Bromattuja petikavereita

Kolumni TEK -lehdelle 07.11.08

EU-uutisissa on spekuloitu, perutaanko ilmastositoumukset finanssikriisin vuoksi. No, maksaahan ilmastonsuojelu. Komission arvion mukaan EU:n niin sanottu ilmastopaketti maksaa vuodessa noin 70 mrd euroa. Näin isoa ja kallista asiaa tahkotaan tietenkin hartaasti.

Päätöksiä syntyy kyllä nopeastikin silloin kun ymmärretään, että on tosi kyseessä. Parissa viikossa EU-maat tekivät päätökset yhteensä noin 1300 miljardin euron pankkitukipaketeista.

Samaan aikaan tapahtuu muutakin.

EU:n kemikaaliasetus REACH tuli voimaan viime vuoden kesäkuun alussa. Sen mukaan aineen käyttö muuttuu luvanvaraiseksi, jos se aiheuttaa syöpää, geenimuutoksia tai hedelmättömyyttä, tai kertyy elimistöön ja pysyy siellä pitkään. REACH antaa myös kuluttajille oikeuden saada tietää, onko tuotteessa tällaisiksi luokiteltuja aineita.

Lista aineista, jotka jo tiedetään edellä kuvatulla tavalla vaarallisiksi, on monta sivua pitkä. Kuvittelin että heti REACH:in tultua voimaan asiakas voisi kaupassa vaatia myyjää selvittämään, onko esimerkiksi lakanassa, nukessa tai digikamerassa kyseisiä kemikaaleja. Mutta ei se niin mennytkään. Ensin piti hyväksyä virallinen "kandidaattilista" aineista, joiden käyttö voi muuttua luvanvaraisiksi.

Seuraavaksi kuvittelin, että "kandidaattilistaksi" todettaisiin nuijankopauksella tuo edellä mainittu pitkä lista. EU:n komission ympäristöpääosasto olisi näin halunnutkin, mutta yrityspääosasto vastusti. Tämän vuoden lokakuussa hyväksyttyyn ensimmäiseen versioon listattiin vain viisitoista ainetta.

Toki listassa on merkittäviä aineita, muun muassa kolme ftalaattia. Nämä muovinpehmentimet on jo kauan tiedetty hedelmättömyyttä aiheuttaviksi mutta silti niitä on Euroopassa valmistettu puolisen miljoonaa tonnia vuodessa.

Kemianteollisuuden labbarisissit ovat muutenkin tosi sitkeitä. Heinäkuun alussa astui voimaan EU-direktiivi, jolla kiellettiin sähkö- ja elektroniikkalaitteista raskasmetallit ja bromattu palonestoaine deca-BDE. Bromatut palonestoaineet ovat erittäin pysyviä ja biokertyviä ja niiden epäillään vaikuttavan hermostoon. Ne ovat nopeasti rikastuneet ravintoketjuissa, esimerkiksi kaloihin, ihmisiin ja jääkarhuihin.

Deca-BDE:n valmistajat eivät luovuttaneet. Ne saivat EU-komission myöntämään poikkeusluvan aineen käyttöön. Europarlamentti haastoi komission tuomioistuimeen, joka totesi poikkeusluvan laittomaksi.

Samaan aikaan deca-BDE:n valmistajat lobbasivat myös saadakseen tuotteensa hyväksytyksi tekstiilien ja patjojen ekomerkin kriteereihin. Komissio oli suostuvainen, mutta EU:n jäsenmaat torjuivat sen, että ekomerkki voitaisiin antaa tekstiileille, jotka sisältävät toisessa tuoteryhmässä kiellettyä ainetta.

Deca-BDE:n valmistajien seuraava veto oli käynnistää kampanja "REACH for Life" ja väittää, että tekstiilien ekomerkin kriteereissä oli toimittu vastoin tieteellisten asiantuntijoiden neuvoja.

Bromattuja petikavereita ei (vielä) ole kielletty. Mutta minusta on mukavaa, jos ekomerkin avulla voin painaa pääni tyynyliinaan, jossa niitä ei ole.