Vihreä teollisuuspolitiikka on tulevaisuuden työpaikkojen puolustamista

"Vihreä teollisuuspolitiikka on tulevaisuuden työpaikkojen puolustamista", kiteytti Anni Sinnemäki eilen tilaisuudessa, jossa päävieraana oli EU-parlamentin teollisuuspolitiikkaraportin valmistelija, saksalainen vihreä meppi Reinhard Bütikofer.

Bütikofer kertoi haluavansa murtaa monia sitkeitä myyttejä. Yksi niistä on se, että ympäristönsuojelu vahingoittaisi teollisuutta. Hän huomautti, että Saksassa ympäristöpolitiikka on tiukkaa ja sen teollisuus – ja talous – ovat vahvoja. Ympäristönsuojelu kannustaa yrityksiä innovoimaan, se synnyttää uusia teollisuusyrityksiä ja vihertää vanhoja.

Bütikoferin mukaan jako teollisuuden ja palveluiden välillä on vanhentunut, samoin jako vanhojen ja uusien alojen sekä jako "vihreiden" ja "ruskeiden" alojen välillä.

Tätä havainnollistaa hyvin tilasto, jonka Cleantech Finland julkaisi viime viikolla. Vuonna 2011 suomalaisten yritysten cleantech-liikevaihto oli suunnilleen yhtä suuri kuin metsäteollisuuden. Vuonna 2012 ala kasvoi 15 prosenttia, metsäteollisuutta isommaksi. Vain peliteollisuus kasvoi viime vuonna nopeammin kuin cleantech.

Isoimmat suomalaiset cleantech-yritykset ovat perinteisiä suomalaisia suuryrityksiä, kymmenen kärki on Wärtsilä, Metso, Neste, Outotec, Kemira, YIT, ABB, Kuusakoski, Outokumpu, Cargotec. Samoissa firmoissa on siis "vanhoja" ja "uusia" aloja, tai sitten "vihreää" ja "ruskeaa" tuotantoa.

Siitä, miten jako teollisuuden ja palvelun välillä on hämärtynyt, kuvaa hyvin viime viikolla EU-parlamentin vihreän ryhmän teollisuuspoliittisessa asiantuntijakuulemisessa kerrottu tieto: Apple on menestyneimpiä teollisuusyrityksiä, mutta se ei omista yhtään tehdasta. Puhuja piti Applen merkittävimpänä innovaationa mobiilia "appia".

Poliittisessa väittelyssä uskomus, että ympäristönsuojelu on teollisuuden vihollinen, elää ja voi hyvin. Hyvä esimerkki on Suomen Keskuskauppakamarin uuden johtajan viime vuonna esittämä lista viidestä pahimmasta uhkasta Suomen elinkeinoelämälle. Yksi niistä oli EU:n energiatehokkuuspolitiikka. Kuitenkin yllä olevista cleantech-powerpointeista näkyy, että 59 prosenttia cleantech-suomalaisfirmoista toimii energiatehokkuusalalla, ja energiatehokkuus tuottaa 36 prosenttia suomalaisesta cleantech-liikevaihdosta.

Eilisessä tilaisuudessa yksi paikallaolija puhuikin siitä, että valtaosa elinkeinoelämän lobbauksesta on lobbausta vanhan puolesta, tarvittaisiin aktiivisempaa lobbausta uuden puolesta, siis uusien ratkaisujen, uusien alojen, uusien työpaikkojen.

Bütikofer kertoi myös Saksan energiakäänteestä, Energiewendestä. Niin suuri muutos – jonka Saksa tekee ensimmäisenä maailmassa – ei tietenkään tapahdu ilman vaikeuksia. Silti kansalaisten tuki ydinvoimasta luopumiselle on hyvin vahva.

Suomessahan uutisointi on korostanut Saksan energiakäänteen vaikeuksia. Ties kuinka monesta lehdestä olen lukenut, miten sähkön hinta on noussut. Bütikofer kertoi, että tämä koskee vain pienkuluttajia, yritysten ei tarvitse osallistua uusiutuvaa energiaa tukevan syöttötariffin maksamiseen. Koska uusiutuvan energian kasvu on samalla alentanut sähkön tukkuhintaa, sähkön hinta yrityksille on laskenut. Äskettäin Norsk Hydro päätti siirtää alumiinitehtaan Saksaan juuri edullisen sähkön hinnan vuoksi.

Bütikofer kertoi, että syöttötariffi on ollut tehokas tapa mobilisoida yksityisten ihmisten ja maanviljelijöiden pääomaa uusiutuvan energian investointiin.

Muutama Saksan energiakäänteeseen liittyvä linkki:

Ulkopoliittisen instituutin julkaisu

Pöyry: nyt rakenteilla olevien lisäksi Saksa ei rakenna yhtään hiilivoimaa

Kannattaa muistaa myös se, miten kalliiksi nykyinen öljyriippuvuus tulee, ja se on käymässä yhä kalliimmaksi. Saksalainen vihreä kollegani Sven Giegold on verrannut EU-alueen vaihtotaseen vajetta fossiilienergian ja joidenkin raaka-aineiden tuontilaskuun. Kuvista näkyy selvästi, miten erityisesti tuontiöljystä maksettu hinta heiluttelee EU-alueen vaihtotasetta.

Kaikki mitä tehdään kotimaisen uusiutuvan energian hyödyntämiseksi ja energiatehokkuuden parantamiseksi, vahvistaa vaihtotasetta ja kansantaloutta.

Vielä yksi linkki, tämänpäiväinen YLE:n uutinen siitä, miten yritykset voivat hyötyä hyödyntämällä toinen toistensa jätteitä fiksusti.