“Tässä työssä auttaa, että on pienenä ihaillut Peppi Pitkätossua.”

USAn senaatissa ilmastolakiehdotus

Ympäristövaliokunnassa eli ENVIssä käytiin keskustelu parlamentin päätöslauselmasta, joka koskee Kööpenhaminan ilmastoneuvotteluja. Parlamenttihan kertoo joka vuosi tällaisella päätöslauselmassa näkemyksensä EUn neuvottelulinjasta. Parlamentin päätöslauselmat ovat oikeasti näyttäneet EUn ilmastotoimien suuntaa.

Saksalainen kristillisdemokraatti Peter Liese totesi, että jos päästöjä koko maapallolla ei saada kääntymään laskuun alle 10 vuodessa, silloin tulevat sukupolvet eivät enää pysty saamaan ilmastonmuutosta kuriin, eivät vaikka tekisivät mitä.

Ympäristövaliokunnan ilmastokeskustelun takia pääsin vasta kovasti myöhässä teollisuus- ja energiavaliokunnan eli ITREn kuulemistilaisuuteen EUn energiamerkin uudistuksesta. Olen tässä asiassa vihreiden varjoraportööri eli ryhmäni neuvottelija. Tilaisuudessa esiteltiin komission teettämä tutkimus erilaisten energiamerkkien ymmärrettävyydestä kuluttajille. Yllätys, yllätys, komission mukaan sen ajama malli, ”avoin asteikko”, on kuluttajille ymmärrettävin. Kaikki muut asiaa kuluttajahaastatteluilla selvittäneet ovat saaneet päinvastaisen tuloksen, saksalaisista viranomaisista kuluttajajärjestöihin. Komissio ajaa mallia, jossa nykyisen parhaan eli energiatehokkaimman A-luokan yläpuolelle perustettaisiin koko ajan uusia luokkia, A-20%, A-40 % jne. Parlamentti haluaa säilyttää alkuperäisen ”suljetun” asteikon Aasta Geehen, siten että kriteereitä päivitetään tekniikan kehityksen mukaan. Eli A olisi aina markkinoiden paras. Mutta laite, joka 5 tai 10 vuotta sitten pääsi A-luokkaan, ei välttämättä enää saisi tätä luokitusta. Itse asiassa komissionkaan teettämä kuluttajatutkimus ei tue sitä johtopäätöstä, jonka komissio haluaa vetää. Kuluttajahaastatteluissa uusien luokkien perustaminen entisen A-luokan yläpuolelle on kuluttajille selvin vain siirtymävaiheessa, mutta ei muutoin.

Komission edustajalta tivattiin muun muassa, miksi haastatelluilta on kysytty vain, mitkä merkinnät he ymmärtävät mitenkin. Sitä haastatteluissa ei ole kysytty, minkä laitteen kuluttajat itse valitsisivat. Komission edustaja vastasi, että he halusivat selvittää, mikä merkki on ymmärrettävin, eivät sitä, mikä merkki parhaiten ”manipuloi kuluttajaa” valitsemaan tietyllä tavalla. Voi hyvät hyssykät, minä ajattelin. Eikö energiamerkin tavoite todellakaan ole kannustaa kuluttajia valitsemaan tarjolla olevista vekottimista vähiten sähköä kuluttavia malleja? Komission edustaja puhui ikään kuin olisi aivan yhdentekevää, saadaanko ilmastonmuutos kuriin vai ei. Ihmisiä ei pidä “manipuloida” tekemään ilmastonsuojelua edistäviä valintoja.

Poimintoja uutisvirrasta:

USAssa senaattorit Barbara Boxer ja John Kerry ovat jättäneet ilmastolakialoitteen, joka on hiukan tiukempi kuin edustajainhuoneen kesällä hyväksymä. Senaatin lakiehdotuksessa päästövähennys vuoteen 2020 mennessä on 20 %, edustajainhuoneen kesällä hyväksymässä 17 %. Toivotan menestystä Boxerin ja Kerryn ehdotukselle!

YK:n pääsihteerin viestissä valtioiden päämiehille, jotka jokin aika sitten kokoontuivat YK:n täysistunnon ilmastoa käsittelevään erityisistuntoon, kerrotaan muun muassa, että ilmastonmuutoksen arvioidaan aiheuttavan:
– vuoteen 2020 mennessä joissakin Afrikan maissa viljasato voi kutistua puoleen (sateiden niukkenemisen vuoksi)
– jos maapallon keskilämpötila nousee 1,5-2,5 astetta, 20-30 % kasvi- ja eläinlajeista voi joutua sukupuuton partaalle
– jäätiköiden ja vuorten lumihuippujen sulaminen lisää äkillisten suurtulvien vaaraa ja pitemmällä aikavälillä se tulee vähentämään kesäisin lumen reunan sulamisesta jokiin tulevan sulamisveden määrää esimerkiksi Hindu-Kushin ylängöllä, Himalajalla ja Andeilla, siis alueilla, joilla nyt elää miljardi ihmistä
– vuonna 2008 yli 20 miljoonaa ihmistä joutui evakkoon äkillisten sääkatastrofien vuoksi ja vuoteen 2050 mennessä määrän arvioidaan kasvavan 200 miljoonaan.

Myönteisiin ilmastouutisiin kuuluu EndsDaily-nettiuutisten kertoma, alun perin HSBC-pankin tekemä laskelma, että maailman ilmastobisneksen liikevaihto kasvoi viime vuonna 75%, ja oli 360 mrd euroa. Vuoteen 2020 mennessä HSBC arvioi alan liikevaihdon voivan kasvaa 1 300 mrd euroon.

Viime viikolla julkaistun tutkimuksen mukaan Suomen pien- ja rivitaloissa lämmönkulutus on keskimäärin 190 kWh asuinneliötä kohden vuodessa. (Meidän talomme laskennallinen kulutus on noin puolet tästä, 98 kWh/m2 vuodessa.) Kerrostaloissa kuluu saman tutkimuksen mukaan lämpöä peräti 241 kWh/m2 vuodessa.

CEO-kansalaisjärjestö tiedotti vihreän tanskalaiskollegan Margaret Aukenin kirjallisesta kysymyksestä komissiolle. Kysymyksessä Auken ottaa esille tanskalaisen sanomalehden paljastuksen, jonka mukaan suurimmat eurooppalaiset potilasjärjestöt ovat lähes kokonaan lääketehtaiden rahoittamia. ”Potilasjärjestöjen” taustalla häärivät siis esimerkiksi lääkefirmat Pfizer, GlaxoSmithKine, Novartis ja Merck. Samantyyppisiä tietoja on tullut aikaisemminkin. Mikään EU-laki ei – valitettavasti – velvoita kansalaisjärjestöjä kertomaan, kuka heitä rahoittaa. Monien ”potilaiden edustajina” esiintyvien järjestöjen lobbaussanoma onkin tyyppiä ”tätä ja tätä lääkettä pitäisi määrätä enemmän sitä ja sitä tautia sairastaville”.