“Tässä työssä auttaa, että on pienenä ihaillut Peppi Pitkätossua.”

Barrososta ei tullut leijonaa

“Niin se vaan on, että hiirestä ei tule leijonaa, vaikka se pantaisiin kaltereiden taa ja se yrittäisi karjua kuin leijona”, huokasi muuan kollega iltapäivällä EU-komission puheenjohtaja Barrososta.

Tänään komission pomo nimittäin ensimmäistä kertaa piti parlamentissa ”Unionin tila” –puheen. Sitä oli etukäteen rummutettu merkkitapauksena. Minua toisaalta huvitti, toisaalta ärsytti tämä ilmiselvä USA:n apinointi.

Täytyy sanoa, että puhe alitti alhaiset odotuksenikin. Se oli ihan silkkaa EU-liturgiaa, puheena ihan samaa tasoa kuin Matti Vanhasen aikoinaan Suomen EU-puheenjohtajuuden alkajaisiksi pitämä kuiva jorina, jota joku kuvasi puhelinluettelon sisäluvuksi.

Vihreiden Dany Cohn-Bendit sanoikin, että politiikassa voi loistaa monella tapaa ja Barroso loistaa poissaolollaan.

Komission puhis listasi peräkkäin kaikenlaisia asioita, joista suurin osa oli ihan ok. Kukapa vastustaisi avointa Eurooppaa joka tarjoaa kansalaisilleen sosiaalista turvaa, talouden modernisointia, koulutusta, innovaatioita ja sen sellaista. Mutta henki puuttui.

Melkein ainoa kohta, jossa me kuulijat havahduimme, oli kun Barroso sanoi, että rasismilla ja xenofibialla ei ole Euroopassa sijaa. Tässä kohtaa aplodeerasimme. Mutta Barroso ei sanonut nimeltä Ranskaa, vaikka tietysti tarkoitti Sarkozyn hallituksen päätöstä ajaa Bulgarian ja Romanian romanit ulos maasta. Demariryhmän puheenjohtaja Schultz moittikin Barrosoa tästä.

Vihreästä näkökulmasta hyvä asia Barroson puheessa oli, että hän ilmoitti komission tavoitteeksi kolme miljoonaa uutta ”vihreää” työpaikkaa seuraavien 10 vuoden aikana, siis esimerkiksi uuteen energiateknologiaan liittyvää työpaikkaa.

Iltapäivällä olin parlamentin nimeämän sovittelukomitean kokouksessa. Sen tehtävä on neuvotella ministerineuvoston kanssa sopu niin sanotusta uuselintarvikeasetuksesta.  Se koskee kaikenlaisia sellaisia asioita, joita tiede nykyisin ruoassa mahdollistaa. Keskeisimmät kiistanaiheet parlamentin ja ministerineuvoston välillä ovat kloonattujen eläinten käyttö ruoaksi ja nanolisäaineiden käyttö ruoassa. Parlamentti haluaa kieltää kloonattujen eläinten ja niiden jälkeläisten käytön ruokana. Perustelu on ennen kaikkea eläinsuojelullinen. Kloonaus aiheuttaa eläimille kärsimystä. Lisäksi kloonaukseen liittyy normaalia enemmän keskenmenoja ja poikaskuolemia, ja aikuisiksikin ehtineet kloonatut eläimet kuolevat keskimääräistä nuorempina. Nanolisäaineista parlamentti vaatii erillistä riskinarviointia ennen kuin uusien nanoaineiden lisääminen ruokaan sallitaan. Lisäksi parlamentti haluaa, että nanolisäaineet pitää erikseen mainita elintarvikkeen ainesosaluettelossa.

Asian raportööri Kartika Leotard kertoi, että kloonattujen eläinten jälkeläisiä on jo tullut Euroopan elintarviketeollisuuteen. USAsta oli tullut Britanniaan sata kloonattujen nautojen pakastettua alkiota, ne oli kasvatettu liha- ja maitokarjaksi. Osa oli käytetty ruoaksi ennen kuin viranomaiset saivat tietää. Sitähän ei kukaan tiedä, paljonko tällaista on jo ehtinyt tapahtua viranomaisten tietämättä.

Muutama poiminto uutisvirrasta:

Kaikesta siitä lobbauspostista, mitä mepeille tulvii, haluan mainita kaksi elokuussa tullutta. Ensimmäinen niistä on Suomen Elinkeinoelämän Keskusliitolta 26.8.10 tullut viesti, jossa vastustetaan – suomalaisen elinkeinoelämän nimissä – sitä, että tuontituotteisiin pitäisi merkitä niiden alkuperämaa. Siinäpä isänmaallisuutta ja avoimuutta kerrakseen! Toinen on Suomen Kuljetus- ja Logistiikalta (entinen kuorma-autoliitto) tullut viesti, jossa vaaditaan maanteiden kunnostukseen lisää rahaa. Se ei yllätä ketään. Mutta perustelu on ilmastonmuutos, jonka myötä kasvaneet lämpötilaerot rasittavat teitä ja tekevät niistä kuoppaisia. Ilmastonmuutoksen perusteella vaaditaan siis lisää rahaa siihen tavarankuljetusmuotoon, joka pahiten aiheuttaa ilmastonmuutosta. Logiikan juhlaa.

Saksan ympäristöministeriön tilaama tutkimus, jonka on tehnyt Wuppertal-instituutti, päätyy siihen, että paljon puhuttu CCS, hiilidioksidin talteenotto (carbon capture and storage), taitaa jäädä hiireksi sekin. Tähän on kaksi syytä. Ensinnäkin uusiutuva energia kehittyy ja laitteiden hinnat halpenevat sellaista vauhtia, että todennäköisesti jo vuonna 2020 uusiutuvalla energialla tuotettu sähkö – ilman tukiaisia – on halvempaa kuin hiilidioksidin talteenotolla varustetuissa fossiililaitoksissa tuotettu. Toinen syy on se, että kaupallisessa mittakaavassa toteutettavan CCS:n aikataulu viivästyy koko ajan. On tietysti tosi mainio asia, jos hiilidioksidin talteenottoa, johon sisältyy merkittäviä riskejä, ei tulla koskaan tarvitsemaan vaan varsinaiset vihreät energiateknologiat ajavat ohi.

Hyvä uutinen on myös se, että tanskalainen ”skeptinen ympäristönsuojelija” Björn Lomborg on vihdoin tunnustanut ilmastonmuutoksen yhdeksi ihmiskunnan isoimmista ongelmista. Vielä viime joulukuussa Kööpenhaminan ilmastokokouksen aikaan Lomborg oli mukana järjestämässä kokousta, jossa kyseenalaistettiin ilmastonsuojelun tarve.

Hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin eli IPCC:n työtä on taas arvioitu. Tällä kertaa asialla on InterAcademy Council, useiden maiden tiedeakatemioiden muodostama selvitysryhmä. 30.8. julkistetun raportin mukaan IPCC:n päätelmä ihmisen aiheuttamasta ilmastonmuutoksesta on pätevä. InterAcademy Council ehdottaa kuitenkin monia muutoksia IPCC:n menettelytapoihin. Ehdotetut uudistukset vaikuttavat minusta perustelluilta, muun muassa se että IPCC:n kukin johtaja saisi johtaa vain yhden arvioraportin valmistelua, sitten remmiin astuisi uusi tutkija.

USA:ssa ollaan hyväksymässä tuotantoon geenimuunneltu lohi, joka kasvaa kaksi kertaa normaalilohta nopeammin. Ympäristönsuojelijat ovat raivoissaan, koska kalankasvattamoista käytännössä aina karkaa kaloja mereen, ja karkulaiset tietenkin lisääntyvät villikalojen kanssa. Nyt luvataan, että kasvatukseen tulee vain steriloituja naaraita, mutta kuka uskoo, että tämä rajoitus tulee olemaan voimassa kaikki tulevat vuodet tästä eteenpäin – tai että kaikki kalankasvattajat noudattavat sitä.