Kirjallinen kysymys rikkakasvien torjunta-aine glyfosaatin myynnin rajoittamisesta Suomessa

Print PDF Email

Eduskunnan puhemiehelle

Monsanto-yhtiön kehittämä glyfosaatti on maailman yleisin rikkakasvien torjunta-aine. Suomessa sitä myytiin vuonna 2013 lähes 550 tonnia, niin kotitalouksille kuin maatalouteen. Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukesin mukaan Suomessa oli toukokuussa 2015 rekisteröity 41 glyfosaattia sisältävää valmistetta.

Tutkimustulokset ovat jo pitkään nostaneet esiin glyfosaatin mahdolliset vakavat haittavaikutukset terveyteen ja ympäristöön. Viimeisimpänä Maailman terveysjärjestö WHO:n alainen Kansainvälinen syöväntutkimuslaitos IARC julkaisi elokuussa 2015 raportin, jossa se esittää kattavan tieteellisen tutkimuksensa pohjalta glyfosaatin luokittelemista todennäköisesti ihmiselle syöpävaaralliseksi.

Syövän lisäksi glyfosaatin on epäilty aiheuttavan muun muassa sikiöiden epämuodostumia, munuaisvaurioita ja gluteeniyliherkkyyttä. Earth Open Source -järjestö julkaisi vuonna 2011 raportin, jonka mukaan glyfosaatin on todettu eläinkokeissa aiheuttaneen synnynnäisiä epämuodostumia ja että teollisuus on tiennyt tämän 1980- ja 90-luvuilta asti, mutta asia on salattu.

Suomessa Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT selvitti glyfosaatin ympäristövaikutuksia vuosina 2011–2014 tutkimuksessa, jossa tarkasteltiin aineen kulkeutumista savimaalla. Tutkijat havaitsivat, että yhdiste hajoaa maassa paljon oletettua hitaammin: puoliintumisaika on jopa 7–8 kuukautta. Hidas puoliintumisaika on ongelma maaperän eliöille ja bakteereille, joilla esiintyy juuri sitä entsyymiä, johon glyfosaatti kasveissa vaikuttaa. Luonnonvarakeskuksen kasvinsuojelun professori Kari Saikkonen on tuonut mikrobivaikutukset esiin myös ihmisen terveyden kannalta. Glyfosaattijäämät elintarvikkeissa voivat vaikuttaa ihmisen suolistossa eläviin mikrobeihin.

Uudet tutkimustulokset ovat osoittaneet glyfosaatin vaikuttavan haitallisesti myös mehiläisiin (http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/25063858), joiden merkitys pölyttäjinä on ruokaturvan kannalta keskeinen.

Euroopan unioni päättänee glyfosaatin pysyvästä myyntiluvasta keväällä 2016. Euroopan elintarviketurvallisuusvirasto EFSA on lausunut vastoin IARC:n tutkimustuloksia, ettei glyfosaatti luultavasti ole syöpävaarallinen, mutta ehdottaa, että glyfosaatin jäämiä elintarvikkeissa tulisi kontrolloida entistä tarkemmin. Unionin jäsenmaista Hollanti on kuitenkin jo kieltänyt aineen myynnin kotipuutarhureille ja Ranskan ympäristöministeri on kehottanut rajoittamaan myyntiä kuluttajille. Myös Euroopan parlamentti on vastustanut 3.2.2016 täysistunnossa glyfosaatille resistenttien soijalajien hyväksymistä EU-markkinoille ruoka- ja rehukäyttöön, perusteena nimenomaan glyfosaatin syöpavaarallisuus.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

– Miten hallitus suhtautuu glyfosaatin käytön kieltämiseen EU:ssa,

– tai tulisiko glyfosaatin käyttöä ammattiviljelyssä rajoittaa nykyisestä, sekä

– tulisiko glyfosaatin myynti kotipuutarhureille kieltää Suomessa, kuten jotkut muut EU-maat ovat tehneet?

 

Helsingissä 24.2.2016

Satu Hassi /vihr

Hanna Halmeenpää /vihr

Outi Alanko-Kahiluoto /vihr

Krista Mikkonen /vihr

Emma Kari /vihr

 

Ministerin vastaus:

Kasvinsuojeluaineita käytetään kasvien kasvun suojelemiseen. Niitä käytetään yleensä viljelykasvien, mutta myös muiden kuten esimerkiksi koristekasvien, suojeluun. Kasvinsuojeluaineita käytetään torjumaan haitallisia rikkakasveja, kasvitauteja, tuhohyönteisiä tai muita haitallisia eliöitä ja sillä tavoin parantamaan kasvin elinoloja.

Kasvinsuojeluaineet ovat siis tarkoituksella haitallisia ja väärin käytettyinä niillä saattaa olla haitallisia vaikutuksia myös ihmisiin, eläimiin tai ympäristöön. Näiden ei-toivottujen haitallisten vaikutusten välttämiseksi kasvinsuojeluaineen riskit terveydelle ja ympäristölle arvioidaan ja se hyväksytään käyttöön vain, jos arviointi osoittaa, että käyttö on turvallista. Suomessa, kuten muualla EU:ssa, pätee lainsäädäntöön perustuva yleissääntö, että kasvinsuojeluaineet tulee olla hyväksytty kansallisesti. Suomessa saa siis käyttää vain Suomessa hyväksyttyjä kasvinsuojeluaineita.

Kasvinsuojeluaineilla on kaksivaiheinen hyväksyminen. Tehoaineet arvioidaan ja niiden hyväksyttävyydestä päätetään yhteisesti EU-tasolla, kun taas valmisteet arvioidaan ja niiden hyväksyttävyydestä päätetään jokaisessa jäsenmaassa erikseen. Tämä tehdään erityisesti sen takia, että viljely- ja ympäristöolot vaihtelevat suuresti jäsenmaiden välillä mutta myös muiden maiden välisten erojen takia. Esimerkkinä Suomen kylmät talvet ja happamat maat eroavat paljon muun Euroopan oloista ja meidän erilaisissa oloissamme kasvinsuojeluaine käyttäytyy eri lailla kuin esimerkiksi lämpimässä ilmastossa.

Tehoainehyväksymisessä yksi jäsenmaa tekee perusteellisen riskinarvioinnin hakijan toimittaman laajan tutkimuspaketin pohjalta ja ehdottaa riskinarvioinnin perusteella joko tehoaineen hyväksymistä tai hyväksymättä jättämistä. Tämän jälkeen Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen (EFSA) tekee riskinarvioinnista vertaisarvioinnin (peer review) ja järjestää tarvittaessa asiantuntijakokouksia hankalien pulmien ratkaisemiseksi. Asiantuntijakokouksiin osallistuu EFSAn ja jäsenmaiden viranomaisten asiantuntijoita. EFSAn vertaisarvioinnin tuloksena EFSA tekee arvioinnista päätelmät, joiden perusteella komissio valmistelee päätösehdotuksen tehoaineen hyväksyttävyydestä. EU:n jäsenvaltiot äänestävät komission ehdotuksesta pysyvän komitean kokouksessa. Äänestyksen tuloksena tehoaine voidaan hyväksyä tai jättää hyväksymättä tai sen käytölle voidaan asettaa rajoituksia.

Vasta kun tehoaine on EU:ssa hyväksytty, sitä sisältävästä valmisteesta voidaan jättää hyväksymishakemus johonkin jäsenmaahan. Valmistehyväksymisessä jäsenmaa tekee perusteellisen riskinarvioinnin hakijan jättämän tutkimuspaketin pohjalta ja päättää sen pohjalta valmisteen hyväksymisestä.

Sekä tehoaineen että valmisteen riskinarvioinnit ovat erittäin laajoja ja kattavia. Hyväksymistä hakevalta yritykseltä edellytetään mittavan tutkimuspaketin toimittamista. Yrityksen on tutkimusten avulla näytettävä, että valmisteen aiottu käyttö on sekä turvallinen ihmisten ja eläinten terveydelle ja ympäristölle, että tehokas käyttötarkoitukseensa. Riskinarviointi tehdään EFSA:n laatimien ohjeiden mukaisesti.

Vaadittavat tutkimukset on tehtävä tarkkojen ohjeiden mukaisesti. Useimmat tutkimusohjeet on laadittu OECD:ssa. Tarkat ohjeet takaavat, että tutkimukset ovat luotettavia ja toistettavia.

Suomen kasvinsuojeluaineen hyväksymisprosessin aikana päätetään myös siitä, hyväksytäänkö valmiste vain ammattikäyttöön, vai onko käyttö sallittu kenelle tahansa. Suomessa ammattikäyttäjiltä edellytetään, että he hallitsevat kasvinsuojeluaineiden oikean käytön ja käsittelyn ja heidän on osoitettava tämä suorittamalla kasvinsuojelututkinto. Kuluttajakäyttöön hyväksytään vain tietyn tyyppiset valmisteet, joiden käytössä riski käyttäjän altistumiselle kasvinsuojeluaineelle on alhainen. Tällaisia valmisteita ovat esimerkiksi valmiit käyttöliuokset, jotka eivät edellytä käyttöliuoksen valmistamista, ja valmisteet, joiden käyttö ei edellytä erityisten henkilönsuojainten käyttöä.

Glyfosaatti on kasvinsuojeluaineiden tehoaine, joka on keksitty ja otettu käyttöön maailmalla 1970-luvulla. Se on Suomessa eniten käytetty tehoaine ja sitä on käytetty viime vuosina keskimäärin noin 700 tonnia. Glyfosaatti on ollut hyväksytty EU:ssa ja sen uudelleenhyväksymisprosessi on tällä hetkellä kesken. Saksa on tehnyt hakijan toimittamasta tutkimuspaketista riskinarvioinnin ja ehdottanut tehoaineen hyväksymistä.

Maailman terveysjärjestön WHO:n alainen Kansainvälinen syöväntutkimuslaitos IARC esitti elokuussa 2015 glyfosaatin luokittelemista todennäköisesti syöpää aiheuttavaksi aineeksi. Saksa ja EFSA ovat käyneet IARC:n käytössä olleen tutkimusmateriaalin läpi ja todenneet, että syö- pävaarallisuus johtunee glyfosaattia sisältävällä kasvinsuojeluaineella tehtyjen tutkimusten tuloksista, joissa syöpävaarallisuus johtuu valmisteeseen sisältyvästä apuaineesta (POEtallovamiini). Tämän takia Saksa ja EFSA eivät pidä glyfosaattia itsessään todennäköisesti syö- pää aiheuttavana. Komission glyfosaattia koskevassa hyväksymisluonnoksessa esitetään, että tätä apuainetta (POE-tallovamiini) ei saisi sisällyttää glyfosaattia sisältäviin valmisteisiin.

EFSA on tehnyt Saksan arviosta vertaisarvion sekä päätelmät. Komissio on äskettäin esittänyt glyfosaatin säädösluonnoksen, jonka mukaisesti glyfosaatti hyväksyttäisiin 15 vuodeksi. Pysyvän komitean oli tarkoitus äänestää luonnoksesta kokouksessaan 7.-8.3.2016. Suomi aikoi tukea komission ehdotusta. Komitea ei kuitenkaan äänestänyt ehdotuksesta, vaan se jätettiin pöydälle jäsenmaiden erimielisyyksien takia. Jäsenmaiden erimielisyys koski glyfosaatin hyväksymisen menettelyä ja lisäaineiden negatiivilistan tekemistä, ei glyfosaatin turvallisuutta. Komissio tuonee ehdotuksen äänestykseen seuraavassa komitean kokouksessa.

Pysyvän komitean äänestettyä komission ehdotuksen puolesta komissio julkaisee säädöksen, jonka jälkeen jäsenmaiden tulee uudelleenarvioida kaikki glyfosaattia sisältävien kasvinsuojeluaineiden luvat tietyn aikavälin sisällä. Vastuuviranomainen Suomessa on Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukes. Jos Tukesin arviot osoittavat, että valmisteiden käyttö on turvallista, niiden luvat uusitaan.

Suomessa ei ole tarkoitus glyfosaatin kohdalla tehdä yleiskäytännöstä poikkeavia rajoituksia siihen, mille käyttäjäryhmälle valmisteiden käyttö on sallittua. Päätökset perustuvat riskinarviointeihin.

Helsingissä 16.3.2016

Maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen

Avainsanat: glyfosaatti, roundup