Ilmastopakolaiset

Print PDF Email

Nykyinen pakolaisvirta on vain esimakua siitä mitä ilmastonmuutos tuo mukanaan. Tämän totesi yksi alan johtavista tutkijoista, tohtori Hans Joachim Schellnhuber, eduskunnan ympäristövaliokunnalle Berliinissä syyskuun alussa. Hän on muun muassa Angela Merkelin tieteellinen neuvonantaja ilmastoasioissa.  

Myös Syyrian sodan yksi syy on ilmastonmuutos. Pitkään jatkunut kuivuus ajoi puolitoista miljoonaa viljelijää kaupunkeihin, mikä kärjisti maassa ennestään vallinneet jännitteet sisällissodaksi.

http://news.nationalgeographic.com/news/2015/03/150302-syria-war-climate-change-drought/

Ilmaston lämpeneminen nostaa väistämättä merenpintaa. Yksin Bangladeshissa meren nousu puolellatoista metrillä vie maa-alueesta kuudesosan ja 17 miljoonalta ihmiseltä kodin. Ilmastonmuutoksen ennustetaan myös johtavan peltojen kuivumiseen ja satojen heikkenemiseen isossa osassa maailmaa. Sekin ajaa ihmisiä evakkoon.

Ilmastonmuutoksen seuraukset ovat pahimpia ennestään moniongelmaisissa yhteiskunnissa – esimerkiksi diktatorisesti hallitussa Syyriassa.

Vaikka ilmastonmuutoksen uhkat ovat suunnattomia, kirvestä ei kannata heittää kaivoon. Toivoa luo ainakin kolme asiaa.
Ensinnäkin yhä useammat hallitukset ymmärtävät välttämättömäksi pitää maapallo kunnossa. Viime viikkoon mennessä 146 maata, jotka edustavat 87 % ilmastopäästöistä, oli toimittanut YK:lle sitoumuksensa joulukuussa Pariisissa pidettävää ilmastokokousta varten. Ne pudottavat ilmastonmuutoksen ennusteen 3,5 asteesta 2,7 asteeseen. http://climateactiontracker.org/ Tämä on merkittävä parannus, joskaan ei vielä riitä. Esimerkiksi Grönlannin sulamisen kynnys on nykytiedon mukaan 1,8 asteen lämpeneminen.

Toiseksi ilmastoystävällisen tekniikan hinnat laskevat nopeasti. Tämän viikon uutisvirta kertoi esimerkiksi, että Saksassa ja Britanniassa uutta sähköntuotantoa saa halvimmalla tuulivoimasta. Aurinkosähkön tuotanto on kuluttajlle kannattavaa jopa Suomessa. Energiajärjestelmät muuttuvat perinpohjaisesti kun yhä useammasta sähkön kuluttajasta tulee myös tuottaja.

Suomalaisten kannalta on rohkaisevaa, että meillä on hyvää ilmastonsuojeluosaamista, erityisesti energiatehokkuudessa eli energiankulutusta pienentävissä ratkaisuissa, ja myös älykkäissä sähköverkoissa.

Kolmanneksi jopa rahamaailmassa on käynnissä ilmastoherätys. Isot sijoittajat, kuten eläkesäätiöt, ovat alkaneet vetää rahojaan pois fossiilibisneksestä, koska näkevät fossiilifirmojen osakkeiden ennen pitkää muuttuvan roskasijoituksiksi.

Me ihmiset osaamme olla itsekkäitä ja julmia. Osaamme myös huolehtia toisistamme, keksiä uutta ja tehdä yhteistyötä. Se, onnistuuko ihmiskunta ilmastonmuutoksen hillinnässä, on kaikkien aikojen testi sekä luovuudellemme että yhteistyökyvyllemme.

Kolumni Aamulehdessä 11.10.2015