Avoimesti omana itsenä vai kaapissa?

Onko huippu-urheilijan homous uutinen? Vai onko uutinen, että se on uutinen? Yksi nuori kansanedustaja totesi, että aidosti tasavertaisessa yhteiskunnassa homous olisi yhtä iso uutinen kuin vasenkätisyys.
Keskustelu joka syntyi uimari Ari-Pekka Liukkosen kerrottua televisiossa olevansa homo, valaisee sitä, että ihmisoikeudet eivät Suomessakaan käytännössä toteudu kaikille samanlaisina. Näin on, vaikka yleisellä tasolla – esimerkiksi YK:n ihmisoikeuksien julistuksessa – on aikoja sitten hyväksytty periaate, että kaikille ihmisille kuuluvat samat perusoikeudet.
Yleisradio kysyi, voiko urheilija olla julkisesti homo. Kysymykseen vastanneista 11 % oli sitä mieltä, että ei, ei tosiaankaan urheilija voi julkisesti olla homo.
MTV3 puolestaan kertoi tutkija Marja Kokkosen kokemuksista. Hän oli lähettänyt seksuaali- ja sukupuolisyrjintää koskevat kysymykset urheiluseuroille. Isoistakin seuroista tuli johtajien vastauksia, ettei tämä meitä koske, ei meidän seurassa homoja ole.
Nämä tapaukset kertovat, että Suomessakin on vielä paljon tekemistä, ennenkuin vähemmistöön kuuluva ihminen voi avoimesti elää omana itsenään, pelkäämättä syrjintää ja kiusaamista.
EUn perussopimus vaatii kohtelemaan ihmisiä tasavertaisesti riippumatta uskonnosta, vakaumuksesta, vammaisuudesta, iästä tai seksuaalisesta suuntautumisesta. Mutta käytännön todellisuus eri maissa vaihtelee.
Itse asiassa sukupuolisiin vähemmistöihin kuuluvat ihmiset eivät yhdessäkään EU-maassa ole edes lakien edessä tasavertaisessa asemassa. Britanniassa lait toteuttavat 77 % ”Euroopan sateenkaarikartan” kriteereistä. Suomen lainsäädäntö täyttää sateenkaarikartan kriteereistä vain 47 %, Belgia 67 %, Ruotsi ja Espanja 65 %, Ranska 64 %, Tanska 57 %.
Tasa-arvoinen avioliittolaki on voimassa Belgiassa, Tanskassa, Ranskassa, Hollannissa, Portugalissa, Espanjassa ja Ruotsissa sekä Norjassa ja Islannissa ja Britanniassa lukuunottamatta Pohjois-Irlantia.
EU-parlamentti otti tällä viikolla kantaa homojen, lesbojen, biseksuaalien ja transihmisten perusoikeuksiin itävaltalaisen mepin Ulrike Lunacekin valmisteleman raportin muodossa.
Parlamentti totesi sen tosiasian, että sukupuolisiin vähemmistöihin kuuluvien ihmisten perusoikeudet eivät toteudu kunnolla, ja kehottaa komissiota sekä jäsenmaita hyväksymään toimintasuunnitelmat, jotta perusoikeudet saadaan toteutumaan myös käytännössä.
Yksi tärkeä asia on, että sukupuolisia vähemmistöjä ei saa syrjiä kouluissa eikä terveydenhuollossa. Terveydenhoidon ammattilaisten koulutuksessa pitää käsitellä tätä asiaa.
Joissakin maissa ”sateenkaariväen” Pride-kulkueita on häiritty ja jopa kielletty. EU-parlamentti vaatii kunnioittamaan myös ilmaisun vapautta, esimerkiksi juuri Pride-kulkueiden ja vastaavien tapahtumien yhteydessä.
Monen maan rikoslaissa, myös Suomessa, on omat pykälät rasistisista rikoksista, siis rikoksista joiden pontimena on viha jotain kansallisuutta tai etnistä ryhmää kohtaan. EU-parlamentti ehdottaa, että vastaavat pykälät tulisi säätää myös viharikoksista, jotka perustuvat sukupuoliseen suuntautumiseen.
Aivan yksimielisesti ei tätä kannanottoa hyväksytty. EFD-ryhmä, johon Suomen perussuomalaiset kuuluvat, esitti ”hyvää päivää kirvesvartta” -tyylisen vaihtoehtoisen päätöslauselman, josta varsinainen ”pihvi” oli pyyhitty pois. Suomalaiset mepit kuitenkin tukivat parlamentin enemmistön hyväksymää kantaa.
Tämän viikon uutisiin kuuluu myös EU-komission julkistama selvitys korruptiosta. Sen mukaan mikään maa ei ole pulmunen, ei Suomikaan. Pulmusia ei löydy myöskään suhtautumisessa sukupuoliseen suuntautumiseen ja sukupuoli-identiteettiin.
Onko tällä väliä enemmistöön kuuluville? On, vähemmistöjen oikeudet koskevat meitä kaikkia. Jokainen meistä kuuluu johonkin vähemmistöön, ja jokaisella on vähemmistöihin kuuluvia läheisiä. Kaikkien elämä on parempaa yhteiskunnassa jossa jokaista ihmistä kunnioitetaan.
Kyse on myös siitä, että ihminen voi työssään ja muussa toiminnassaan osallistua yhteisen hyvän rakentamiseen paremmin, kun ei tarvitse käyttää energiaa oman todellisen olemuksensa peittelyyn.
Jo monta vuotta sitten kaupunkitutkijat huomasivat, että sellaiset kaupungit joissa sukupuolisiin vähemmistöihin suhtaudutaan luontevasti, menestyvät. Todennäköisesti tämä johtuu siitä, että nämä kaupungit houkuttelevat luovia ihmisiä, sekä taiteilijoita että tieteen ja tekniikan lahjakkuuksia. Ja ihmisten luovuushan sitä menestystäkin luo.
Kaapissa piilotellessa luovuus tukahtuu.
Kolumni Hämeen Sanomille 6.2.2014