“Tässä työssä auttaa, että on pienenä ihaillut Peppi Pitkätossua.”

EPP-ryhmä äänesti vaaliohjelmaansa vastaan

Katselin hotellihuoneessa Saksan aamutelevisiota, joka käsitteli melkein pelkästään eilistä kouluampumistapausta. Paikkakunta on lähellä Stuttgartia, jonne taas tänään menen, lennän sieltä Kööpenhaminan kautta Tampereelle.

Täysistunnon listalla oli muun muassa Kroatian jäsenneuvottelujen edistymistä koskeva raportti. EPP-ryhmästä iso osa olisi halunnut pyyhkiä päätöslauselmasta yli kohdan, jossa sanotaan “[parlamentti] kehottaa lisäksi [Kroatian] kansallisia viranomaisia suojelemaan seksuaalisten vähemmistöjen oikeuksia”. Istunto hyväksyi myös Tiibetin tilannetta koskevan päätöslauselman. Siinä muun muassa kehotettiin Kiinan hallitusta vapauttamaan ihmiset, jotka pidätettiin heidän osallistuttuaan rauhanomaiseen mielenosoitukseen, sekä antamaan tiedot kaikista tapetuista ja kadonneista, ja päästämään Tiibetiin ulkomaisten tiedotusvälineiden edustajia, ja myös YK:n ihmisoikeusasiantuntijat.

Mielenkiintoinen yksityiskohta oli se, että koheesiopolitiikkaa koskevan mietinnön äänestyksissä EPP-ryhmä äänesti oman, muutama viikko sitten hyväksymän vaaliohjelmansa, linjauksia vastaan. Vihreät olivat ehdottaneet mietintöön kaksi muutosta, joiden lauseet olivat lähes suoria sitaatteja EPP-ryhmän vaaliohjelmasta.

Valtaosa EPP-ryhmästä äänesti vastaan, jälkimmäistä ehdotusta tuki vain neljä EPP:n meppiä. Vihreiden muutosehdotuksissa ajettiin sitä, että EU:n koheesiopolitiikkaan (köyhempien jäsenmaiden tukemiseen) käytettävät varat pitäisi suunnata ilmastonsuojelun kannalta paremmin.

Iltapäivällä kuulin ikävän uutisen tärkeän asian käsittelystä. Kyseessä on EU-asetus elintarvikkeiden ravintosisältömerkinnöistä. Tämän europarlamenttikauden alkuvuodet odotin komission esitystä tästä asiasta kuin kuuta nousevaa. Asetuksen tavoite on selkokielistää ruokapakkausten merkintöjä, niin että ihmisten olisi helpompi ymmärtää esimerkiksi mitkä ruoat ovat kaloripommeja ja/tai rasva-, sokeri- ja suolapommeja.

Kun komissio vihdoin antoi esityksensä, useita vuosia luvatusta aikataulusta myöhässä, asian raportööriksi eli esittelijäksi valittiin saksalainen kristillisdemokraatti Renate Sommer. Hän on jo aikaisemmin kunnostautunut makeis- ja roskaruokateollisuuden äänitorvena. Koko syksyn ja talven ajan hän on viivytellyt asian käsittelyä ja poliittisten ryhmien välisiä neuvotteluja.

Nyt Sommer ehdottaa, että koko asia siirretään yli vaalien. Ilmeisesti hän ei halua joutua vaalien alla julkisuuden edessä vastuuseen linjastaan. Valitettavasti enemmistö poliittisista ryhmistä näyttää olevan taipumassa lykkäykseen. Renate Sommer jäi mieleeni jo pari vuotta aikaisemmin, kun käsiteltiin toista ruoka-asiaa, niin sanottua terveellisyysväiteasetusta. Siinä säädettiin ehdoista, joita elintarvikkeen pitää täyttää, jotta sitä voitaisiin markkinoida terveellisenä. Tuon ehdotuksen keskeinen pointti oli, että tuotetta ei saa markkinoida terveyttä edistävänä, jos siinä on ylen määrin rasvaa, sokeria ja/tai suolaa. Sommer vastusti terveellisyysväiteasetusta kiivaasti ja argumentoi ikään kuin esimerkiksi karkit oltaisiin kokonaan kieltämässä. Ilmeisesti Sommer ei siis nyt halua vaalien alla vastata julkisuuden edessä toimintalinjastaan, joka on karkki- ja roskaruokateollisuuden mielen mukainen, mutta merkitsee karhunpalvelusta ihmisten terveydelle.

Avustajani Ulriikka huomasi yhdessä sähköpostissa jälkikaneetin: Aloita tekemällä välttämätön, jatka tekemällä mahdollinen, ja ennen pitkää huomaat saavasi aikaan mahdottoman.”

Guardian kertoo, että Kiinassa tänään arviolta kolme miljoonaa puolueen jäsentä, virkamiestä ja johtajaa ottaa lapiot kouraan ja istuttaa puita. Kiinassa on koettu valtavia taloudellisia menetyksiä siksi, että metsiä on hakattu istuttamatta uusia puita tilalle. Seurauksena on ollut esimerkiksi eroosiota ja juomavesilähteiden pilaantumista.

Samassa lehdessä taloustieteilijä Anthony Giddens kertoo, että Etelä-Korean elvytyspaketista 2/3 liittyy ilmastonsuojeluun. Hän sanoo myös, että ilmastoystävällisen muutoksen työllistävät vaikutukset eivät perustu niinkään uusiutuvan energian avulla aikaan saatavista energia-alan työllisyyden nettomuutoksista, vaan siitä, millaisia muutoksia ilmastoystävälliset ratkaisut edellyttävät koko teollisten yhteiskuntien elämäntapaan.

Britanniasta kuuluu mielenkiintoinen EU-uutinen, maan konservatiivipuolue aikoo lähteä Europarlamentin EPP-ryhmästä. EPP-läisen brittimepit eivät tästä ehkä ilahdu, koska parlamentin isoimman ryhmän jäseninä monilla heistä on aika paljon vaikutusvaltaa. Näiden pesäeroaikeiden syynä on se, että Britannian konservatiivipuolue on paljon euroskeptisempi kuin parlamentin EPP-ryhmä