Kansanedustajien sisäilmaryhmä vaatii sisäilmasta sairastuneille oikeutta työskennellä terveissä tiloissa 

Print PDF Email

Sairastumisten vähättely ei säästä vaan lisää yhteiskunnan kustannuksia. Tarvitaan lisää tutkimusta diagnoosi- ja hoitomenetelmistä sekä lääketieteellisistä syy-yhteyksistä. Vastuun rakentamisen virheistä tulee kuulua niiden tekijälle.

Kansanedustajien sisäilmaryhmä, johon kuuluu edustajia kaikista eduskuntapuolueista, on laatinut ehdotuksen toimenpiteistä sisäilmaongelmien ratkaisemiseksi (alla) ja jättänyt sen asunto-, energia- ja ympäristöministeri Tiilikaiselle, opetusministeri Grahn-Laasoselle ja sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäällikkö Päivi Sillanaukeelle. Mukana työssä on ollut yhdeksän järjestöä, jotka edustavat huonosta sisäilmasta eniten kärsiviä ammattiryhmiä ja sisäilmasta sairastuneita.

– Sisäilman aiheuttamia sairastumisia ei tulisi nippuna leimata aivo- tai psyykkisperäiseksi oireiluksi. Vähättely, jota sairastuneet kohtaavat, on omiaan lisäämään yhteiskunnan kustannuksia. Jos sairastuneet joutuvat jatkamaan altistumistaan, heidän työtehonsa vähenee, ja työstä poissaolot sekä ennenaikaiset eläkkeelle jäämiset lisääntyvät. Sairastumisten vähättely myös hidastaa väärien menettelyjen korjaamista rakentamisessa ja rakennusten ylläpidossa, sisäilmaryhmän puheenjohtaja Satu Hassi.

Sisäilmasta oirehtivat ja sairastuneet tulee ottaa vakavasti terveydenhuollossa ja työpaikoilla. Diagnosoinnin ja hyvän hoidon tueksi tarvitaan eri puolille maata erikoistuneita sisäilmaklinikoita, jotka tekevät myös tutkimustyötä. Lisää tutkimusta tarvitaan niin diagnoosi- ja hoitomenetelmistä kuin lääketieteellisistä syy-yhteyksistä.

– Sisäilmasta jo sairastuneille tulee taata oikeus työskennellä tilassa, joka ei sairastuta, ja jos sitä ei voida järjestää, oikeus sosiaaliturvaan. Työpaikkakyvyttömyydestä ei saisi seurata putoaminen sosiaaliturvan ulkopuolelle. Tulisi selvittää tarvittavat tukitoimet niissä tapauksissa, joissa on välttämätöntä vaihtaa työpaikkaa, ryhmän johtokunnan jäsen Eeva-Johanna Eloranta.

Tärkeää on puuttua myös rakentamisen ja rakennusten ylläpidon ongelmiin. Lainsäädäntöä tulee selventää niin, että vastuu rakenne- ja rakentamisvirheistä tulee selkeästi niiden tekijälle. Lisäksi tarvitaan aidosti toimivat korjausohjeet virheellisille ja kastuneille rakenteille. Samoin tulee tunnistaa virheelliset menettelyt rakentamisessa. Väärinkäytöksistä, kuten betonin pinnoittamisesta ennen kuin se on riittävästi kuivunut, tulee säätää sanktiot.

– Myöskään korjausten viivyttely ja niiden tekeminen puolivillaisesti ei säästä rahaa vaan tuhlaa, koska vähän ajan kuluttua pitää korjata uudestaan. OAJ:n tutkimuksen mukaan noin kolme neljäsosaa koulujen ”homekorjauksista” on ollut silkkaa laastarointia, kuten maalausta tai muuta pintakorjausta tai tiivistyskorjausta, Hassi kertoo.

Sisäilmaryhmän mukaan julkisessa hallinnossa tulisi parantaa avointa tiedottamista rakennusten kunnosta. Lisäksi erityisesti kouluissa, päiväkodeissa ja terveydenhoidon yksiköissä tulisi ottaa käyttöön säännölliset oirekyselyt, jotta ongelmatilat saadaan selville ja toimiin voidaan ryhtyä ennen kuin lapsia ja työntekijöitä sairastuu pysyvämmin.

 

Kansanedustajien sisäilmaryhmän ehdotukset toimenpiteistä sisäilmaongelmien ratkaisemiseksi

5.6.2018
(laadittu yhdessä järjestöjen kanssa)

 

1.      Rakentaminen ja rakennukset

  • Vastuulainsäädännön kehittäminen, suunnitteluvaiheesta valvontaan ja varsinaiseen rakennustyöhön; vastuu rakenne- ja rakentamisvirheistä selkeästi niiden tekijälle.
  • Korjausohjeiden laatiminen virheellisille ja kastuneille rakenteille, korjausten valvonta.
  • Virheellisten menettelyjen identifiointi ja sanktiointi (esim. lämpöeristeiden päästäminen kastumaan ja betonin pinnoittaminen ennen kuin se on riittävästi kuivunut; ylipäänsä kosteudenhallintaohjelmien laiminlyönti).
  • Vastuiden aukkopaikkojen korjaaminen, esim ns. muuttovalmiit valmistalot, jotka ovat ostettaessa tuote, joiden materiaaleilla on 1 vuoden ja työvirheillä 2 vuoden takuu; pystytettyinä ja eteenpäin myytäessä talot ovat kiinteistöjä, joiden myyjän vastuu on 5 vuotta.
  • Julkishallinnon hankintaosaamisen parantaminen siitä, miten jo kilpailutuksessa varmistetaan terve ja turvallinen rakentaminen.
  • Tutkimusta myös rakennusmateriaaleista sisäilmaan emittoituvien aineiden roolista sairastuttajina.
  • Poistetun valtion asuntorahaston terveyshaitta-avustuksen tilalle korvaava järjestelmä auttamaan ihmisiä, joiden asunto on heistä itsestään riippumattomasta syystä käynyt asumiseen kelpaamattomaksi.
  • Järjestelmä avustamaan remonteissa, joita tarvitaan rakennusmateriaalien sisältämien ja emittoimien haitallisten kemiallisten aineiden (esim. kreosootti, KY5) poistamiseen.
  • YM:n ja/tai Kuntaliiton ohjeistus siitä, miten julkisen sektorin rakennuksia ylläpidetään ja huolletaan niin, että ne pysyvät terveinä, mm. ilmanvaihto ja siivous.

 

2.      Terveydenhoito

  • Sairastumistilanteen kartoitus yhdessä potilaita edustavien järjestöjen kanssa.
    • Lisää tutkimusta lääketieteellisistä syy-yhteyksistä, diagnostiikasta, hoitomenetelmistä.
    • Lisää tutkimusta sairastuneiden tilanteista ja tarpeista, jotta terveydenhoidon ja koko palvelujärjestelmän toimet ovat mahdollisimman tarkoituksenmukaisia.
    • Jos potilaan oireiden syyksi epäillään sisäilmaa, tästä ei tulisi seurata, että jätetään tutkimatta muut kuin hengitysteihin liittyvät sairaudet. Tulee selvittää esim. alveoliitti, neurologiset oireet, kilpirauhassairaudet, autoimmuunitaudit, kun oireet viittaavat johonkin näistä.
    • Hoito- ja kuntoutusmenetelmien valinnan kriteeriksi vaikuttavuus
    • Sisäilmasta oirehtivien ja sairastuneiden diagnosointiin ja hoitoon erikoistuneet sisäilmaklinikat/ ympäristöterveysklinikat, jotka tekevät myös tutkimustyötä, eri puolille maata.
  • Ammattitautiepäilyistä ilmoitukset aviin/ niiden tilalle perustettaviin yksiköihin.
  • Väistötilat
  • Eettiset ohjeet oppilashuollolle ja työterveyshuollolle.
    • Rakennusten kunnon terveydellisen merkityksen arviointi työterveydenhuollon normaaleihin tehtäviin.
    • Työsuojeluviranomaisten ja tarkastajien valtuuksien laajentaminen siten, että heille tulee oikeus antaa kiinteistön omistajalle velvoittava kehotus sisäilmaongelmien selvittämiseksi ja edellyttää että rakennus / työtila tutkitaan, kuten asumisterveysasetuksessa on määritelty, sekä oikeus antaa velvoittava kehotus korjaussuunnitelman tekemiseen.
    • Ohjeistus rakennetutkimusten tekemisestä rakennuksista, joiden käyttäjillä ilmenee sisäilmasta sairastumiseen viittaavia oireita.
    • Majvik II-suosituksen mukaisesti: kun epäily sisäilmaongelmasta herää, työterveyshuollon/terveydenhuollon tulee käynnistää prosessi sen selvittämiseksi, onko kyseessä kosteusvaurio ja siihen liittyvä mikrobivaurio, ja selvittää siihen liittyvä terveysriski. Vastaavasti tulee selvittää muutkin mahdolliset terveysongelmien aiheuttajat: esimerkiksi märän betonin pinnoittamisesta seuraavat kemialliset reaktiot ja biologiset prosessit pinnoitteen alla olevassa liimassa.

 

3.      Sosiaaliturva

  • Työpaikkakyvyttömyydelle laadittava selkeät kriteerit ja määriteltävä vastuut. Työpaikkakyvyttömyydestä pitäisi seurata oikeus työskennellä työtilassa, joka ei sairastuta, ja jos sitä ei voida järjestää, oikeus sosiaaliturvaan. Työpaikkakyvyttömyydestä ei saisi seurata putoaminen sosiaaliturvan ulkopuolelle. Tulisi selvittää tarvittavat tukitoimet niissä tapauksissa, joissa on välttämätöntä vaihtaa työpaikkaa

 

4.      Opetus ja varhaiskasvatus

  • Koulun/päiväkodin sisäilmasta oirehtivien/ sairastuneiden lasten koulunkäynnin/varhaiskasvatuksen turvaaminen, käytäntöjen yhtenäistäminen koko maassa.
  • Väistötilaohjelmat

 

5.      Julkishallinnon yleiset käytännöt

  • Rakennushankkeiden ja remonttien hankintaohjeistus siten, että jo kilpailutuksessa varmistetaan kuivaketju ja käytännöt, joilla sisäilmaongelmien syntyä ehkäistään ennalta.
  • Oireita ja rakennusten kuntoa koskevan tiedon systemaattinen keruu.
  • Avoin tiedottaminen rakennusten kuntoa koskevasta tiedosta, ei salailua.
  • Säännölliset oirekyselyt ainakin kouluihin, päiväkoteihin ja terveydenhoidon yksiköihin, jotta ongelmatilat saadaan selville ennen kuin lapsia ja työntekijöitä sairastuu.
  • Koulu- ja päiväkotilasten oireita koskevat kyselyt myös lasten vanhemmille, ei vain lapsille itselleen.
  • Kunnille sekä koulu- ja päiväkotilasten vanhemmille selkeä ohjeistus, kenelle ilmoitetaan, jos epäilee lapsen oireiden johtuvan koulun/ päiväkodin/ työpaikan sisäilmasta.
  • Ohjeistus kunnille ja muille julkishallinnon yksiköille siitä, että korjattaessa vältetään vippaskonsteja, kuten ns. tiivistyskorjauksia, joissa vaurioituneet rakenteet jätetään ennalleen.
  • Kuntien kiinteistötoimeen selkeä vastuutus siitä, kenelle/keille kuuluu huolehtia siitä, että rakennuksia ylläpidetään, huolletaan ja korjataan tavalla, joka on omiaan estämään ennalta sisäilmaongelmien syntymistä.

Kansanedustajien sisäilmaryhmän johtokunnan jäsenet: Satu Hassi, Eeva-Johanna Eloranta, Anders Adlercreutz, Susanna Huovinen, Veera Ruoho, Antero Vartia, Saara-Sofia Sirén, Silvia Modig, Petri Honkonen ja Leena Meri.

Listan laatimiseen osallistuneet järjestöt: Hengitysliitto, Super, Homepakolaiset, Asumisterveysliitto, Tehy, OAJ, Allergia-, Iho-ja Astmaliitto ry, Mannerheimin Lastensuojeluliitto, Suomen vanhempainliitto

 

 

Avainsanat: rakentaminen, sisäilma, terveys