“Tässä työssä auttaa, että on pienenä ihaillut Peppi Pitkätossua.”

Autoteollisuuden lobbarit jyräsivät teollisuusvaliokunnassa

Aamulla saimme Jukan kanssa ripustettua paikalleen ne kolme kolmiosaista ikkunaa, jotka olen loman aikana saanut rapsutettua, kitattua ja maalattua.

Ja sitten taas kohti Brysseliä. Matkalla eräs kollega kertoi, että EPP-ryhmässä, joka on siis Europarlamentin suurin ryhmä, ranskalainen puheenjohtaja oli vakuuttanut, että syyskuun viimeisen viikon täysistunto pidetään ehdottomasti Strasbourgissa. Parlamentin henkilökunta on kyllä sitä mieltä, että tarvittavia turvatarkastuksia ei millään ehditä tehdä siihen mennessä. Minä kyllä ihmettelen ranskalaisia, joille pääasia ei tunnu olevan turvallisuus vaan se, että Europarlamentti mahdollisimman pian palaa täysistuntoihin Strasbourgiin. Onneksi sentään parlamentin puhemies ja pääsihteeri ovat saksalaisia eivätkä ranskalaisia.

Päivän pääuutinen Europarlamentissa oli autojen hiilidioksidipäästöjä koskeva äänestys ITRE:ssä eli teollisuusvaliokunnassa. Asian pääkäsittelyvaliokunta on ympäristövaliokunta, jolle ITRE antaa lausunnon.

ITRE:n äänestystulos oli autoteollisuuden lobbarien riemuvoitto. Autoteollisuushan on apinan raivolla lobannut vesittääkseen komission ehdotusta, jonka mukaan EU:ssa myytävien uusien autojen keskimääräiset hiilidioksidipäästöt vuonna 2012 eivät saa ylittää määrää 130 g/km. Mepeille on satanut kutsuja lounaille ja illallisille ja vierailukutsuja autotehtaille. ITRE:n äänestyksessä konservatiivi- ja liberaaliryhmät muodostivat enemmistön, molemmat saksalaismeppien johdolla.

Komission esitys on sinällään jo vesitys. Kymmenen vuotta sitten sovittiin, että uusien autojen päästöt tulee painaa arvoon 120 g/km vuoteen 2005 mennessä. Sitten aikarajaa myöhennettiin vuoteen 2012. Sitten komission sisäisissä väännöissä saksalainen teollisuuskomissaari Verheugen onnistui vääntämään vielä 10 g lisää vedoten siihen että osa päästövähennyksistä tehdään sekoittamalla menoveteen biopolttoainetta. Autoteollisuus puhuu täyttä potaskaa väittäessään, että tämä tuli niin äkkiä. Tosiasiassa autofirmat ovat vain viis veisanneet päästörajoituksista niin kauan kuin ne ovat olleet pelkkiä herrasmiessopimuksia. Nyt vasta teollisuus ottaa päästörajat tosissaan kun puuhataan laillisesti sitovia päästörajoja. Kyse ei ole siitä, että 120g/km vaatimuksen täyttäviä autoja ei osattaisi valmistaa. Niitä on markkinoilla jo nyt, monia malleja. Mutta autoteollisuus haluaa myydä isompia, painavampia ja machompia autoja, jotka syövät enemmän polttoainetta.

ITRE:n enemmistö kannatti sitä, että aikaa annetaan vielä kolme vuotta lisää, siis vuoteen 2015. Vuonna 2012 vain 60 % uusista myydyistä autoista pitää täyttää 130 g/km vaatimus, 70 % vuonna 2013, 80 % vuonna 2014. Toisin sanoen vuoteen 2012 mennessä autojen päästöjen pitää alentua vain 8 g/km verrattuna nykyiseen, eli autojen polttoainepihiyden kehitysnopeutta ei tarvitse yhtään skarpata nykytahdista. Lisäksi ITRE alensi rikkomuksista seuraavia sakkoja ja hyväksyi joukon porsaanreikiä. Autot, joiden päästöt ovat alle 50 g/km, lasketaan puoleksitoista autoksi ja nollapäästöautot kolmeksi. Sitä paitsi nollapäästö on epämääräinen käsite, koska vety- tai sähköauton käyttämä vety tai sähkö on tuotettu jollain energialla ja siitä tulee päästöjä, ellei ole kyse uusiutuvasta energiasta. Nollapäästöauto ei siis ole todellinen nollapäästöauto, ellei auton käyttäjä sitoudu hankkimaan vain ”vihreää” sähköä tai vetyä. Jonkinlaisena vastapainona ITRE hyväksyi tiukemman tavoitteen kauemmas tulevaisuuteen. Mutta se on jo nähty, että ainakin ilmanlaatu- ja saastenormien kohdalla autoteollisuus on taitava ja tehokas lobbaamaan tulevaisuuteen asetettujen tavoitteiden kumoamiseksi tai siirtämiseksi sitten kun määräaika alkaa olla käsillä.

Ympäristöjärjestöt ja vihreät olivat hyvin pettyneitä ITRE:n tulokseen. Sen sijaan asian esittelijä, saksalainen konservatiivi Werner Langen (joka hyvin usein on saastuttavan teollisuuden lobbarien asialla) hehkutti tyytyväisenä.

Toivon hartaasti, että asian pääkäsittelyvaliokunta ENVI ottaa paremman linjan. Se nähdään myöhemmin.

En lakkaa ihmettelemästä sitä, miksi erityisesti Saksan autoteollisuus kuvittelee ajavansa etuaan vesittämällä ja jarruttamalla lainsäädäntöä joka asettaa vaatimuksia autojen polttoaineenkulutukselle, vielä nyt kun öljyn barrelihinta pyörii kaukana 100 dollarin yläpuolella. USA:n autoteollisuus satsasi pitkän aikaa bensarohmuihin malleihin ja on nyt kriisissä juuri siksi, kun amerikkalaisetkaan eivät enää halua ostaa bensarohmuja, vaan mieluummin bensapihejä japanilaisia tai eurooppalaisia autoja.

Parlamentin lähistöllä katukuvassa oli ympäristöjärjestöjen julisteita, joiden teksti sanoi “60 years of progress” 1948: 7,5 l/km, 2008: 7,5 l/km. Kuvassa olivat kyseisten vuosien Volkkarit. Lisätietoja saa sivulta www.forlesspollutingcars.com

Poimintoja kesäloman aikana tulleista uutisista:

Earth Policy Institute kertoo, että geoterminen energia etenee jättiaskelin. Tämän vuoden alkupuoliskolla rikottiin 10 000 megawatin raja (vastaa 10 kappaletta isoa eli 1000 megawatin suurvoimalaa, esimerkiksi Loviisan ydinvoimalan molemmat yksiköt yhteensä ovat noin 1000 MW). Geotermiset voimalat tuottavat nyt sähköä noin 60 miljoonan ihmisen tarpeisiin. Geotermisen energian potentiaali on iso, maailmassa on 39 maata, joissa asuu yhteensä 750 miljoonaa ihmistä ja joiden geoterminen potentiaali riittäisi tuottamaan kaiken sähkön, jota maassa tarvitaan. Nyt ollaan kehittämässä tekniikoita, joilla voidaan hyödyntää paljon haaleampien maakerrosten energiaa, mikä lisää niiden maiden määrää, joilla on iso geoterminen potentiaali. Nyt tämän tekniikan johtava maa on USA, jonka länsiosissa geotermisellä energialla tuotettu sähkö maksaa vain saman verran kuin ”konventionaalinen” eli siis hiilellä tai ydinvoimalla tuotettu. Uudella matalalämpötilatekniikalla USA:n geotermisen potentiaalin arvioidaan nousevan peräti 260 000 megawattiin. Euroopan johtavat maat ovat Italia (nyt 810 MW) ja Islanti (420 MW). Saksassa on suunnitteilla noin 150 laitosta. Maailman 15 geotermisen energian huippumaasta 10 on kehitysmaita, johtavana Filippiinit. Keniassa suunnitellaan 1 7000 MW:n laitosta seuraavien 10 vuoden aikana, mikä 13-kertaistaisi maan nykyisen sähköntuotantokapasiteetin.

Euroopan tuulivoima-alan teettämän selvityksen mukaan tuulivoimalla kyettäisiin kattamaan 12-14 % EU-alueen sähkönkulutuksesta vuonna 2020, jolloin kokonaiskapasiteetti tuona vuonna olisi 180 GW (180 000 MW). Vuoteen 2030 mennessä tuulivoimateho kyettäisiin nostamaan jo 300 GW:iin. Tuulivoima-ala vaatii reilumpia sääntöjä sähköverkkoon pääsylle. Kaikissa maissa tuulivoimalan omistaja ei pysty myymään tuottamaansa sähköä verkkoyhtiölle reiluin ehdoin.