“Tässä työssä auttaa, että on pienenä ihaillut Peppi Pitkätossua.”

Valiokunta kannattaa vähintään kahden viikon isyyslomaa

FEMM eli parlamentin tasa-arvon ja naisten oikeuksien valiokunta on tänään äänestänyt siitä, pitäisikö EUssa asettaa vähimmäisvaatimus äitiys- ja isyyslomien kestolle. Valiokunnan enemmistö kannattaa palkallisen äitiysloman vähimmäispituudeksi 20 viikkoa ja isyyslomaksi vähintään kahta viikkoa. Tällä hetkellä palkallisen äitiysloman keskipituus EUssa on 18 viikkoa. WHO suosittelee vähintään 24 viikkoa, imetyksen terveellisyyden vuoksi. Asia tulee täysistunnon äänestykseen maaliskuun viimeisellä viikolla.

Lounasaikaan johdin puhetta Intian ilmastopolitiikkaa käsittelevässä tilaisuudessa. Tutkija Noriko Fujiwara painotti, että Intia on paljon köyhempi maa kuin Kiina, Brasilia tai Etelä-Afrikka. Intiassa 400 miljoonaa ihmistä elää ilman sähköä ja 80 % kansasta elää alle kahdella dollarilla päivässä.

Intialainen tutkija Girish Sant totesi, että ilmastonmuutoksen riskit Intialle ovat tosi suuret. Monsuunisateet muuttuvat epäsäännöllisemmiksi ja suurten jokien virtaamat muuttuvat Himalajan jäätiköiden kutistuessa. Nämä molemmat asiat vaikeuttavat maanviljelyä. Intia pelkää myös suuria siirtolaisvirtoja Bangladeshista, joka on vielä haavoittuvaisempi. Intian kansantalouden energiaintensiteetti (kansantuoteyksikköä kohden kulutettu energia) on ollut alhainen ainakin 1980-luvulta, samaa luokkaa kuin EUn, selvästi pienempi kuin USAn. Teollisuuden energiavero vastaa 30 dollarin hintaa hiilidioksiditonnille. Intialaiset syövät lihaa henkeä kohden vuodessa noin 5 kg (kiinalaiset 55 kg, eurooppalaiset 75 kg, USAlaiset 120 kg). Intia suunnittelee myös eräänlaista ”päästökauppaa”. Siinä tehtaille ei asetettaisi varsinaisia päästörajoja, vaan energiansäästötavoitteet. Jos pystyy panemaan paremmaksi, ylijäävän kiintiön saisi myydä, vastaavasti kuin päästökaupassa.

Girish Sant on arvioinut maiden päästölupausten pohjalta, että vuonna 2020 Intian päästöt henkeä kohden tulevat olemaan puolet globaalista vuoden 2005 keskiarvosta. Vastaavat luvut ovat EUlle 1,5; Kiinalle 1,7 ja USAlle 2,8. Mielenkiintoista, että hänen laskelmansa mukaan henkeä kohden lasketut päästöt Kiinassa tulisivat tämän vuosikymmenen kuluessa ylittämään EUn tason.

Kysyin Santilta ja Intian lähetystön edustajalta, voisiko Intia jollain ehdoilla hyväksyä kasvihuonekaasuille globaalin päästörajan. Yllätys yllätys, lähetystön edustaja ei vastannut mitään selkeää. Sant sanoi, että niin sanottu ”budjettimalli” voisi tulla kyseeseen. Se tarkoittaa, että tietyn vuoden jälkeen kaikilla maailman mailla olisi käytettävissä yhtä suuri päästöpotti henkeä kohden tästä ikuisuuteen. Iso tupruttaja kuluttaisi päästöpottinsa nopeasti ja joutuisi ostamaan kiintiötä muilta mailta.

Guardian kertoo, että Britanniassa niiden ihmisten määrä, jotka pitävät ilmastonmuutosta suurin piirtein varmana, on pudonnut 44 prosentista 31 prosenttiin. Kuitenkin noin 90 % ihmisistä on silti jonkinasteisesti huolissaan ilmastonmuutoksesta.

Australiassa ilmaston tutkijat ovat joutuneet jopa masinoitujen nettihyökkäysten kohteiksi. He saavat sähköposteihinsa kasapäin solvauksia ja jopa uhkauksia. Asiasta enemmän
http://www.abc.net.au/unleashed/stories/s2826189.htm
http://www.abc.net.au/unleashed/stories/s2827047.htm

Ensi kesänä tulee painosta kirja, jossa osoitetaan, että ilmastonmuutosta koskevaa epäilykampanjaa on ollut organisoimassa ihan samoja suurteollisuuteen kytköksissä olevia tahoja, jotka aikoinaan yrittivät kyseenalaistaa tupakan terveyshaitat, happosateiden ympäristövaikutukset ja sen, että freonit tuhoavat yläilmakehän otsonikerrosta. Kirjoittajat, Naomi Oreskes ja Erik M Convay, ovat tiedehistorioitsijoita. Ennakkotietoa kirjasta
http://www.bloomsburypress.com/books/catalog/merchants_of_doubt_hc_104