Ydinvoimalobby vauhdissa
On viimeinen arkipäivä Suomessa ennen kuin on palattava Brysseliin. Joulun ja uudenvuoden leppoisa tunnelma katosi viimeistään siihen, kun Ylen tv-uutiset kertoivat, että Olli Rehn ajaa komission kohta julkaistavaan energiapakettiin ydinvoimamyönteistä kantaa.
Ydinvoimalobbarit ovat pitkään ajaneet sitä, että EU vaihtaisi uusiutuvan energian tavoitteen ”vähäpäästöisen energian” tavoitteeksi. Siinä niputettaisiin uusiutuva energia ja ydinvoima yhteen ja asetettaisiin niille yhteenlaskettu lisäämistavoite. Tämä olisi on kohtalaisen epärehellistä, kun uusiutuva energia on uutta, voimakkaassa kehityksessä olevaa energiaa, kotimaista ja turvallista. Ydinvoimaan taas liittyy megariskejä ja ala käy alasajonsa viivytystaistelua. Olli Rehn äänesti ydinvoimaa vastaan eduskunnassa 1993.
Barroso on ennen USA:n matkaansa kertonut lehdistölle, että aikoo kehottaa presidentti Bushia liittymään ilmastonsuojelun rintamaan ja että Eurooppa aikoo toteuttaa ”uuden teollisen vallankumouksen”, uudistaa energiajärjestelmänsä ja leikata hiilidioksidipäästöjä.
Ilta-Sanomissa akatemiaprofessori Markku Laaksonen ehdottaa veroa roskaruoalle, esimerkiksi perunalastuille, kakuille ja kekseille. Kannatan! Samalla voitaisiin alentaa terveellisen ruoan, esimerkiksi tuoreiden vihannesten, marjojen ja hedelmien hintaa.
Kauppalehdessä arvostellaan Sternin ilmastoraporttia samoin perustein kuin Korhola. VATT:n tutkija Juha Honkatukia sanoo, että jos 200 vuoden päästä ihmiset ovat 10 kertaa nykyistä rikkaampia ja ilmastonmuutos ”nipistää viidenneksen” tuloista, he ovat silti kahdeksan kertaa meitä rikkaampia. Tässä argumentoinnissa on ainakin kolme heikkoutta. Ensinnäkin jos ilmastonmuutoksen torjuntaan käytetään noin prosentti kansantulosta vuosittain, talouskasvu vain hidastuu, ei lopu, myös siinä tapauksessa ihmiset ovat 100 ja 200 vuoden päästä paljon rikkaampia kuin nyt. Toiseksi yhteiskunta selviää yleensä paremmin maltillisesta vaurastumisesta joka ei aiheuta romahdusta kuin siitä, että nopean vaurastumisen jälkeen seuraa romahdus. Esimerkiksi vuonna 1992 Suomi oli kokenut rajun talouskasvun jälkeen rajun romahduksen. Talous oli suunnilleen samalla tasolla kuin vuonna 1980-luvun alkupuolella. Mutta 1980-luvun alussa yhteiskunta ei ollut kriisissä, vuonna 1992 hätä oli suuri. Kolmanneksi vauraus maailmassa jakautuu hyvin epätasaisesti eivätkä ilmastonmuutoksenkaan seuraukset mene ihmisten kesken tasan. Se joka hyötyy nyt päästöistä eniten ei välttämättä maksa eniten ilmastonmuutoksen seurauksista. Ilmastonmuutoksen seuraukset ovat jo nyt varsin rajuja monissa osissa Afrikkaa. Afrikkalaisia tuskin lämmittää saivartelu kansantuloprosenteista, ja eiköhän sama päde niihin bangladeshiläisiin, joiden kotikonnut ovat vaarassa hukkua merenpinnan nousun takia.
USA:ssa demokraatit ovat ottaneet ilmaston esille kun uusi kongressi aloitti toimintansa. He lupaavat uutta lainsäädäntöä asiasta. Hyvä, sitä tässä on odotettukin!
EU:n komissio on julkaissut raportin, jonka mukaan Eurooppa voi kärsiä ilmastonmuutoksesta aika pahasti. Sen mukaan vuoteen 2071 mennessä maapallo voi lämmetä 2,2-3 astetta. Pohjoisin Eurooppa voi siitä hyötyäkin. Mutta jos ilmasto lämpenee 3 asteella, vuosittain 87 000 ihmistä voi kuolla helteeseen. Etelä-Euroopan turismibisnes todennäköisesti kärsii pahasti. Nykyisin 100 miljoonaa ihmistä vuodessa matkustaa lomalle Etelä-Eurooppaan, kuudesosa maailman turisteista, ja jättää sinne noin 100 miljardia euroa.
Nettiuutinen kertoo, että eurooppalaiset ympäristöjärjestöt antoivat Suomen EU-puheenjohtajuudelle huonon arvosanan ympäristöasioissa. Hmmm, vuonna 1999 he kehuivat Suomen EU-puheenjohtajuutta.