siihen maahan, jossa tosiasiassa toimii.
EU perustettiin, jotta rauha vakiintuisi Euroopassa. Jos EU ei suitsi verotuksen kautta tapahtuvaa vahvemman oikeutta ja siivellä elämistä, hyvinvointivaltiolta katoaa pohja eikä tulevaisuuden rauhakaan ole kovin vahvoissa kantimissa.