Eduskuntavuosi 2019 – vaalit, hallitusneuvottelut, ilmasto- ja kaivosvääntöjä, Suomen EU-puheenjohtajuus
Eduskuntavuosi lukuina
Vuoden 2019 aikana johdin puhetta 25 ympäristövaliokunnan ja 28 suuren valiokunnan kokouksessa sekä 4:ssä EU-tason parlamentaarikkokokouksessa. Täysistunnoissa käytin yhteensä 76 puheenvuoroa.
Jätin kolme kirjallista kysymystä, joiden ensimmäinen allekirjoittaja olin. Kysymykset käsittelivät kansalaisten yhdenvertaisuutta sähköisissä palveluissa, Luonnonvarakeskuksen Parkanon koetoiminta-aseman tulevaisuutta ja vapaan lehmän maidon määritelmän eettisyyttä. Lisäksi esitimme yhdessä edustaja Jenni Pitkon (vihr.) kanssa kirjallisen kysymyksen puronvarsiluonnon suojelusta metsähakkuissa.
Esiinnyin vuoden aikana yli 50 julkisessa tilaisuudessa. Eduskuntatyöhön liittyvät muut kuin julkiset tai valiokuntatyöhön tapaamiset löytyvät listattuna täältä.
Edellisen eduskunnan viimeiset kuukaudet
Vuoden 2019 tammi-, helmi- ja maaliskuussa edellinen eduskunta teki viimeiset päätöksensä ennen kuin jäi vaalitauolle maaliskuun puolivälin jälkeen. Jatkoin ympäristövaliokunnan puheenjohtajana vaalikauden loppuun. Valiokunnassa käsiteltiin vielä joitakin varsin kiisteltyjä asioita, kuten kaivoslain muutos ja laki kivihiilen energiakäytön kieltämisestä vuoteen 2029 mennessä.
Sipilän hallitus esitti kaivoslakiin näennäisesti pientä muutosta, joka ympäristönsuojelun näkökulmasta oli selkeä huononnus. Sen mukaan kaivosyhtiö voi saada etuoikeuden kaivostoimintaan tietyllä alueella, vaikka ympäristövaikutusarvio ja Natura-arvio eivät olisi vielä valmiit. Tällaisten huononnusten sijaan kaivoslaki tulisi uudistaa varsin perusteellisesti suojelemaan paremmin ympäristöä ja kaivoksen vaikutusalueen ihmisiä ja muita elinkeinoja. Eduskunta onkin yksimielisesti vaatinut sitä EU-Kanada kauppasopimuksen eli CETA-sopimuksen yhteydessä, mutta Sipilän hallituksen aikana työ- ja elinkeinoministeriö ei ryhtynyt valmistelemaan asiaa.
Sipilän hallituksen esitys kivihiilen energiakäytön kieltämisestä vuoden 2029 toukokuuhun mennessä sen sijaan oli erittäin kannatettava. Se hyväksyttiinkin suurella enemmistöllä, vastustajia löytyi vain perussuomalaisista. Ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi on välttämätöntä lopettaa kivihiilen poltto. Mutta jos se korvataan turpeella, ilmasto ei hyödy lainkaan. Siksi toin esille, että kivihiilikiellon rinnalle tarvitaan myös takaraja turpeen poltolle.
Kirjoitimme myös Aamulehteen Olli-Poika Parviaisen (vihr.) kanssa, että perustulo ansaitsee arvoisensa kokeilun (15.3.2019). Sipilän hallituksen ansioksi on luettava, että se toteutti perustulokokeilun, mutta kokeilu jäi kovin pieneksi ja epäedustavaksi, koska kokeiluun pääsi käytännössä lähinnä vain pitkäaikaistyöttömiä. Lisäksi kokeiltu malli oli sellainen, ettei sitä sellaisenaan olisi mahdollista toteuttaa kaikkia koskevana, koska verotus ei ollut kokeilussa mukana. Uudessa hallitusohjelmassa onkin linjattu perusturvan uudistamiseen tähtäävästä kokeilusta.
Vihreille vaalivoitto
Huhtikuun eduskuntavaaleissa vihreät saivat vaalivoiton, kannatus nousi 11,5 prosenttiin, eduskuntaryhmän koko kasvoi viidestätoista kahteenkymmeneen. Toukokuun EU-vaaleissa vihreät nousivat toiseksi suurimmaksi puolueeksi ja kannatus oli 16 prosenttia. Vihreät saivat kaksi meppiä ja brexitin myötä kolmannen mepin, kun Suomi saa yhden lisäpaikan.
Uusi vihreä eduskuntaryhmä aloitti huhtikuussa. Huhtikuun lopun ja toukokuun alun ajan käytiin hallitustunnusteluja eli alustavia keskusteluja siitä, minkä puolueiden kanssa vaalit voittanut SDP aloittaa hallitusneuvottelut. Neuvotteluihin lähtivät mukaan SDP:n lisäksi Keskusta, Vihreät, Vasemmistoliitto ja RKP.
Hallitusneuvotteluissa kaikkien aikojen vihrein hallitusohjelma
Antti Rinteen johdolla käydyt hallitusneuvottelut alkoivat noin viikko vapun jälkeen. Olin Oras Tynkkysen kanssa vihreiden neuvottelija neuvotteluryhmässä ”hiilineutraali ja luonnon monimuotoisuuden turvaava Suomi”. Saimme hallitusohjelmaan paljon vihreille keskeisiä asioita. Edellisessä joulukuussa 8 puoluetta oli hyväksynyt yhteisen ilmastolinjauksen, joka sitoutuu siihen, että Suomi osaltaan toimii ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi 1,5 asteeseen. Nämä linjaukset tulivat hallitusohjelmaan, osittain tiukennettuina. Hallitusohjelma muun muassa sitoutuu Suomen hiilineutraaliuteen vuonna 2035, hiilinielujen vahvistamiseen lyhyellä ja pitkällä aikavälillä, EU:n ilmastotavoitteiden tiukentamiseen, päästövähennysten toteuttamiseen sosiaalisesti oikeudenmukaisella tavalla, turpeen energiakäytön vähintään puolittamiseen 2030 mennessä, fossiiliöljyn lämmityskäytöstä luopumiseen 2030 mennessä, energiaverotuksen ja kaivoslain uudistamiseen. Luonnonsuojelun määrärahoihin sovittiin historiallinen tasokorotus, 100 miljoonaa euroa vuodessa. Eläinsuojelulakiin emme valitettavasti saaneet sovittua merkittäviä parannuksia verrattuna Sipilän hallituksen valmistelemaan lakiluonnokseen.
Hallitusohjelmaa on kuvattu kaikkien aikojen vihreimmäksi ja tasa-arvoa eniten edistäväksi, ja syystä. Ohjelman ensimmäinen sana on ilmastonmuutos.
Helmikuun 2020 alussa hallituspuolueet neuvottelevat sopiakseen ne konkreettiset toimet, joita aiemmin päätettyjen lisäksi tarvitaan sen toteuttamiseksi, että Suomi on maailman ensimmäinen hiilineutraali hyvinvointivaltio ja saavuttaa hiilineutraaliuden vuonna 2035.
Suuren valiokunnan puheenjohtajaksi
Eduskunnan valiokunnat järjestäytyivät hallitusneuvottelujen päätyttyä kesäkuun lopulla. Minut valittiin eduskunnan suuren valiokunnan puheenjohtajaksi. Tämä valiokunta käsittelee EU-asioita, hallituksen kannat EU-päätöksenteossa vireillä oleviin asioihin ovat voimassa vasta kun eduskunnan suuri valiokunta on ne hyväksynyt. Valiokunnan ja omaan työhöni vaikutti paljon Suomen EU-puheenjohtajuus vuoden 2019 jälkipuoliskolla.
Kun Suomi toimi ensimmäistä kertaa EU:n ministerineuvoston puheenjohtajana vuonna 1999, olin ympäristö- ja kehitysyhteistyöministeri. Seuraavalla puheenjohtajakaudella vuonna 2006 olin Euroopan parlamentin jäsen. Ja vuoden 2019 puheenjohtajakaudella olin EU-asioita käsittelevän suuren valiokunnan puheenjohtaja. Puheenjohtajuuskauden aikana Suomen eduskunta järjesti Helsingissä seitsemän EU-tapaamista, joihin osallistui yhteensä noin 1200 kansanedustajaa eri puolilta Eurooppaa.
EU-puheenjohtajuuden vuoksi suurta valiokuntaa kävi tapaamassa useiden EU-maiden parlamenttien delegaatioita ja eduskunnassa järjestettiin useita parlamentaarikkokokouksia. Johdin puhetta EU:n ilmastopolitiikkaa käsitelleessä parlamentaarikkokokouksessa lokakuussa sekä parlamenttien EU-valiokuntien puheenjohtajien kokouksessa heinäkuussa ja samojen valiokuntien edustajien COSAC-kokouksessa joulukuussa.
18. marraskuuta tuli 25 vuotta siitä, kun eduskunta päätti Suomen liittymisestä Euroopan unioniin. Suuri valiokunta juhlisti asiaa kakkukahveilla ja pidin pienen muistelupuheen tuolloisista tapahtumista. Tunnelmat silloin syksyllä 1994 olivat varsin kiihkeitä, muun muassa joukko kansanedustajia järjesti jarrutuskeskustelun, jossa puheita pidettiin yötä päivää kellon ympäri noin viikon ajan.
Vaikka vuonna 2019 sekä EU:n komissio että parlamentti vaihtuivat, tärkeitä EU-asioita käsiteltiin paljon, kuten EU:n monivuotinen rahoituskehys, oikeusvaltioperiaatteen lujittaminen EU-jäsenmaissa, Ison-Britannian eroprosessi, uusi juomavesidirektiivi, terrorismin vastaisen työn kehittäminen, Indonesian vapaakauppasopimus, Itämeren kalastuskiintiöt sekä neuvottelut Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren valtioiden talouskumppanuussopimuksista. EU:n ilmastopolitiikassa saatiin Suomen puheenjohdolla merkittävä edistysaskel, kun huippukokous sopi siitä, että EU pyrkii olemaan hiilineutraali vuonna 2050. Tämä antaa komissiolle mandaatin valmistella tarkemmat lakiehdotukset toimista, joilla hiilineutraalius toteutetaan.
Suuren valiokunnan puheenjohtajan tehtävistä aiheutuu vuosittain muutama lentomatka, joita ei voi välttää. Ne olen kompensoinut, kuten kaikki lentoni vuodesta 2004 alkaen. Myös EU-puheenjohtajuuskauden järjestelyissä ilmasto pidettiin mielessä: Järkevällä suunnittelulla hiilijalanjälkeä saatiin pienennettyä jopa 70 prosenttia verrattuna puheenjohtajakausien keskiarvoon.
Suuren valiokunnan puheenjohtajuuden lisäksi olen maa- ja metsätalousvaliokunnan jäsen ja ulkoasianvaliokunnan varajäsen sekä Arktisen alueen parlamentaarikkokonferenssin Suomen valtuuskunnan varapuheenjohtaja.
Kiista al-Holin suomalaisista lapsista ja äideistä
Loppusyksystä eduskunnassa al-Holin leirillä Koilllis-Syyriassa olevien suomalaisten lasten ja heidän äitiensä kohtalo herätti kiivaan keskustelun. Me vihreät puolustimme lasten oikeuksia ja oikeusvaltiota. Täysistunnossa totesin: ”Oikeusvaltio suhtautuu kansalaisiin kansalaisina, lapsiin lapsina. Se ei arvota ihmisiä sen mukaan, mitä mieltä nämä ovat, eikä suhtaudu lapsiin sen perusteella, mitä näiden lasten vanhemmat ovat tehneet, ja siitähän tässä välikysymyskeskustelussa on kysymys.”
Energiaremonttiryhmä, globaaliryhmä ja sisäilmaryhmä
Suomen EU-puheenjohtajuuden johdosta uusiutuvaa energiaa käsittelevä Eufores-parlamentaarikkoverkosto piti eduskunnassa marraskuussa kokouksen, johon tuli kansanedustajia 18 maasta. Eduskunnan energiaremonttiryhmän, jota nyt johtaa Saara-Sofia Sirén (kok.), jäsenenä olin mukana järjestämässä kokousta ja olin myös yksi sen puheenjohtajista.
Jatkan myös viime kauden tapaan eduskunnan globaaliryhmän ja kansanedustajien sisäilmaryhmän puheenjohtajana.
Marraskuussa globaaliryhmä järjesti seminaarin aiheesta kauppasodat ja globaalitalouden epävarmuudet -teemalla. Tapahtumaan kutsuimme puhujiksi kirkkaimpia asiantuntijoita niin tieteen, politiikan kuin työelämän saroilta. Seminaaria juonsimme minä yhdessä kollegani Juhana Vartiaisen (kok.) kanssa.
Jatkan viime eduskuntakaudella kaudella perustetun kansanedustajien sisäilmaryhmän puheenjohtajana. Ryhmä pyrkii löytämään ja ajamaan ratkaisuja ongelman molempiin puoliin: toisaalta rakentamiseen ja rakennusten ylläpitoon ja toisaalta sisäilmasta sairastuneiden hoitoon ja sosiaaliturvaan. Saan jatkuvasti yhteydenottoja kansalaisilta, jotka tai joiden lapset ovat sairastuneet koulun, työpaikan, kodin tai varuskunnan sisäilmasta mutta joiden oireita ja sairastumista vähätellään ja leimataan erilaisin sanakääntein luulotaudiksi.
Sisäilmaryhmä tapaa aktiivisesti sekä sairastuneita edustavia järjestöjä, lääkäreitä, muita asiantuntijoita sekä viranomaisia.
Marraskuussa kirjoitin aiheesta Aamulehteen. Työ jatkuu.