Ympäristövaliokunta tukee yksimielisesti Pariisin sopimuksen ratifiointia

Puheenvuoroni, jolla esittelin eduskunnan täysistunnossa ympäristövaliokunnan mietinnön Pariisin sopimuksesta 21.10.2016
Arvoisa puhemies, ympäristövaliokunta tukee yksimielisesti Pariisin sopimuksen ratifiointia ja on erittäin tyytyväinen sen nopeaan voimaantuloon. Kiitän ministeri Tiilikaista hänen työstään Pariisin sopimuksen neuvottelemisessa sekä häntä ja hallitusta nopesta ratifioinnista.
Valiokunta pitää sopimusta historiallisena. Ensimmäistä kertaa käytännössä kaikki maailman maat sitoutuvat toimenpiteisiin ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Kaksi maailman suurinta päästäjää, Kiina ja Yhdysvallat, sitoutuivat sopimukseen tämän vuoden syyskuussa.
Sopimus antaa ihmiskunnalle mahdollisuuden estää ilmastonmuutoksen paheneminen katastrofaaliseksi. Ilmastonmuutos on uhka ruoan tuotannolle, elinoloille erityisesti kehitysmaissa sekä yhteiskuntien vakaudelle. Jos satoja miljoonia ympäristöpakolaisia lähtisi liikkeelle, se järkyttäisi oloja myös niissä maissa, jotka ovat vähemmän alttiita ilmastonmuutoksen suorille vaikutuksille.
Sopimus on tulossa voimaan ennätysajassa, alle vuodessa sen solmimisesta. Allekirjoittaneita maita on 191 ja ratifioineita 81. Ne edustavat 60 %ia maailman päästöistä.
Ennen Pariisin sopimustakin merkittäviäkin ilmastotoimia ovat tehneet paitsi ne maat, joita Kioton sopimus on tähän velvoittanut, myös monet muut maat. Pariisin sopimus tuo ilmastonsuojelun etenemiseen vakautta ja varmuutta. Sopimus on voimakas signaali yrityksille ja institutionaalisille sijoittajille siitä, että on viisasta irrouttautua fossiilisten polttoaineiden hyödyntämiseen perustuvasta ja kasvihuonekaasupäästöjä aiheuttavasta liiketoiminnasta.
Pariisin sopimus luo myös mahdollisuuden linkittää eri maiden ja maaryhmien päästökauppajärjestelmiä ja toteuttaa muita yhteistyömuotoja, jotka edistävät tasavertaisia kansainvälisiä kilpailuedellytyksiä sekä kustannustehokasta päästöjen vähentämistä koko maailmassa.
Maapallo on jo lämmennyt 0,85 astetta vuodesta 1880. Eniten lämpenevät pohjoisten leveysasteiden maa-alueet talvisin, mukaan lukien Suomi. Tämä aiheuttaa kasvavan huolen jäätiköiden sulamisesta ja ikiroudan muuttumisesta ilmastoa lämmittävien päästöjen lähteeksi.
Koko maailmassa hiilidioksidipäästöt tulisi saada nollaan vuosisadan puoliväliin mennessä. Valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että EUn ja muiden teollisuusmaiden päästöjä tulisi vähentää tähän mennessä päätettyä nopeammin, Sitran selvituksen mukaan noin 60% vuoteen 2030 mennessä ja vuosisadan puoliväliin mennessä teollisuusmaiden tulisi päästä jo negatiivisten päästöjen puolelle.
Ympäristövaliokunta korostaa, että ilmastonsuojelu on suuri mahdollisuus Suomelle, joka on yksi ympäristöteknologian kärkimaita. Ympäristöteknologia eli cleantech on maailmassa nopeimmin kasvavia toimialoja ja Pariisin sopimus vauhdittaa markkinoiden kasvua. Jotta Suomi voi hyötyä kasvavista markkinoista, tarvitaan myös riittävää rahoitusta tutkimukselle ja tuotekehitykselle.
Sitran mukaan päästöjen vähentäminen nykyisiä päätöksiä nopeammin voi tulla halvemmaksi kuin se, että päästöjen vähentämisvauhtia kiihdytetään vasta vuoden 2030 jälkeen. Valiokunta toteaa, että Suomella on hyvät edellytykset nykyistä kunnianhimoisempien päästövähennystavoitteiden toteuttamiseen.
Kansallisten päästövähennystemme kannalta hyvä työkalu on viime vuonna voimaan tullut ilmastolaki, ja sen mukainen pitkän aikavälin suunnittelujärjestelmä.
Valiokunta korostaa, että koko EUn lainsäädäntö tulisi saada tukemaan siirtymistä vähähiiliseen tulevaisuuteen. Tällä hetkellä päästökauppa ei tehokkaasti ohjaa uuteen teknologiaan, kun päästöoikeuden hinta on alhainen.
Kansainvälisen energiajärjestö IEAn mukaan kolmannes lähivuosikymmenien päästövähennyksistä tulee saada aikaan energiatehokkuusinvestointien avulla. IEAn mukaan esimerkiksi Kiinan energiatehokkuustoimilla vältettyjen päästöjen määrä vastaa koko Japanin vuotuisia päästöjä.
Lopuksi otan esille ilmastorahoituksen. Pariisin kokouksessa teollisuusmaat sitoutuivat yhteensä 100 mrd dollarin vuotuiseen ilmastorahoitukseen vuoteen 2020 mennessä. Ympäristövaliokunta korostaa, että Suomen ja EU:n tulee hoitaa oma oikeudenmukainen osuutensa rahoituksesta.