Asiantuntijakuulemisia, seminaareja ja luennointia

Olin Globe-ryhmän järjestämällä aamiaisella, jolla käsiteltiin ilmastonmuutoksen vaikutuksia kehitysmaihin ja se, miten tämä pitäisi ottaa huomioon EU:n kehitysyhteistyössä.

Ruotsalaismeppi Anders Wijkman huomautti, että YK:n vuosituhattavoitteissa ei puhuta ilmastosta mitään. Kuitenkin esimerkiksi Hondurasissa tuhansia ihmisiä asuu edelleen tilapäisvirityksissä hurrikaani Mitchin jäljiltä, joka riehui noin 10 vuotta sitten.

Kävin luennoimassa ilmastosta kielenkääntäjille, jotka suomentavat EU-tekstejä. He olivat pyytäneet sitä, koska käännettäväksi tulee yhä enemmän ilmastoa käsitteleviä tekstejä. Paluumatkalla huomasin, että Brysselissä pensaat aloittavat jo viheriöintiä, ja kirsikkapuut kukkivat.

Juoksin koko päivän asiantuntijakuulemisesta toiseen. Usein ryhmäkokousviikoilla aikaa menee paljon enemmän erilaisissa asiantuntijakuulemisissa kuin varsinaisissa ryhmäkokouksissa. Niin tälläkin viikolla.

Iltapäiväksi minut oli pyydetty kommentoimaan nanotekniikkaa käsittelevään seminaariin. Kanadalainen kuluttajansuoja-aktiivi Pat Mooney sanoi, että useissa tapauksissa tutkijoiden varoitukset jonkin uutuuden vaaroista on otettu huomioon vasta seuraavan sukupolven aikana. Esimerkiksi asbestin vaarallisuus tunnettiin jo 1920-luvulla, silti sen käyttöä vain laajennettiin. Teollisuuden ja kuluttajajärjestöjen edustajat kiistelivät paneelissa siitä, onko nanotuotteiden riskit arvioitu. No, tosiasia on, että nykyisessä EU-lainsäädännössä on tällä kohtaa aukko. Laki ei vaadi arvioimaan ainetta erikseen nanomittakaavassa, vaikka aineen ominaisuudet nanomittakaavassa ovat tyystin toiset kuin saman aineen ”normaalimittakaavassa”. Minä vaadin nanomateriaaleja sisältäviin tuotteisiin merkintää. Teollisuuden edustaja kuittasi, että ”se ei lisäisi kuluttajan valinnanvaraa, vaan vain hämmentää kuluttajaa”. Voisi se ainakin herättää varovaisuutta osassa kuluttajia.

Hillary on voittanut Texasin ja Ohion esivaalit. Tuntuu mukavalta, vaikkei minulla mitään Obamaakaan vastaan ole.

OECD on julkaissut tutkimuksen, jonka mukaan ilmastonsuojelu on taloudellisesti täysin mahdollista, se leikkaisi maailman talouskasvusta vuoteen 2030 mennessä vain suunnilleen yhden prosenttiyksikön verran. Samansuuntaisia tuloksia on tullut monilta muiltakin tahoilta, esimerkiksi IPCC arvioi viime vuonna, että ilmastonsuojelu maksaa vuosittain jotain 0,06 ja 0,01 BKT-prosenttiyksikön väliltä, eli kamalin mitä tapahtuisi, olisi talouskasvun lievä hidastuminen.

Ilmastonsuojelun vitkuttelu taas voi käydä kalliiksi, monestakin syystä. ”Öljyhuipusta”, siis öljyntuotannon historiallisesta maksimista spekuloidaan, onko se jo käsillä vai kohta tulossa vai peräti jo ohi. Mutta uusien tietojen mukaan jopa kivihiilivarat voivat olla niukemmat kuin tähän asti on arvioitu. Kivihiilen maailmanmarkkinahinta on nousussa.

Europarlamentin vihreät vaativat tänään parlamenttia lopettamaan Microsoftin monopoliaseman tukemisen parlamentin omien ohjelmistojen valinnassa. Hyvä! Microsofthan sai juuri komissiolta ennätyssakot kilpailua estävistä toimistaan.