”Tässä työssä auttaa, että on pienenä ihaillut Peppi Pitkätossua.”

Aurinkokumous

Vihreitä ja perussuomalaisia yhdistää, että molemmat pitävät aurinkoenergiasta, kertoo tuore mielipidetiedustelu. Tulos taisi hymyilyttää monia, mutta tämä on yksi ison muutoksen merkeistä.

Tapa, jolla sähköä tuotetaan ja jaetaan, tulee mullistumaan, ja murrosta voidaan verrata siihen mitä tietoliikennetekniikassa on koettu reilun 20 vuoden aikana.

1990-luvun alun matkapuhelimet olivat nykysilmin kömpelöitä ja kalliita. Eduskunnassa opeteltiin sähköpostin käyttöä. Internet alkoi levitä yliopistojen ulkopuolelle. Tieto kulki ylhäältä alas, television ja sanomalehtien toimituksilta kansalle. Sähkökatko hävitti tietokoneessa työn alla olevan tekstin.

Nyt kuka tahansa voi myös lähettää uutisia toisille. Laitteet toimivat sekä itsenäisesti että tietoverkossa, eikä piuhan tarvitse koko ajan olla seinässä.

Sähköverkossa tekee tuloaan vastaava muutos, kuluttajista tulee tuottajia. Sähköä tuotetaan jo tuhansissa pienissä yksiköissä, kodeissa, maatiloilla ja yrityksissä. Tästä on nähty vasta alkusoitto.

Tavalliset perheet ja maanviljelijät omistavat yli puolet Saksan aurinko- ja tuulisähkön tuotantokapasiteetista. Saksassa ja USAssa on perustettu aurinko-osuuskuntia, joissa pienkuluttajat myyvät sähköä suoraan toisilleen. Suomen lainsäädäntö ei valitettavasti vieläkään kannusta pientuotantoon.

Uusiutuvan energian tuet ovat saaneet aikaan sen, mitä tavoiteltiinkin, laitteiden yleistymisen. 2000-luvulla pystytetty uusi sähköntuotantokapasiteetti Euroopassa on lähes pelkkää kaasu-, tuuli- ja aurinkoenergiaa. Viime vuosina aurinko- ja tuulivoima ovat olleet kärjessä.

Hinnat ovat laskeneet, viime vuosina erityisesti aurinkosähkön. Uusista tuulivoimaloista ja aurinkopaneeleista saa jo sähköä halvemmalla kuin uusista hiili- ja ydinvoimaloista.

Tänä vuonna Saksassa, Espanjassa ja Italiassa aurinkosähkö saavutti merkittävän taitekohdan, verkkopariteetin. Tämä tarkoittaa, että asentamalla katolleen aurinkopaneelin saa sähköä samaan hintaan tai halvemmalla kuin verkosta.

Hintojen laskiessa näitä maita tulee lisää. Kaliforniassa ja Australiassa aurinkosähkö on voimakkaassa kasvussa.

Britanniassa IKEA myy aurinkopaneeleita. Saksassa kaksi kolmasosaa aurinkosähkölaitteiden myyjistä toimittaa myös sähkön varastointijärjestelmiä, joiden avulla talo voi ajoittain pärjätä sähköverkosta irrallaan. Sähköautojen akut tulevat olemaan osa sähkön varastointia. Älytekniikalla voi kohdentaa osan sähkönkulutuksestaan, esimerkiksi lämminvesiboilerit tai sähköauton laturin, käynnistymään kun sähköä on tarjolla paljon ja hinta halpa.

Perinteiset voimayhtiöiden Saksassa voittoja on syönyt se, että tuuli- ja aurinkosähkön tuotannon kasvu on alentanut sähkön tukkuhintaa.

Aurinkosähköä syntyy eniten keskellä päivää. Aurinkosähkön eturivin maissa verkkosähkön kysyntä on alkanut notkahtaa keskipäivällä, jolloin kulutus on huipussaan ja voimayhtiöt ovat perinteisesti saaneet sähköstä parhaan myyntihinnan. Keskipäivän kysyntäkuoppa on kasvamaan päin.

Voimayhtiöiden perinteinen liiketoimintamalli on kriisiytymässä. Jotkut firmat pyrkivät mukaan muutokseen. Saksalaiset RWE ja E.On (sama, joka irtautui Fennovoiman ydinvoimahankkeesta) ovat ilmoittaneet ryhtyvänsä uusiutuvan energian palvelujen tarjoajiaksi.

Jotkut taas taistelevat muutosta vastaan. USAssa Kochin veljekset, fossiilimiljardöörit jotka ovat surullisenkuuluisia oikeistopoliitikkojen ja ilmastonmuutoksen kiistäjien rahoittajina, ovat käynnistäneet propagandakampanjan aurinkopaneeleita hankkivia perheitä vastaan, väittäen näitä siivellä eläjiksi. Fossiilibisnes ja jotkut voimayhtiöt lobbaavat osavaltioiden lainsäätäjiä, jotta aurinkopaneelien tuottamaa sähköä olisi nykyistä vaikeampi myydä verkkoon ja niille rätkäistäisiin vero.

Mielenkiintoista kyllä, Kochin veljekset ovat rahoittaneet myös oikeistolaista teekutsuliikettä, jonka kannattajat ajavat yksilön mahdollisimman suurta itsenäisyyttä valtiosta – ja siihen oman katon aurinkosähkö sopii kuin nakutettu.

Konsulttiyhtiö Pricewaterhouse Coopers puhuu voimayhtiöiden ”Kodak-hetkestä” – viitaten siihen miten nopeasti digikamerat syrjäyttivät filmille kuvaamisen.

Ilmastonmuutoksen hillintään tarvitaan paljon muutakin kuin sitä, että sähkö tuotetaan uusiutuvalla energialla. Mutta sähköverkossa käynnissä oleva murros luo toivoa siitä, että ihmiskunnalla on tulevaisuus. Suomalaisena toivon, että myös Suomi löytää tavan olla muutoksessa mukana ja tarjota siihen omaa osaamistaan.

Hämeen sanomille 8. toukokuuta 2014