Tšernobylin radioaktiivisen laskeuman vaikutukset ihmisiin ja biosfääriin

KIRJALLINEN KYSYMYS E-1414/06
Rebecca Harms (Verts/ALE), Satu Hassi (Verts/ALE), Carl Schlyter (Verts/ALE) ja Johannes Voggenhuber (Verts/ALE) komissiolle

Aihe: Tšernobylin radioaktiivisen laskeuman vaikutukset ihmisiin ja biosfääriin

1. Mikä on komission arvion mukaan kokonaissäteilyannos, jonka Tšernobylin ydinonnettomuudesta johtunut radioaktiivinen laskeuma aiheutti 1986 a) Euroopan unionin väestölle ja b) muun Euroopan väestölle?

2. Mikä on komission arvio Tšernobylin vuoden 1986 onnettomuuden aiheuttamista tulevista ylimääräisistä syöpäkuolemista a) Euroopan unionin väestössä, b) muun Euroopan väestössä ja c) muun maailman väestössä?

3. Mikä on komission arvion mukaan mahdollinen kokonaissäteilyannos, jonka Tšernobylin vuoden 1986 onnettomuudesta johtunut radioaktiivinen laskeuma on aiheuttanut Euroopan unionin väestölle a) tähän mennessä ja b) joka aiheutuu tulevaisuudessa metsäpalojen synnyttämän radioaktiivisten aineiden leijuman vuoksi?

4. Millaisia ovat komission arvion mukaan Tšernobylin katastrofin aiheuttamat suurimmat säteilyannokset, joita Euroopan unionin kansalaiset ovat tähän mennessä saaneet a) luonnonvaraisesta riistasta, b) luonnonvaraisista marjoista ja c) luonnonvaraisista sienistä?

E-1414/06
Komission jäsenen Janez Potocnikin komission puolesta antama vastaus
(23.5.2006)

1. Komission tekemän tutkimuksen (EUR 11523) mukaan Tšernobylin ydinonnettomuuden Euroopan unionin (EU12) väestölle aiheuttama kokonaissäteilyannos on arviolta 80000 man sievertiä (Sv). Komissio ei ole tehnyt arviota muun Euroopan väestölle aiheutuneesta kokonaissäteilyannoksesta, eikä sillä ole jäsenvaltioilta, kolmansilta mailta tai muilta tahoilta saatua tietoa säteilyannoksien määrästä.

2. Komissio ei ole tehnyt arviota Tšernobylin ydinonnettomuuden aiheuttamista mahdollisista lisääntyneistä syöpäkuolemista Euroopan unionin, muun Euroopan tai muun maailman väestön keskuudessa. Komissio ei katso tarpeelliseksi arvioida syöpäkuolemien määrää väestöissä, jotka ovat altistuneet vähäisille säteilymäärille (katso komission vastaus parlamentin jäsenen aiempaan kirjalliseen kysymykseen P-1486/06 (1), koska todellisista yksilötason riskeistä ei ole varmuutta. EU:ssa, Yhdysvalloissa ja Japanissa toteutettavissa merkittävissä tutkimusohjelmissa pyritään ymmärtämään paremmin alhaisista säteilyannoksista aiheutuvia riskejä ja mittaamaan niitä. Näiden tutkimusten valmistuttua voidaan tehdä luotettavia ja informatiivisia arvioita syöpätapausten lisääntymisestä suurissa väestöissä, jotka ovat altistuneet alhaisille säteilyannoksille, kuten Euroopan unionin väestö Tšernobylin ydinonnettomuuden tapauksessa.

3. Yli 80 % Tšernobylin ydinonnettomuuden kokonaissäteilyannoksesta on jo laskeutunut EU:n alueelle. Metsäpalojen synnyttämän radioaktiivisten aineiden leijuma ei ole vaikuttanut eikä vaikuta merkittävästi tulevaisuudessa EU:n väestön altistumiseen säteilylle.

4. Vastauksessaan parlamentin jäsenen kirjalliseen kysymykseen P-1234/05 (2) komissio totesi, että se on kehottanut jäsenvaltioita ryhtymään tarvittaviin toimenpiteisiin neuvoston asetuksessa (ETY) N:o 90/737 (3) säädettyjen radioaktiivisen cesiumin enimmäistasojen noudattamiseksi saatettaessa yhteisön markkinoille tiettyjä tuotteita, kuten luonnonvaraista riistaa, marjoja ja sieniä. Enimmäistasot on määritelty varovaisten arvioiden perusteella niin, että näiden tuotteiden syömisestä aiheutuva henkilökohtainen annos on pienempi kuin direktiivissä 96/29/Euratom (4) säädetty yhden millisievertin vuosimäärä kansalaista kohden.

(1) EUVL C…

(2) EUVL C…

(3) Neuvoston asetus (ETY) N:o 737/90, annettu 22 päivänä maaliskuuta 1990, kolmansista maista peräisin olevien maataloustuotteiden tuontiedellytyksistä Tšernobylin ydinvoimalaonnettomuuden jälkeen, EYVL L 82, 29.3.1990.

(4) Neuvoston direktiivi N:o 96/29/Euratom, annettu 13 päivänä toukokuuta 1996, perusnormien vahvistamisesta työntekijöiden ja väestön terveyden suojelemiseksi ionisoivasta säteilystä aiheutuvilta vaaroilta, EYVL L 159, 29.6.1996.