Ydinjätteen kierrätyslaitos ehkä suljetaan Britanniassa

Sain eräältä suomalaiselta asiantuntijalta viestiä viime perjantaina pitämäni kemikaaliluennon johdosta. Hän kirjoitti, että CMR-aineet (syöpää, geenimuutoksia ja hedelmättömyyttä aiheuttavat aineet) on kielletty kuluttajatuotteissa jo vuosia sitten. Ihmettelin tätä käsitystä. Jos se olisi totta, ei esimerkiksi olisi ollut tarvetta pari vuotta sitten erillisellä lailla kieltää hedelmättömyyttä aiheuttavia ftalaatteja leluista. Kyselin lisätietoja eräältä asiantuntijalta, ja hän kertoi, että CMR-aineita ei saa myydä kuluttajille sellaisinaan eikä seoksissa (esim maaleissa), mutta tavaroissa niitä ei ole kielletty. Siis esimerkiksi vaatteissa, huonekaluissa ja leluissa saa olla syöpää ja hedelmättömyyttä aiheuttavia aineita. Ja onkin.

Vihreiden ryhmäkokouksessa käsiteltiin loppuviikon mini-istunnon asioita ja vaihdettiin mielipiteitä muun muassa istuntoon tulevasta Ari Vatasen Nato-raportista.

Iltapäivällä muutama vihreä meppi keskusteli komission edustajien kanssa EU:n uuden ilmastolakipaketin toimeenpanosta. Kuulimme, että Ruotsi on päättänyt toteuttaa päästövähennyksensä kotimaisin toimin. Se on hyvä, mutta miksi ihmeessä Ruotsin hallituksen piti viime syksyn neuvotteluissa kivenkovaan vängätä suuremmaksi jäsenmaiden mahdollisuutta laistaa kotimaiset päästövähennykset rahoittamalla toimia muissa maissa?

Myöhemmin illalla tapasimme Wuppertal-instituutin tutkijoita ja aiheena oli taas ilmastopolitiikka. Tutkijat kertoivat, että ekoteollisuuden arvioidaan vuoteen 2020 mennessä kasvavan autoteollisuutta suuremmaksi sekä liikevaihdoltaan että työllistäjänä. Euroopan teollisuuden yhteenlasketut raaka-aine- ja energiakustannukset ovat noin kaksinkertaiset työvoimakustannuksiin verrattuna. Saksassa jo 1,3 miljoonaa ihmistä työskentelee ”vihreillä” teollisuudenaloilla ja maan ay-liikekin on alkanut vaatia, että työttömiksi pitää tehdä luonnonvarat eikä ihmisiä. Toisin sanoen ay-liike on tullut vihreiden linjoille: kiinnitetään päähuomio siihen, että tuotteet ja palvelut saataisiin aikaan pienemmällä luonnonvarojen kulutuksella, sen sijaan että aina vain vähennetään tuotantoon tarvittavien ihmisten määrää.

Euroopasta löytyy myös huonoja esimerkkejä ekoedelläkävijyydestä. Hybridiautoteknologian avainasiat kehitti Audi. Kun hybrideille ei ollut markkinoita Euroopassa, Audi möi tekniikan RWE-yhtiölle ja tämä edelleen japanilaisille. Ja nyt hybridiautot ovat maailmanlaajuinen hitti.

Britanniasta kerrotaan että Sellafieldin ydinjätteen kierrätyslaitos saatetaan sulkea. Siellä erotetaan käytetystä ydinpolttoaineesta plutoniumia ja tehdään plutonium- ja uraanioksideista niin sanottua Mox (mixed oxide) polttoainetta, joka on siis kierrätyspolttoainetta ydinvoimaloille. 10 vuotta vanha Mox-laitos ei koskaan ole toiminut niin kuin piti. Se maksoi 470 miljoonaa puntaa eli reilusti yli puoli mrd euroa. Yli 100 tonnia käytettyä ydinpolttoainetta odottaa Sellafieldissä käsittelyä. Vihreät vastustivat aikoinaan laitoksen avaamista.

Trooppisista metsistä on lyhyessä ajassa tullut kolme erilaista uutista. Viime viikon alkupuolella tuli optimistinen uutinen, brasilialaisten tutkijoiden mukaan Amazonin sademetsät eivät olekaan maapallon lämmetessä vaarassa muuttua savanniksi, mutta voivat sen sijaan kylläkin muuttua ”vuodenaikametsiksi”, joissa siis sadekausi ja kuiva kausi vaihtelevat. Tämä tietysti tarkoittaisi myös lajiston muuttumista. Mutta viime viikon lopulla Chris Field, ekologian professori Stanfordin yliopistosta sanoi, että trooppiset metsät voivat kuivua niin, että altistuvat tuhoisille metsäpaloille. Fieldin synkkä ennuste liittyi siihen, että hiilidioksidipäästöt ja ilmakehän kasvihuonekaasupitoisuus ovat nousseet nopeammin kuin IPCC:n pessimistisimmissäkään ennusteissa. Fieldin mukaan nykykehitys johtaa IPCC:n ennusteitakin pahempaan lämpenemiseen, ellei päästöjä saada kuriin tosi pian.

Australian tuhoisat metsä- ja maastopalothan ovat varoittava esimerkki siitä, miten paljon helpommin tulipalot lähtevät riehumaan kun ilmasto lämpenee ja sen myötä kosteus maassa ja metsissä vähenee.

Tämänpäiväinen uutinen kertoo, että trooppiset puut ovat suurentuneet. Tutkimuksessa oli mitattu 70 000 puuta eri puolilla Afrikkaa ja tuloksia verrattiin 40 vuotta sitten kerättyihin tietoihin. Toisin sanoen trooppiset metsät puskuroivat ilmastonmuutosta, ne imevät ihmisten ilmakehään tuputtamasta hiilidioksidista isomman osan kuin tähän asti on tiedetty. Se on hyvä, mutta toisaalta on paha, että tästä huolimatta ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden nousu on kiihtymään päin. Päästökauppamarkkinoiden hinnoilla trooppiset puut tekevät työtä melkein 20 mrd euron edestä vuodessa. Tämä tieto korostaa trooppisten metsien suojelun tärkeyttä entisestään.

Huolestuttavien ilmastouutisten sarjaan kuuluu se, että isossa Wilkinsin jäähyllyssä Etelänapamantereella on havaittu iso halkeama. Brittitutkija David Vaughan on ennustanut, että jäähylly hajoaa suunnilleen vuoteen 2020 mennessä. Kuusi muuta suurta Etelänapamantereen jäähyllyä on jo hajonnut viimeisten 30 vuoden aikana. Wilkinsistä lohkesi viime vuonna irralleen reilut 1700 km2 jäätä.