”Tässä työssä auttaa, että on pienenä ihaillut Peppi Pitkätossua.”

Blog Listing

Eduskuntavuosi 2021

Vuosikertomus: eduskuntavuosi 2021

Kuten edeltävä vuonna, vuotta 2021 leimasi koronapandemia ja toimet sen hillitsemiseksi. Suunnilleen vuodenvaihteessa alettiin rokottaa haavoittuvimpia riskiryhmiä ja sen jälkeen muita kansalaisia ikäryhmittäin. Alkusyksyyn mennessä lähes kaikki halukkaat olivat saaneet kaksi rokotusta, mikä hillitsi epidemian leviämistä ja vähensi tartunnan vaarallisuutta rokotukset saaneille.

Ikävä kyllä kesällä alkoi levitä aiempaa herkemmin tarttuva koronaviruksen deltamuunnos ja loppuvuodesta vielä sitäkin herkemmin tarttuva omikronmuunnos, joka kiertää alkuperäiselle virukselle räätälöityjä rna-rokotteita, mutta onneksi rokotteet kuitenkin edelleen suojaavat tehokkaasti vakavimmilta tautimuodoilta.

Hallituksessa me vihreät teimme parhaamme, jotta epidemia saataisiin pidettyä kurissa ja rajoitukset kohdistuisivat ensisijaisesti aikuisiin eikä lapsiin ja nuoriin, ja jotta rajoituksista kärsivät alat saisivat tarvitsemansa tuen. Täydellistä lopputulosta ei saavutettu, mutta silti Suomi on toistaiseksi selvinnyt pandemiasta paremmin kuin useimmat muut Euroopan maat.

Keväällä eduskunnassa käsiteltiin EU:n 7 seuraavan vuoden kehysbudjetti ja siihen liittyvä elvytyspaketti. Asian käsittelyssä nähtiin ensimmäinen jarrutuskeskustelu sitten syksyn 1994. Silloin ympärivuorokautistä puhemyllyä pyörittivät EU:hun liittymisen vastustajat, nyt jarrutuspuheilla yritettiin vaikeuttaa EU:n kehysbudjetin ja elvytyspaketin hyväksymistä. Käsittely kesti neljä päivää ja siinä käytettiin yli 300 puheenvuoroa. Etenkin öisissä puheenvuoroissa oli monia, joissa pääasia tuntui olevan vain keksimällä keksiä jotain puhuttavaa. Suomen ja koko EU-alueen edun mukaisesti paketti hyväksyttiin eduskunnassa yli 2/3 määräenemmistöllä.

Sekä koronatoimia että EU:n elvytyspakettia vastaan kohdistui kiivas sähköposti- ja somekampanjointi, kiivammillaan vähintään kymmeniä sähköposteja joka päivä. Tätä on nyt jatkunut noin kaksi vuotta. Osa viesteistä sisälsi mielikuvituksellisia väitteitä kuten että koko koronapandemia on keksitty, koronavirusta ei ole, pandemiatoimien tavoite on vain saada ihmiset pelkäämään ja hyväksymään mystisen salaliiton haluama uusi maailmanjärjestys, rokotuksilla ujutetaan ihmisten elimistöön siru, joka valvoo tai peräti kontrolloi ihmisten ajatuksia tai että rokotusten tarkoitus on vahingoittaa ihmisten terveyttä tai että elvytyspaketilla laukaistaan EU:n jatkuvan velanottamisen automaatti. Euroopan parlamentti on asettanut erikoisvaliokunnan tutkimaan mm Venäjän ja Kiinan pyrkimyksiä vaikuttaa Eurooppaan ja valiokunnan raportoijan mukaan Suomi on noiden vaikutusyritysten yksi keskeinen kohdemaa.

Elokuussa eduskunta kokoontui täysistuntoon päivän varoitusajalla, kun Taleban oli Afganistanissa edennyt yllättävän vauhdikkaasti ja valtasi myös pääkaupunki Kabulin, ja tarvittiin nopeasti eduskunnan hyväksyntä suomalaisten sotilaiden lähettämiseen auttamaan evakuointeja, jotta maassa olevat suomalaiset ja suomalaisia rauhanturvaajia auttaneet paikalliset saadaan turvaan.

Syyskuun 2021 hallituksen budjettiriihen eli vuoden 2022 talousarvioneuvottelujen yhteydessä käytiin neuvottelut myös hallituksen uusista ilmastotoimista. Ilmastopaneelihan oli todennut, että siihen mennessä hyväksytyt päätökset eivät vielä riitä viemään Suomea päästöuralle, jolla maastamme saadaan hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä. Neuvottelut olivat vaikeat, mutta niistä saatiin ulos joukko tärkeitä päätöksiä ilmaston puolesta: uudet tuet öljylämmityksestä luopumiseen, sähköautojen latauspisteiden ja biokaasuinfran rakentaminen, lämpöpumppujen veroale, täyssähköautojen autoveron poistaminen, geotermisen energian ja merituulivoiman vauhdittaminen sekä kuntien velvollisuus  laatia ilmastosuunnitelmia.

Keväällä 2022 ilmastopaneeli arvioi hallituksen ilmastopäätösten kokonaisuuden riittävyyttä. Mikäli ne eivät riitä hiilineutraaliuden saavuttamiseksi vuoteen 2035 mennessä, hallitus on sitoutunut tekemään uusia päätöksiä.

Yksi kiistellyimmistä ilmastopäätösten kokonaisuuksista liittyy maatalouteen. Sähkön ja lämmön tuotannon päästöt Suomessa ovat laskeneet huippuvuoteen (2003) verrattuna jo yli 70%. Liikenteen päästöjenkin vähentäminen on saatu alkuun – vuoteen 2005 nähden päästöt ovat vähentyneet noin 13 prosenttia (vrt. v. 2019). Mutta maatalouden ilmastopäästöt eivät ole 2000-luvulla laskeneet lainkaan. Joulukuussa saimme hallituksessa läpi tärkeän päätöksen päästövähennystavoitteestä  maataloudelle, 29 prosentin vuoteen 2035 mennessä.

Hallitus kävi kipakan sisäisen kiistan suhtautumisesta EU-taksonomian eli ympäristöystävällisimpien sijoitusten kriteerien ensimmäiseen vaiheeseen. Hallituksen enemmistö, SDP, Keskusta ja RKP asettuivat vastustamaan komission päätöstä kriteereiksi ilmastonmuutoksen hillintää ja ilmastonmuutokseen sopeutumista edistävien investointien kriteereille. Vihreät ja vasemmisto jäivät hallituksessa ja eduskunnassa vähemmistöön. EU:n ministerineuvostossa päätöksiä vastustavien maiden määrä ei kuitenkaan riittänyt komission päätöksen kumoamiseen, joten se astui voimaan. Työ jatkuu vielä neljää muuta taksonomiatavoitetta edistävien sijoitusten kriteerien laatimisena. Nämä neljä muuta tavoitetta ovat luonnon monimuotoisuuden edistäminen, vesien puhtauden ja vesiekosysteemien terveyden edistäminen, saastumisen vähentäminen ja kiertotalous. 

Jätin vuoden aikana viisi kirjallista kysymystä, jotka ovat luettavissa alta.

Kirjallinen kysymys kuolinpesien asioiden hoidon helpottamisesta

Kirjallinen kysymys valtion metsien kestävän hoidon turvaamisesta

Kirjallinen kysymys laittomasti muokattujen mopojen ja moottoripyörien aiheuttaman melun valvonnasta

Kirjallinen kysymys Suomen minkkitarhojen koronatestauksesta

Kirjallinen kysymys metsähakkuiden lopettamisesta lintujen pesimäaikaan

 

Valiokuntatyö

Hallituskauden painavin  tehtäväni on eduskunnan suuren valiokunnan puheenjohtajuus. Valiokunta päättää eduskunnan kannan EU:n ministerineuvostossa käsiteltävänä oleviin EU-lakiesityksiin. Vuoden 2021 aikana johdin puhetta yhteensä 46 suuren valiokunnan kokouksessa. Lisäksi valiokunta piti lukuisia epävirallisia kokouksia ja tapaamisia muiden maiden parlamentaarikkojen ja EU-päättäjien kanssa.

Suuren valiokunnan lisäksi toimin Maa- ja metsätalousvaliokunnan ja eduskunnan puhemiesneuvoston jäsenenä. Lisäksi olen ulkoasiainvaliokunnan varajäsen.

 

Muu eduskuntatyö

Jatkoin perustamani kansanedustajien sisäilmaryhmän puheenjohtajana. Sisäilmaryhmä järjesti vuoden aikana kaksi tapahtumaa, joista ensimmäisen yhdessä usean ammattiliiton kanssa. Tilaisuus kantoi nimeä Somaattista vai psyykkistä – kun sairastuu sisäilmasta, mistä oikeastaan sairastuu? Sen tallenne on katsottavissa täältä. Toukokuussa järjestimme tilaisuuden Suomen turvallisuusorganisaatioiden sisäilmaongelmista, jonka tallenne on katsottavissa täältä. Joulukuulle suunniteltu tilaisuus Terveet tilat 2028 -ohjelman väliarvioinnista jouduttiin huonontuneesta koronatilanteesta johtuen siirtämään helmikuulle 2022.

Eduskuntatyöhön liittyvät tapaamiset vuonna 2020.