“Tässä työssä auttaa, että on pienenä ihaillut Peppi Pitkätossua.”

Al Gore: Yes we can

Eilen illalla, kun olimme lähdössä illalliselta, ravintolasalin seinällä olevasta televisiosta näkyi kuvaa EU-huippukokouksesta ja teksti ruudulla kertoi: “succes ws klimatiku” (tai jotain sinne päin). Emme ymmärtäneet, oliko kyse siitä, että Puola on saanut läpi kivihiiltä koskevat vaatimuksensa, vai onko huippukokous jo sopinut ilmastopaketista. Televisio näytti myös animaatiokuvan siitä, miten Puolan presidentti Kaszynski lensi torstaiaamuna ensin Varsovasta Poznaniin, sitten takaisin Varsovaan, sitten vielä takaisin Poznaniin puhumaan ilmastokonferenssin avajaisiin, ja sen jälkeen iltapäivällä Brysseliin.

Kerroin Kaszynskin siksaklennoista aamiaispöydässä, ja puhekumppani kommentoi että eipä ollut kovin ilmastoystävällistä, varsinkaan kun Puolan pääministeri Tusk ja presidentti Kaszynski eivät suostu lentämään samassa koneessa.

Sanailimme myös siitä, että USA:n senaatissa on kaadettu 14 mrd dollarin tukipaketti autoteollisuudelle. Tokaisin, että USA:n autoteollisuus on luottanut liikaa lobbausvoimaansa, eikä siksi ole tajunnut maailman muuttuneen ympärillään. Se kostautuu nyt. Yllättäen Roger Helmer, europarlamentin äänekkäin ilmastoskeptikko, on vähän samaa mieltä. Hän sanoo olleensa vuosia yritysmaailmassa ja pitävänsä mielenkiintoisimpana haasteena juuri sitä, että pystyy tarjoamaan asiakkaille mitä nämä haluavat. Mietin, että samoin voi käydä myös niille teollisuudenaloille, jotka nyt lobbaavat itselleen ilmaisia saastutusoikeuksia, ja arvelen että tätä mielipidettä Helmer ei ehkä jaa.

Kun menimme konferenssialueelle, tietä reunustivat jälleen kerran kansalaisjärjestöaktiivit, jotka osoittivat mieltä EU:n ilmastopaketin vesittymistä vastaan.

Kansalaisjärjestöjen Eco-newsletter kertoi, että kanadalainen nuorisoryhmä oli ripustanut konferenssialueelle esille valokuvia Abertan öljyhiekkakaivosten kaameannäköisestä maisemasta, mutta heidät pakotettiin ottamaan kuvat pois. Sellaista sananvapautta.

Kun menin konferenssialueen EU-paviljonkiin, huomasin että puheenjohtajamaa Ranskan teettämästä ”tervetuloa” kyltistä, jolla tämä sana on erilaisilla EU-kielillä, puuttuu suomen kieli. Vironkielinen ”Tere tulemast” kyllä on, ja suuri joukko muita kieliä, mutta ”tervetuloa” puuttuu.

Kaikki mepit odottavat malttamattomina tuloksia Brysselin EU-huippukokouksesta ja ilmastopaketista. Eilispäivänä tihkui tietoja ilmastopaketin dramaattisesta huononemisesta. Mietin, että toisaalta on edistystä, kun pääministerit keskustelevat ilmastosta. Vielä pari vuotta sitten ilmastoa pidettiin ö-luokan asiana. Toisaalta vaikuttaa siltä, että pääministerit pelkäävät päästövähennyksiä enemmän kuin itse ilmastonmuutosta, eli he eivät vielä ole kunnolla ymmärtäneet asiaa, eivät edes sitä että viivyttely tulee kaikkein kalleimmaksi.

Komission virkamies selosti meppidelegaatiolle ilmastoneuvottelujen etenemistä. Kiistakysymyksiä ovat muun muassa adaptaatiorahaston laillinen asema sekä hiilidioksidin talteenoton asema CDM:ssä (puhtaan kehityksen mekanismi, joka on tapa kompensoida päästöjä teollisuusmaissa rahoittamalla päästöjä vähentäviä projekteja kehitysmaissa). Kun ympäristökomissaari Dimas saapui paikalle, hän alkoi raportoida Brysselin huippukokouksesta. Seuraavaksi tapasimme Hollannin ympäristöministerin ja joukon hollantilaisia kansanedustajia. Myös siellä keskustelu koski enimmäkseen EU:n omaa ilmastopakettia. Hollannin ministeri kuitenkin totesi, että Poznanissa suunnilleen kaikkien maiden edustajat korostivat tarvetta siirtyä rivakasti ”vähähiiliseen talouteen”. Näin ei ollut vielä vuosi sitten Balilla.

Tapasimme Maailmanpankin edustajan, joka selosti pankin äskettäin perustamaa kehitys- ja ilmastorahastoa. Sen jälkeen joku tiesi, että Al Gore puhuu täysistuntosalissa. Kiiruhdin paikalle, mutta sali oli melkein tyhjä. Tajusin että Gore on toisessa suuressa salissa. Se onkin tupaten täynnä, mutta mahduin sentään seisomaan. Al Gore sanoi, että Aasian historian kaksi kovinta taifuunia ovat olleet viimeisten kahden vuoden aikana. Kaikkien aikojen 21 kuumimmasta vuodesta 20 on ollut 25 viime vuoden aikana. Vaikka bisneslobbarit tekevätkin parhaansa jarruttaakseen ilmastonsuojelua, toivoa on. Kiina päätti juuri 600 mrd dollarin vihreästä elvytysohjelmasta, johon sisältyy muun muassa maailman suurin metsänistutusohjelma. YK:n pääsihteeri ajaa vihreää ”new deal”-ia. USA:ssa 884 kaupunkia on sitoutunut vähentämään päästöjään. Kymmeniä hiilivoimalahankkeita on peruutettu kansalaisten vastarinnan takia.

Kovimmat aplodit Al Gore sai sanoessaan, että ilmakehän hiilidioksidipitoisuus pitää rajoittaa 350 ppm:ään (miljoonasosaa) eli alle nykytason. Lopuksi hän totesi, ettei puhu USA:n virallisena edustajana, mutta kuulee maansa kansalaisilta viestin, jonka nyt välittää täällä: ”Yes, we can!”

Al Goren puheen aikana saan tekstiviestin, joka kertoo EU-huippukokouksen päässeen sopuun ilmastopaketista. Joku tietää, että tietyssä kokoushuoneessa näkyy suorana EU:n tiedotustilaisuus. Ryntäsimme sinne.

Paljon muuta en sitten ehtinytkään ennen kuin piti lähteä lentokentälle, koska huomenna lauantaina on Brysselissä ilmastopaketin viimeiset trilogit, eli neuvottelut europarlamentin, EU:n ministerineuvoston ja komission välillä.