“Tässä työssä auttaa, että on pienenä ihaillut Peppi Pitkätossua.”

Blog Listing

Eduskuntavuosi 2020 – ilmastotyön ja pandemian vuosi

Koronapandemia leimasi eduskunnan vuotta 2020.

Pandemian aiheuttama myllerrys toi mieleen ensimmäisen kansanedustajavuoteni 1991, jolloin Suomi putosi syvään lamaan, markan arvo yritettiin vakauttaa sitomalla se ecuun eli euroa edeltäneeseen laskennalliseen valuuttaan, mutta tämä epäonnistui, markka devalvoitui useilla kymmenillä prosenteilla, mikä sai vaikeuksiin kaikki valuutassa lainoja ottaneet yritykset, konkurssiaalto paheni, työttömyys räjähti puoleen miljoonaan, Suomen siihenastiset suuret pankit alkoivat horjua ja kaatua ja naapurimaassamme Neuvostoliitossa tehtiin vallankaappausyritys, joka epäonnistui ja sen seurauksena koko Neuvostoliitto lakkasi olemasta. 

Vuoden 2020 alussa vakavia hengitystieoireita aiheuttava koronavirus oli jo lähtenyt liikkeelle Kiinan Wuhanista, mutta emme vielä tienneet miten se tulisi vaikuttamaan maailmaan, Eurooppaan ja Suomeen.

Vihreän eduskuntarymän vuosi 2020 alkoi ilmastoväännöllä. Helmikuun 2020 alussa hallituspuolueiden eduskuntaryhmät pitivät ilmastokokouksen Vuosaaressa. Kokous kutsuttiin koolle, jotta hallituspuolueet voivat yhdessä sopia, miten hallitusohjelman ilmastotavoitteet toteutetaan käytännössä. Vääntö oli tiukka, mutta tulokseksi saimme eri toimialoille jaetut päästövähennystavoitteet. Toisin sanoen tämä hallitus on ensimmäinen, joka on sopinut siitä, kuinka paljon päästöjä pitää leikata kunkin ministeriön toimialalla. Totta kai me vihreät olisimme halunneet vielä kunnianhimoisempia päätöksiä, mutta tämä on kuitenkin merkittävä askel kohti hiilineutraalia Suomea.

Budjettineuvotteluissa saimme päätöksiä ilmastolle haitallisten tukien leikkaamisesta. Turpeen verotukea vähennettiin, mikä kaksinkertaisti turpeen energiaveron. Energiaveron rakennetta muutettiin sellaiseksi että se tukee fossiilienergian korvaamista sähköistyksellä. Samaan kokonaisuuteen kuului teollisuuden energiaverojen palautusten lakkauttaminen ja päästökauppakompensaation asteittainen lakkauttaminen.

Vuoden 2020 helmikuussa huoli koronaviruksesta oli voimistunut. Italiasta levisi kuvia teho-osastojen hengityskoneisiin kytketyistä potilaista ja epidemiologeilta tuli huolestuttavia viestejä siitä, millaisiksi tartuntamäärät voisivat kasvaa. Maaliskuussa maailman terveysjärjestö WHO julisti Covid-19 taudin pandemiaksi. Jo seuraavana päivänä Suomen hallitus päätti ensimmäiset toimet taudin leviämistä vastaan, joihin kuuluivat muun muassa etätyösuositus, yli 500 henkilön yleisötilaisuuksien kieltäminen ja suositus välttää tarpeetonta matkustamista. 

Maanantaina 16. maaliskuuta pääministeri Sanna Marin totesi Suomen olevan poikkeusoloissa. Seuraavana päivänä otettiin käyttöön valmiuslaki, ensimmäistä kertaa toisen maailmansodan jälkeen. Valmiuslain nojalla muun muassa koulut ja korkeakoulut siirtyivät etäopetukseen, julkiset kulttuuri- ja liikuntatilat suljettiin, yli 70-vuotiaita kehotettiin pysymään kotona, koronatestauskapasiteettia kasvatettiin ja kokoontumiset rajattiin kymmeneen henkeen. Samalla alettiin kasvattaa koronaviruksen testauskapasiteettia. Kuun lopulla kiellettiin matkustaminen Uudenmaan ja muun Suomen välillä joiksikin viikoiksi. Nämä rajoitukset aloitettiin ennen kuin yksikään ihminen oli Suomessa kuollut. Koronapotilaiden määrä sairaaloissa ja teho-osastoilla kasvoi aluksi nopeasti, mutta rajoitustoimien ansiosta kääntyi myös melko reippaaseen laskuun. 

Myös eduskunnassa kaikki työntekijät, joiden läsnäolo paikan päällä ei ole välttämätöntä, siirtyivät etätöihin, valiokunnat alkoivat pitää asiantuntijakuulemiset etänä ja ulkopuoliset vierailut eduskunnassa lopetettiin. Eduskuntaryhmän sopivat täysistuntojen osallistujamäärän rajoittamisesta siten, että kunkin eduskuntaryhmän kansanedustajista on kulloinkin paikalla korkeintaan neljäsosa. Vain erikseen sovittavissa poikkeustilanteissa äänestyksiin osallistuvat kaikki kansanedustajat. Lisäksi valmisteltiin säännöt siitä, miten toimitaan jos pandemiatilanne pahenee niin, että myös päätökset ja äänestykset on syytä tehdä etänä. Nämä päätökset tehtiin, jotta eduskunnan toimintakyky on säilyy kaikissa tilanteissa.

Vihreä eduskuntaryhmä on alusta alkaen suhtautunut koronapandemiaan hyvin vakavasti. Kirjoitin huhtikuussa sivuilleni siitä, mikä tekee SARS-CoV-2-viruksesta niin katalan. Kirjoitin myös siitä, että pandemian taustalla on tapa, jolla ihmisyhteiskunnat suhtautuvat elävään luontoon ja ruoaksi kasvatettaviin eläimiin. Näin syntyy otolliset olosuhteet zoonooseille eli tauteja aiheuttavien virusten siirtymiselle eläimistä ihmisiin. Kirjoitin myös Aamulehteen siitä, miten koronaan verrattavissa olevat pandemiat kulkevat usein käsi kädessä ilmastonmuutoksen ja luontokadon kanssa. Koronapandemia on muistutus siitä, että ihminen ei ole luomakunnan herra, ei luonnon yläpuolella, vaan osa elonkehää ja olemassaolomme on elonkehästä ja sen terveydestä riippuvainen.

Koronapandemia piti eduskuntaryhmän, vihreät ministerit ja koko hallituksen kiireisinä. Yksistään sosiaali- ja terveysministeriössä tehtiin yli 17 000 ylityötuntia vuoden aikana. Toimia harkittaessa ja valmisteltaessa on pandemian taltuttamisen ohella pitänyt varmistaa se, että perusoikeuksia kunnioitetaan, ihmisten oikeuksia ja vapauksia ei rajoiteta enempää kuin on välttämätöntä. Erehdyksiä ja kompurointia toki oli, mutta kokonaisuutena katsoen Suomi on kuulunut koronakriisissä parhaiten pärjänneiden maiden joukkoon.

Vuonna 2020 käytin eduskunnan täysistunnoissa käytin yhteensä 28 puheenvuoroa. Jätin kaksi kirjallista kysymystä, joiden ensimmäinen allekirjoittaja olin. Kysymykset käsittelivät sähköisten palveluiden saavutettavuutta ja sitä, miten hallitus aikoo parantaa Vastaamo-tietomurron uhrien asemaa. Yhdessä Jenni Pitkon, vihreän kollegani maa- ja metsätalousvaliokunnassa kanssa jätimme kirjalliset kysymykset itämerirehun käytön edistämisestä kalanviljelyssä, Metsien Suomi -kampanjan rahoittamisesta ja metsätalouden haitallisten vesistövaikutusten hillitsemisestä.


Valiokuntatyö

Painavin tehtävistäni oli eduskunnan suuren valiokunnan puheenjohtajuus. Valiokunta päättää eduskunnan kannan EUn ministerineuvostossa käsiteltävänä oleviin EU-lakiesityksiin. Vuoden 2020 aikana johdin puhetta suuren valiokunnan 47 kokouksessa.

Vuoden 2020 ensimmäisen puoliskon ajan kuuluin ns. Cosac-troikkaan eli EU-maiden parlamenttien EU-asioita käsittelevien valiokuntien kokouksen johtoryhmään. Siihen kuuluvat aina k.o. valiokuntien puheenjohtajat EUn edellisestä, senhetkisestä ja seuraavasta puheenjohtajamaasta. Suomihan oli toiminut EU:n ministerineuvoston puheenjohtajana syksyllä 2019.

Vuoden suurin vääntö suuressa valiokunnassa käytiin EU:n niinsanotusta elvytyspaketista. Katson sen olevan Suomenkin etu, että EU-alue selviää talouden koronatällistä. Näin on muun muassa siksi, että vienti muodostaa Suomen kansantaloudesta lähes puolet ja viennistä yli puolet menee EU-alueelle. Samalla on tärkeää, että elvytysvarat käytetään nopeuttamaan siirtymistä hiilineutraaliin kiertotalouteen. Kesällä kirjoitin myös Aamulehteen siitä, miten Suomi ei ole saari; se, miten muilla EU-mailla menee, vaikuttaa myös meihin. Samalla Suomi hyötyy unionin vapaasta liikkuvuudesta, puhtaammasta hengitysilmasta ja verrattain korkeasta turvallisuudesta. EU-tasolla päätettiin käyttää vähintään noin kolmannes elvytysrahasta ilmastotoimiin. Suomessa vihreät saivat läpi sen, että Suomi käyttää ilmastotoimiin vähintään puolet elvytyseuroista.

Suuren valiokunnan puheenjohtajuuden ohella jatkoin maa- ja metsätalousvaliokunnan jäsenenä, eduskunnan puhemiesneuvostossa ja Arktisen alueen parlamentaarikkokonferenssissa varapuheenjohtajana ja ulkoasianvaliokunnan varajäsenenä. Koronavarotoimena eduskunnassa lisättiin valiokuntien varajäsenten määrää ja tämän johdosta minusta tuli myös talousvaliokunnan varajäsen.


Muu eduskuntatyö

Täyistunto- ja valiokuntatyön lisäksi jatkoin kansanedustajien sisäilmaryhmän puheenjohtajana. Ryhmä pyrkii siihen, että sisäilmasta sairastuneet saisivat tarvitsemansa tuen ja että ylipäänsä sisäilmaongelmiin suhtaudutaan tieteellisen tutkimuksen tuottaman tiedon pohjalta. Sisäilmaryhmä suunnitteli keväälle 2020 kahta yleisötilaisuutta, mutta korona peruutti ne. Ne järjestetään etätilaisuuksina keväällä 2021. 

Vuoden 2020 kuluessa sisäilmaryhmä muun muassa tapasi hallituksen Terveet tilat 2028 -hankkeen koordinaattoreita ja seurasi hallitusohjelman sisäilmatoimenpiteiden toteutumista. Kevätkauden 2020 toimin myös eduskunnan globaaliryhmän puheenjohtajana. Syksyllä jäin tästä tehtävästä sivuun, koska mieheni terveys huononi ja kotiasiat vaativat aiempaa enemmän aikaa.

Syys-lokakuussa järjestin vihreän kollegan Atte Harjanteen ja opintokeskus Vision kanssa kolmiosaisen kurssin ilmastonmuutoksesta. Kurssilla puhuivat muun muassa Antti Ilari Partanen Imatieteen laitokselta, professori Armi Temmes Aalto-yliopistolta ja Oras Tynkkynen Sitralta.

Jatkoin Kemijoki Oy:n hallintoneuvostossa puolustamassa vaelluskalojen palauttamista Kemijokeen.

Eduskuntatyöhön liittyvät tapaamiset vuonna 2020.