Sodan ja rauhan atomit

Print PDF Email

En tiennyt, että kuolema voi olla niin kaunis, Svetlana Aleksijevits kertoo kirjassa ”Tsernobylistä nousee rukous”. Huhtikuussa 1986 hän katseli kotinsa parvekkeelta korkeaa liekkiä joka valaisi yön.

Ydinreaktorin paineastia ja rakennus olivat räjähtäneet rikki. Grafiitti reaktorin sisällä oli syttynyt palamaan. Ihmisiä kiiruhti upeaa näkyä ihailemaan polkupyörillä, autoilla, kävellen, jalan. Neuvostokansalaisten mieleen ei tullut, että ”rauhan atomit” voisivat tehdä pahaa.

Ydinaseiden keksimisen jälkeen ydinreaktiot haluttiin valjastaa myös energian tuotantoon. Raja ”sodan ja rauhan atomien” välillä oli, ja on edelleen, häilyvä. Venäjällä sama taho, Rosatom, vastaa sekä ydinvoima- että ydinaseteknologiasta. Tsernobyl-tyypin reaktorilla jopa voidaan valmistaa ydinaseplutoniumia.

Ydinvoiman tuotannossa vallitseviksi tulivat niin sanotut kevytvesireaktorit, jotka tarvitsevat polttoaineekseen rikastettua uraania, seosta jossa on uraanin isotooppia 235 enemmän kuin luonnon uraanissa. Muitakin reaktorivaihtoehtoja olisi ollut olemassa.
Ydinpommiin tarvitaan vielä suurempi uraani 235:n pitoisuus. Niiden valmistus saatiin halvemmaksi reaktorien ja -pommien uraania rikastettiin samoilla laitteilla. Sittemmin, ydinsulkusopimuksen solmimisen jälkeen, tästä on tullut uusille valtioille väylä päästä ydinpommikerhoon: Israel, Intia, Pakistan, Pohjois-Korea.

Juuri tästä on kyse myös kiistassa Iranin ydinohjelmasta. Iran rikastaa uraania, oman väitteensä mukaan vain ydinenergiaa varten. USA ja monet muut epäilevät Iranin havittelevan ydinasetta.

Tsernobylin onnettomuuden jälkeen uusia ydinvoimalaitoksia on läntisessä maailmassa pantu alulle hyvin vähän. Melkein puolet nyt rakenteilla olevista reaktoreista on Kiinassa. Enemmän kuin kaksi reaktoria on nousemassa sen lisäksi vain Venäjällä, Etelä-Koreassa ja Intiassa. Länsimaista vain Yhdysvallat, Ranska, Argentiina ja Suomi rakentavat kukin yhtä ydinvoimalaa. Britannian hallitus haluaisi lisää ydinvoimaa ja on luvannut maksaa 35 vuoden ajan sähköstä korkean takuuhinnan, jotta saisi rakentajan.

Yhdestä ydinvoiman ylläpitämisen motiivista puhutaan hyvin vähän. Se on ydinfysiikan osaamisen pitäminen yllä. Ilman ydinfyysikkoja ei ole ydinaseita. Ydinfyysikot ovat harmaantumassa kovaa vauhtia. Nuoria ihmisiä on vaikea saada opiskelemaan ydinfysiikkaa, jos ydinvoimalla ei ole tulevaisuuden näkymää.

Jos tilamme ydinreaktorin ydinasemaasta, kannamme oman kortemme kekoon sen puolesta, että ydinaseet säilyvät maailmassa.

Julkaistu Aamulehdessä 19.7.2015

Avainsanat: energia, fennovoima, ydinaseet, Ydinvoima