Puheenvuoro keskustelussa Agenda2030:sta

Arvoisa puhemies, hyvin usein tässä salissa väitellään siitä, romuttaako ympäristönsuojelu talouden, vaikka kerran toisensa jälkeen pelottelu on osoittautunut katteettomaksi. 60- ja 70-luvuilla alettiin vaatia teollisuuden vesistöpäästöjen puhdistamista. Silloin väitettiin että se lopettaa paperiteollisuuden, ja muunkin teollisuuden. Kun 80-luvulla alussa vaadittiin tehtaiden ja voimalaitosten rikkipäästöjen puhdistamista, väitettiin että sähkön hinta nousee rajusti ja teollisuus pakenee muualle. Kun samoihin aikoihin vaadittiin yläilmakehän otsonikerrosta tuhoavien aineiden kieltämistä, väitettiin että se tekisi jääkaapit ja jäähdytyksen mahdottomaksi. Kun 90-luvun alussa vaadittiin autohin katalysaattoreita ja lyijyn kieltämistä bensiinistä, väitettiin autoilun loppuvan. 2000-luvun alussa väitettiin että Kioton ilmastosopimus tuhoaa Suomen teollisuuden. Kaikki tämä pelottelu on osoittautunut katteettomaksi.
Viitisen vuotta sitten Suomen teollisuuden väitettiin tuhoutuvan, kun laivojen rikkipäästöjä vaadittiin puhdistettavaksi. Nyt jo tunnustetaan, että merenkulun uudet ympäristönormit ovat olleet onnenpotku Suomen laivanrakennusteollisuudelle.
Juuri nyt väitetään että on Suomen metsäteollisuuden kohtalonkysymys, että saamme kasvattaa metsähakkuita niin että metsien hiilinielu pienenee mutta tämän ilmastovaikutusta ei tarvitse hyvittää vähentämällä päästöjä muilla toimialoilla.
Milloin uskallamme luottaa siihen, että ympäristölle kestävien vaihtoehtojen valinta on oikeasti mahdollista ja myös taloudelle hyvä asia?
Tulevaisuusvaliokunnan mietintö ansiokas. YKn Agenda 2030 tavoitteiden toteuttamisessa Suomen lähtötaso on globaalissa vertailussa hyvä. Mutta ei auta tuudittautua omakehuun, pitää katsoa missä meidän pitää parantaa.
Huolestuttavaa, että VNn teettämän tutkimuksen mukaan yhdenkään keke-päätavoitteen osalta emme ole kulkeneet oikeaan suuntaan.
Suomen keskeiset vahvuudet ovat korkealaatuinen koulutus ja siihen perustuva osaaminen sekä yhteiskunnan yleinen vakaus.
On huolestuttavaa, että monet viimeaikaiset päätökset nakertavat keskeisiä vahvuuksiamme. Esimerkiksi ammattikoulutukseen tehdyt rajut leikkaukset ovat johtaneet siihen, että ammattikoulutukseen sisältyy yhä vähemmän oikeaa opetusta, yhä enemmän niin sanottua itseopiskelua, eli varsinkin eniten tukea tarvitsevat opiskelijat ovat käytännössä heitteillä. Suomen ammattikouluja kiertänyt toimittaja Aleksis Salusjärvi on tänään kritisoinut ammattikoulujen tilannetta rajusti, jopa nimittänyt sitä ihmiskokeeksi.
Tässä keskustelussa monet kollegat ovat korostaneet naisten ja tyttöjen oikeuksien parantamista sekä seksuaali- ja lisääntymisterveystyötä kehitysyhteistyössä. Tämä linja on oikea ja sitä on korostanut myös ministeri Mykkänen. Hallituksen kehityspoliittinen selontekokin linjaa naisten ja tyttöjen oikeuksien ja aseman vahvistamisen ensimmäiseksi painopisteeksi. Entä mitä tapahtuu käytännössä? Kuten ed Haatainen juuri totesi, hallitus on leikannut kehitysyhteistyön määrärahoja yli 230 miljoonalla. Kun määrärahat ovat pienenneet, onko sukupuolten tasa-arvoa tukevan työn osuus noussut? Ei, se on pienentynyt 13 prosenttiyksikköä.
Arvoisa puhemies, ilmastonmuutosta aiheuttavat päästöt ja luonnonvarojen ylikulutus ovat ne asiat, joissa meillä on eniten parannettavaa.
On aika ymmärtää, että kyse ei ole siitä, kuinka hyveellisiä olemme, kyse on siitä, onko järjestynyt inhimillinen sivilisaatio ylipäänsä tulevaisuudessa mahdollinen. 3 viime vuosikymmentä ovat kaikki olleet kuumempia kuin yksikään niitä edeltävä vuosikymmen mittaushistorian aikana. 3 viime vuotta ovat kaikki olleet ennätyslämpimiä. Olemme jo nostaneet ilmakehän CO2-pitoisuuden korkeammalle kuin se on koskaan ollut homo sapiens-lajin olemassaolon aikana.
Mutta ilmastonmuutos ei ole ainoa asia, jossa olemme ylittämässä planeetan kestokyvyn rajat. Stockholm Resilience Center on määritellyt maapallon kantokyvylle 9 rajaa, joiden ylittäminen voi aiheuttaa nopeita tai korjaamattomia muutoksia. Niistä jo neljä on ylitetty. Rajat ovat kytköksissä toisiinsa: jos yksi raja ylitetään, toisetkin ovat helpommin ylitettävissä, esimerkiksi ilmastonmuutos nopeuttaa lajien sukupuuttoja.
Sitä miten yhteiskuntana nyt suhtaudumme ilmastonmuutokseen, esimerkiksi metsien hiilinieluihin, voisi verrata siihen, että talon nurkka on tulessa ja väittelisimme siitä, tuleeko sammuttaminen liian kalliiksi.
Puheenvuoro eduskunnan täysistunnon keskustelussa Agenda2030:sta 13.9.2017