“Tässä työssä auttaa, että on pienenä ihaillut Peppi Pitkätossua.”

Aloite hehkulamppujen kieltämisestä EU:ssa

Pyöräillessäni aamulla kohti parlamenttia huomasin, että kaikki vaaleanpunaisina kukkivat puut eivät ole kirsikkapuita, pitkin matkaa oli myös jotain minulle tuntematonta puulajia, jossa oli tosi suuret vaaleanpunaiset kukat. Kukat olivat suunnilleen lumpeen kokoisia. St Paulin kirkon portailla majaili edelleen se sama koditon kuin ennenkin.

Parlamentin Itämeriryhmässä vieraili Robert Amsterdam, Mihail Hodorkovskin asianajaja. Hän selvitti sitä, miten Venäjän johto on alkanut käyttää öljyä ja kaasua poliittisena aseena. Amsterdamin käsitys Venäjän demokratian tilasta on sangen synkkä. Hän sanoi muun muassa, että eurooppalaisten kannalta pelottavinta on itse pelko, Venäjän johdon tuntema pelko. Venäjän johtajat pelkäävät omaa kansaansa niin, etteivät edes uskalla järjestää vapaita vaaleja.

Tapasin maltalaisia kansalaisaktivisteja, jotka vastustivat suunnitelmaa sijoittaa jätteenkäsittelylaitos Maltan eteläosien tärkeimmälle turistialueelle, asutuksen keskelle. EU:n komissio on myöntänyt hankkeelle rahaa. Tapaamieni ihmisten mukaan ympäristövaikutusten arviointi on tehty puutteellisesti, samoin paikallisten asukkaiden kuuleminen.

Jätin yhdessä vihreän brittikollegan Caroline Lucasin ja muutaman muun mepin kanssa aloitteen, niin sanotun kirjallisen kannanoton, hehkulamppujen kieltämisestä EU:ssa. Kirjallinen kannanotto on kolmen kuukauden ajan kollegoiden allekirjoitettavana. Jos sinä aikana yli puolet mepeistä panee nimensa alle, asiasta tulee parlamentin virallinen kanta. Hehkulamppujen kieltämiselle on hyvät perusteet. Kalifornia, Australia, Ontario, Venezuela ja Kuuba ovat jo tehneet sen. 1800-luvulla keksitty hehkulamppu on varsinainen energian törsäri, se muuttaa kuluttamastaan sähköstä valoksi vain 5 %. Pienoisloistelampun hyötysuhde on 4-5 kertaa parempi, ja tulossa olevien valkoisten led-lamppujen vielä parempi, 10 kertainen hehkulamppuun verrattuna. 4 watin led-lamppu tuottaa saman valon kuin 40 watin hehkulamppu. Tätä nykyä valaistukseen kuluu 17 % EU:n sähköstä. Koko maailmassa valaistuksen aiheuttamat hiilidioksidipäästöt vastaavat 70 % maailman henkilöautoliikenteen päästöistä. Jos hehkulamput kiellettäisiin EU:ssa, se vähentäisi vuotuisia hiilidioksidipäästöjä 20 miljoonalla tonnilla, mikä on yli neljännes Suomen kasvihuonekaasupäästöistä.

Parlamentin puhemies Pöttering aikoo rankaista puolalaista meppiä Roman Giertychiä, koska tämä on julkaissut antisemitistisen kirjan ja pannut siihen Euroopan parlamentin logon.

Suomessa on kuultu kitkeriä kommentteja EU:n viimeviikkoisen huippukokouksen päätöksistä. Kollega Korholan mielestä ne ovat Suomelle epäedullisia. Myös Paavo Lipponen arvostelee näitä päätöksiä siitä, ettei niiden vaikutuksia Suomeen ole etukäteen kunnolla selvitetty.

Tätä suomalaisten peruutuspeiliin tuijottajien valitusvirttä vasten on mielenkiintoista lukea päivän Kauppalehteä, joka kertoo, että Saksa uskoo saavansa huippukokouksen ilmastopäätöksistä taloudellista hyötyä. Saksa uskoo päätösten johtavan uusiutuvaa energiaa hyödyntävän teknologian viennin kaksinkertaistumiseen. Uusiutuva energia työllistää Saksassa jo nyt 200 000 ihmistä, nämä työpaikat ovat syntyneet pääasiassa viimeisen viiden vuoden aikana. Aurinkoteknologiaa tuottavan Solarworldin toimitusjohtaja Frank Asbeck puhuu jo 500 000 työpaikasta. Jatkuvasti muuten yllätyn siitä miten usein nykyään löydän Kauppalehdestä juttuja, joita on ilo lukea, samoin Talouselämästä ja Tekniikka ja talous-lehdestä.

Saksassa uusiutuvaa energiaa hyödyntävän teknologian vienti oli jo viime vuonna 6 mrd euroa. Vuoteen 2010 mennessä luvun ennustetaan kasvavan 15 mrd euroon. Alan kasvua on vauhdittanut kotimainen kysyntä, joka on saatu alkuun poliittisilla päätöksillä, muun muassa sillä että uusiutuvalla energialla sähköä tuottaville maksetaan sähköstä takuuhinta, joka on tavallista sähkön markkinahintaa korkeampi.

Mielenkiintoista, että saksalainen konservatiivipääministeri Angela Merkel katsoo ilmastonsuojelussa tulevaisuuteen, entinen demaripääministeri Lipponen taas haikailee menneisyyteen. Suoraan sanoen minua surettaa se, että Lipponen tällä tavalla himmentää oman maineensa. Hän oli kuitenkin mielestäni kohtalaisen hyvä pääministeri, parempi kuin hänen puhemiehenä antamistaan lausunnoista voisi päätellä.

Tapasin Continental Airlines-lentoyhtiön edustajia. Amerikkalaiset lentoyhtiöthän ovat käärmeissään EU:n komission ehdotuksesta ottaa lentoliikenne mukaan hiilidioksidin päästökauppaan, ja sisällyttää siihen myös muualta maailmasta EU:hun tulevat lennot ja samoin lähtevät. Nämä lobbarit olivat ylen kohteliaita, sanoivat haluavansa ”aloittaa dialogin”. He myös luettelivat kaikki ne ilmastolakialoitteet, jotka nyt ovat pöydällä USA:n senaatissa. Heille tuntui olevan tärkeää vakuuttaa, että USA on oikeasti etenemässä ilmastonsuojelussa. He tuntuivat ajattelevan, että jos Euroopassa uskotaan USA:n ilmastotoimiin, se hillitsee meidän intoamme säätää lakeja, jotka koskevat myös USA:laisia yhtiöitä. Continental Airlinesin edustajien argumentointi oli mielestäni hyvä esimerkki siitä, miten EU:n ilmastotoimet lisäävät myös USA:ssa painetta todellisiin toimiin.

Yleisradiolta mielenkiintoinen uutinen: Ranskalainen geenitekniikan tutkimus- ja informaatiokomitea Crii-gen esittää, että Monsanto-firman geenimanipuloitu maissi kielletään. EU on antanut sille myyntiluvan Euroopassa pelkästään Monsanton omien tutkimusten perusteella. Mutta Crii-gen huomasi omissa tutkimuksissaan, että tällä muuntogeenisellä maissilla ruokitut rotat saivat munuaisvaurioita ja niiden veren rasva- ja sokeripitoisuudet kohosivat. Crii-gen vaatii, ettei Monsanton ”geenimaissia” tai sen jalosteita käytetä ihmisten tai eläinten ruokana EU:ssa. Europarlamentin vihreä ryhmä jätti tästä asiasta kirjallisen kysymyksen komissiolle.

Illalla olin niin sanotun Euroopan energiafoorumin illallisella. Foorumi on lähinnä Euroopan suurten sähköyhtiöiden äänitorvi. Illallisen aiheena oli “ydinvoiman elpyminen maailmassa”‘. Ranskalainen alustaja puhui sangen yleisiä. Kommentoidessaan EU:n viimeviikkoisen huippukokouksen päätöksiä hänen oli vaikea peitellä pettymystään. Pääministerien päätöksethän eivät sisällä ydinvoimateollisuuden sinne lobbaamia asioita, esimerkiksi ydinvoiman rinnastamista uusiutuvaan energiaan. Puhuja joutui toteamaan vain, että “onhan ydinvoima siellä ainakin mainittu”.

Keskustelussa kerroin Olkiluodon ydinvoimatyömaan ongelmista ja viivästyksistä. Lisäksi kysyin alustajalta kahta asiaa, ensinnäkin hänen kommenttiaan siihen, että globaaleissa ilmastoskenaarioissa ydinvoiman rooli on hyvin pieni, paljon pienempi kuin energiatehokkuuden, uusiutuvan energian sekä hiilidioksidin talteenoton ja varastoinnin. Tähän hän vastasi lähinnä että Eurooppa ei selviä ilmastotavoitteistaan, jos ydinvoima ajetaan alas. Itse olenkin koko ajan ajatellut, että ydinvoimateollisuuden puhe uudesta tulemisestaan on lähinnä yritys viivyttää alasajonsa vauhtia. Saamani vastaus tuki tätä. Toiseksi kysyin hänen kommenttiaan viime viikolla kuulemaani väitteeseen, että Aasiassa rakenteilla olevat reaktorit ovat vanhoja malleja, joille ei enää annettaisi lupaa Euroopassa. Tähän hän ei vastannut. Mutta komission edustaja vahvisti, että ainakin ne venäläiset ja kiinalaiset reaktorimallit, joita Aasiaan ollaan rakentamassa, eivät nykyaikana saisi Euroopassa rakennuslupaa.

Eija-Riitta Korhola kysyi minulta, mitä väliä Olkiluodon viivästymisellä on. Vastasin, että kolmesta syystä sillä on väliä. Ensinnäkin jo tähän mennessä ilmoitettu myöhästyminen merkitsee sitä, että uusi reaktori valmistuu liian myöhään auttaakseen Suomen Kioto-tavoitteen toteuttamisessa. Kioto oli kuitenkin pääargumentti, jolla eduskunta aikoi
naan saatiin antamaan lupa koko reaktorille, eduskunnalle uskoteltiin että uusi ydinvoimala on luotettavin ja halvin tapa toteuttaa Suomen Kioto-sitoumus. Toiseksi ne laatuongelmat, jotka ovat viiveen aiheuttaneet, asettavat kyseenalaiseksi eurooppalaisen reaktoritoimittajan laatukulttuurin. Kolmanneksi viive maksaa ja paljon. Tämä tarkoittaa että ydinvoimalla tuotettu sähkö on kalliimpaa kuin arvioitiin. Ne lupaukset, joilla eduskunta saatiin antamaan hankkeelle lupa, on siis jo petetty.

Arevan edustaja kuittasi Olkiluodon sotkut sillä, että lehdissähän kerrotaan kaikenlaista, joskus totta, joskus ei, ja eikös Suomessa jo suunnitella kuudettakin reaktoria. Mielenkiintoinen tapa suhtautua säteilyturvaviranomaisten hyvin kriittiseen raporttiin ja muihin toimenpiteisiin.