“Tässä työssä auttaa, että on pienenä ihaillut Peppi Pitkätossua.”

Ääripäiden Suomi

20.11.2008

Suomi loistaa kansainvälisissä ja eurooppalaisissa vertailuissa milloin hyvässä, milloin pahassa. Olemme ylpeitä Pisa-tuloksista, jotka kertovat suomalaisten koululaisten oppimistulosten olevan huippuluokkaa. Myös kansainvälisen kilpailukyvyn vertailuissa olemme komeilleet ykköstilalla ja sen tuntumassa. Toisaalta olemme huippuluokkaa myös esimerkiksi työpaikkakiusaamisessa, väkivallassa ja väkilukuun suhteutetussa aseiden määrässä.

Tällä viikolla Suomi loisti Europarlamentissa vähemmän mairittelevassa seurassa, kun meidät mainittiin yhdessä Puolan ja Kreikan kanssa EU-maana, joka aikoo pysyttäytyä rypäleaseet kieltävän sopimuksen ulkopuolella. Europarlamentti hyväksyi lähes yksimielisesti, äänin 471 puolesta, 6 vastaan ja 21 tyhjää, päätöslauselman jossa kehotettiin kaikkia maita ratifioimaan sopimus ja panemaan se toimeen.

Päätöslauselma laadittiin vihreiden aloitteesta, mutta täysistuntokeskustelussa ei kuultu yhtään soraääntä salin miltään laidalta.

Yksi päätöslauselman ensimmäisistä allekirjoittajista, oikeiston oikeistoon kuuluvan UEN-ryhmän jäsen Valdis Kristovskis kertoi olevansa Latvian entinen puolustusministeri ja olleensa viemässä maataan NATO:on, ja pitävänsä rypäleaseista luopumista välttämättömänä. Italialainen konservatiivi Stefano Zappala sanoi itsellään olevan sotilastausta. Hän sanoi kannattavansa rypäleaseiden kieltämistä muun muassa siksi, että niiden ammukset voivat jäädä pitkiksi ajoiksi maahan piilemään, ja vammauttaa lapsia ja nuoria.

Brittikonservatiivi Charles Tannock korosti, ettei ole mikään pasifisti ja sen tietää jokainen, joka häntä vähänkään tuntee, mutta katsovansa, että sodankäynnissäkin kuuluu olla kiellettyjä asioita. Rypäleaseiden käyttö kuuluu kauhistuttavimpiin sodankäynnin muotoihin. Maahan jääneistä räjähtämättömistä ammuksista ei edes teoriassa voi tehdä karttoja, toisin kuin miinoista. Lapset ovat poimineet näitä ammuksia, luullen niitä leluiksi, ja menettäneet raajansa, tai jopa henkensä.

Tällaista keskustelua suomalainen ei voi kuunnella kuin korvat punaisina.

Sitä, että Suomi päätti jättäytyä rypäleaseet kieltävän sopimuksen ulkopuolelle, on perusteltu sillä, että näillä aseilla on korvattu henkilömiinat.

Satun muistamaan, kun Suomi Lipposen ensimmäisen hallituksen kaudella eli 1990-luvun loppupuoliskolla hyväksyi henkilömiinoista luopumisen aikataulun. Olin silloin hallituspuolueen kansanedustaja ja eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan jäsen. Olin mukana useissa asiaa koskevissa keskusteluissa eduskunnan ulkoasianvaliokunnassa, omassa eduskuntaryhmässäni ja myös hallituspuolueiden välisissä neuvotteluissa. Muistan kuinka armeijan edustajat valittivat sitä, kuinka kalliiksi henkilömiinoista luopuminen tulee. Korvaavina asetyyppeinä esiteltiin erilaisia kauko-ohjattavia panssarimiinoja ja sen sellaisia. Mutta rypäleaseita ei mainittu, siitä olen varma.

Niissä neuvotteluissa, joissa sovittiin henkilömiinoista luopumisen aikataulu, ei todellakaan pälkähtänyt päähän, että Suomen sotilasjohdon mieleen voisi tulla korvata yksi siviilien keskuudessa sattumanvaraista tuhoa kylvävä asetyyppi toisella yhtä epäinhimillisellä aseella. Tutkimusten mukaanhan rypäleaseiden uhreista jopa 98 % on siviilejä.

Minun vaikutelmakseni on jäänyt, että armeija yrittää nyt rahastaa henkilömiinoista luopumisen kahteen kertaan. Poliittisten päättäjien pitää tehdä mokomasta iltalypsystä loppu.

Perusteluksi ei kerta kaikkiaan kelpaa se, että Suomi on sisäsiisti maa, jossa kamalinkaan ase ei ole ongelma. Jättäytymällä rypäleasekieltosopimuksen ulkopuolelle annamme aivan liian helpon argumentin Venäjälle ja monelle muulle vähemmän sisäsiistille maalle. Juuri nyt esimerkiksi Georgiassa jälleenrakennusta vaikeuttaa se, että maastossa on räjähtämättömiä rypälepommien ammuksia, minkä takia ihmiset pelkäävät palata kotikonnuilleen ja satoa on jäänyt pelloille mätänemään.

Haluan vielä siteerata Brittikonservatiivi Charles Tannockia: Jos olemme tosissamme siitä, että Euroopan Unioni perustuu yhteisille arvoille ja haluamme edistää maailmassa noita arvoja, meidän täytyy yhdessä ajaa näiden järkyttävien ja kauheiden aseiden kieltämistä.