“Tässä työssä auttaa, että on pienenä ihaillut Peppi Pitkätossua.”

Ydinvoiman alamäki alkoi jo ennen Fukushimaa

Kirjoittaessani tätä, 26.4, Suomessa on ihana kevätpäivä. Yhtä kaunista ja oli myös huhtikuun lopulla ja vappuna 1986. Kaikki kynnelle kykenevät suomalaiset ulkoilivat ja tekivät pihatöitä. Vasta jälkikäteen saimme tietää, että Tshernobylissä ydinreaktori oli syttynyt räjähdysmäisesti tuleen ja tuulet olivat kuljettaneet jättimäisen savupilven mukana reaktorin radioaktiivista sisältöä Suomeenkin.

Seuraava vakava ydinvoimaonnettomuus ehti tapahtua ennen tämän vuoden huhtikuun 26. päivää, jolloin Tshernobylin katastrofista tulee kuluneeksi 25 vuotta. Fukushimaa on sanottu ydinvoima-alalle pahemmaksi kriisiksi kuin Tshernobyliä, koska se osoittaa, ettei ydinreaktorin kahlitsemia voimia kyetä hallitsemaan kehittyneessäkään maassa.

Mutta ydinvoima kääntyi alamäkeen jo ennen uusinta kriisiä, Fukushimaa. Sen osoittaa Worldwatch-instituutin juuri julkaisema World Nuclear Industry Status-raportti. Uusiutuvaan energiaan perustuvan sähköntuotantokapasiteetin lisäys maailmassa on jo 15 vuoden ajan ollut suurempi kuin ydinvoimakapasiteetin lisäys. Viime vuonna saavutettiin uusi virstanpylväs. Tuulivoiman, biomassa- ja aurinkoenergian sekä jätteistä tuotetun energian yhteenlaskettu tuotantokapasiteetti maailmassa kohosi 381 gigawattiin ja ylitti ydinvoiman kapasiteetin, joka ennen Fukushimaa oli 375 GW. Investoinnit uusiutuvaan energiaan olivat viime vuonna maailmassa 243 miljardia dollaria eli lähes 200 mrd euroa.

Tshernobyl osoitti maailmalle, millaisia luonnonvoimia ydinreaktorit kätkevät sisälleen ja mitä voi tapahtua, kun tuo pullon henki pääsee irti. Sen jälkeen ydinvoimahankkeet pantiin monissa maissa jäihin ja muuallakin painettiin jarrua. Kesti 16 vuotta ennen kuin Länsi-Euroopassa annettiin lupa uudelle ydinvoimatyömaalle. Se tapahtui Suomessa vuonna 2002. Ydinvoimalobbarit ovat vuosikausia puhuneet ydinvoiman renessanssista, mutta se on ollut olemassa vain heidän mainospuheissaan.

Nyt, huhtikuussa 2011, maailmassa on toiminnassa 437 ydinreaktoria. Se on seitsemän vähemmän kuin vuonna 2002. Ydinvoiman aikakauden alkamisen jälkeen vuosi 2008 oli ensimmäinen vuosi, jolloin yhtään uutta yksikköä ei aloitettu. Vuosina 2009 ja 2010 käynnistettiin seitsemän uutta reaktoria ja suljettiin 11. Vuonna 2009 ydinvoimalat tuottivat sähköä 2 558 terawattituntia, noin 2 % vähemmän kuin edellisvuonna. Alan etujärjestö otsikoi tiedotteensa ”Ydinvoiman tuotanto väheni taas” – neljäntenä vuonna peräkkäin.

Suljettujen 130 ydinvoimalan keskimääräinen käyttöikä on ollut 22 vuotta ja käynnissä olevien 26 vuotta. Alan omat laskelmat perustuvat siihen, että keskimääräiseksi käyttöiäksi tulisi 40 vuotta. Tämä oletus on optimistinen, kun vielä otetaan huomioon Fukushiman myötä kiristyvät turvamääräykset. Esimerkiksi Saksassa on ajettu alas yli 30 vuoden ikäiset reaktorit.

 Vaikka 40 vuoden käyttöikä toteutuisi, ydinreaktorit vanhenevat sellaiseen tahtiin, että uudet reaktorit eivät niitä korvaa. Jotta uudet ydinvoimalat korvaisivat käytöstä poistuvat, uusia ydinvoimaloita pitäisi vuoteen 2015 käynnistää joka kolmas kuukausi, ja ensi vuosikymmenellä uusia ydinvoimaloita pitäisi käynnistää useammin kuin yksi kuukaudessa.

Kun Olkiluodon kolmosreaktorin työmaa aloitettiin, ydinvoimalobbarit esittelivät sitä todisteena alan renessanssista. Sittemmin nämä puheet ovat hiljenneet. Olkiluodon rakennustyömaa on neljä vuotta aikataulusta jäljessä ja kustannukset ovat nousseet ainakin 90 %, 5,7 mrd euroon. Saman Areva-yhtiön reaktorityömaalla Ranskan Flamanvillessä painitaan vastaavanlaisten ongelmien kanssa, viive on kaksi ja puoli vuotta ja kustannusarvio ylitetty miljardilla.

Fukushiman myötä ydinvoimasähkön hinta tulee nousemaan. Uusiutuvan energian markkinoiden kasvaessa tuulella ja auringolla tuotetun sähkön hinta sen sijaan laskee. Tuulivoimasähkön ennustetaan noin vuonna 2020 olevan jo halvempaa kuin ydinvoimasähkö. Suomenkin kannattaisi ottaa suunta tulevaisuuteen eikä 1900-luvulle.