Biopolttoaineista ja uusiutuvasta energiasta

Tämänpäiväisten lehtitietojen mukaan keskustan puoluesihteeri Jarmo Korhonen on suorastaan ollut perustamassa kehittyvien maakuntien tukea. Nyt alkaa mennä jo tosi paksuksi.

Parlamentin ympäristövaliokunnassa keskusteltiin uusiutuvan energian direktiivistä. Pääosa keskustelusta koski biopolttoaineita, joiden 10 % tavoite (vuoteen 2020) on osa yleisemmästä uusiutuvan energian 20 %:n tavoitteesta. Mepit väittelivät siitä, onko tämä tavoite ylipäänsä hyvä, ja millaiset ympäristö- ja kestävyyskriteerit biopolttoaineille tarvitaan. Ainoa, joka kyseenalaisti koko uusiutuvan energian yleistavoitteen, oli suomalaiskollegani Eija-Riitta Korhola.

Komission edustaja totesi biopolttoaineiden vaikutuksesta ruoan hintaan, että EU:n biopolttoainemarkkinat ovat lisänneet niiden raaka-aineina käytettävien ruokien kysyntää 4 mrd tonnia vuodessa, USA:n biopolttoainemarkkinat kolminkertaisesti eli 12 mrd tonnia. Samaan aikaan kuivuus Australiassa ja muualla on vähentänyt ruoan vuotuista tarjontaa 60 mrd tonnia. Ruotsalainen Anders Wijkman, valiokunnan lausunnon valmistelija, sanoi että biojätteistä tehtävään biokaasuun tulisi kiinnittää enemmän huomiota, sillä on iso potentiaali.

FAO:n ruokahuippukokous on alkamassa. Financial Times kirjoittaa, että maanviljelys- ja ruoka-asiantuntijat ovat melko yksimielisiä siitä, että maailman nykyisen ruokakriisin tärkein syy on maanviljelyksen kehittämisen laiminlyönti. Syitä on toki monia, kuten biopolttoaineiden kysyntä ja huonot säät, mutta tärkeimmät syyt liittyvät maatalouspolitiikkaan.

WWF on julkaissut Nordic Energy Scenarios -tutkimuksen, jonka mukaan Pohjoismaat voisivat vuoteen 2020 mennessä vähentää päästöjään jopa 40 % parantamalla energiatehokkuutta ja investoimalla uusiutuvaan energiaan. WWF vaatii, että ilmastoystävällisen energiapolitiikan kustannuslaskelmissa otetaan huomioon myös tuhannet uudet työpaikat, joita nämä alat tuovat laajetessaan.

USA:ssa taas Columbian yliopiston tutkijaryhmä on kehittänyt ”hiilidioksidisiepparin”, laitteen joka kykenee imemään ilmasta hiilidioksidia. Sellaista tullaan tulevaisuudessa mitä todennäköisimmin tarvitsemaan, jos halutaan estää ilmastonmuutoksen ryöstäytyminen käsistä. Laitteen prototyyppi pystyy nappaamaan hiilidioksidia tonnin päivässä. Se ei vielä ole huikean paljon. Ja hiilidioksidi pitäisi vielä panna jonnekin ”lukkojen taa”. Mutta ehkä tässä on alku jollekin merkittävälle.

EU:n kemikaalivirasto aloittaa virallisesti tänään työnsä Helsingissä. Muuan toimittaja soitti ja kyseli viraston tietokoneongelmista. Olen saanut tietää, että tietokoneohjelmisto, jonka avulla yritysten piti voida hoitaa sähköisesti kaikki kemikaalien rekisteröintiin liittyvä ruljanssi, ei toimi. Ohjelmistosta on toistaiseksi käytössä vain riisuttu malli, jolla voi tehdä osan asioista. Tämä on todella noloa. Vihreän ryhmän kemikaaliasiantuntija Axel Singhofen muistutti, että kemikaaliviraston johtajaksi valitun Geert Dancetin ollessa parlamentin ympäristövaliokunnan haastateltavana vihreät kysyivät juuri tästä samasta asiasta, koska ongelmista oli tihkunut tietoa jo silloin. Dancet, joka myös aiemmassa työssään komission yrityspääosastolla vastasi tämän tietokoneohjelmiston tilaamisesta, kiisti tuolloin ongelmat.