Satu Hassi valittiin kesäkuun 2009 vaaleissa toiselle kaudelle Euroopan parlamenttiin. Hän jatkoi työtään parlamentissa ilmaston, ympäristön ja kansalaisten puolesta vaikutusvaltaisella paikalla ympäristövaliokunnan vihreiden koordinaattorina eli valiokuntaryhmän vetäjänä. Lisäksi Satu on teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan varajäsen, jäsen Meksiko- ja Intia-valtuuskunnassa sekä varajäsen Kiina-valtuuskunnassa. Satu toimii myös ympäristövaliokunnan yhteyshenkilönä EU:n kemikaalivirastoon, joka sijaitsee Helsingissä.

VUOSI 2009

Vuonna 2009 ilmastopolitiikan keskeisin asia oli valmistautuminen Kööpenhaminan ilmastokokoukseen. Satu osallistui ilmastokokoukseen parlamentin virallisena edustajana ja oli vihreän ryhmän vastuuhenkilö myös neuvoteltaessa ilmastoneuvotteluja koskeneesta parlamentin päätöslauselmasta.

Kööpenhaminan kokous ei onnistunut sille asetetussa tavoitteessa, uuden kansainvälisen ilmastosopimuksen solmimisessa vuoden 2012 jälkeiselle ajalle. Kokouksen alla suurin osa maailman maista kuitenkin ilmoitti kansallisesti asettamansa päästörajat vuodelle 2020. Lisäksi teollisuusmaat lupasivat vuoteen 2020 mennessä koota 100 miljardin dollarin vuotuisen rahoituksen kehitysmaiden ilmastotoimien tukemiseen sekä välittömästi käynnistää niin sanotun "fast start" -rahoituksen.

Kodinkoneiden energiamerkintäasetus uudistettiin ja Satu toimi asiassa vihreiden neuvottelijana. Parlamentti halusi selkeitä ja helposti ymmärrettäviä energiatehokkuusluokkamerkintöjä, eli että tuttu A- G-asteikko pysyy, ja että A-luokka aina edustaa kunkin hetken tekniikan mukaista parasta energiatehokkuutta. Kodinkonevalmistajat sen sijaan halusivat järjestelmän, johon tekniikan kehityksen myötä lisätään uusia luokkia, A+, A++ jne. EU-maiden hallitukset asettuivat kodinkonevalmistajien puolelle. Parlamentti onnistui rajaamaan tätä siten, että A+++-luokan jälkeen koko luokitus on aina uusittava siten että palataan merkintöihin A-G.

Suomessa Satu osallistui yhdessä toisen vihreän mepin, Heidi Hautalan, kanssa erityisesti ilmasto- ja ihmisoikeuskysymyksiä sekä Lissabonin sopimuksen voimaantuloa koskevaan keskusteluun.

VUOSI 2010

Satu nimettiin laitonta puutavaraa koskevan asetuksen esittelijäksi parlamentissa, kun asian alkuperäinen esittelijä Caroline Lucas oli valittu Britannian parlamenttiin. Satu hoiti loppuvaiheen ratkaisevat neuvottelut EU-parlamentin ja ministerineuvoston välillä, joissa neuvosto saatiinkin myöntymään merkittäviin tiukennuksiin. Hyväksytyllä asetuksella kielletään laittomista hakkuista peräisin olevan puutavaran ja niistä tehtyjen tuotteiden myynti EU:ssa. Samalla tehtiin puutavaran alkuperä jäljitettäväksi koko myyntiketjussa ja varmistettiin että alkuperä voidaan dokumentoida ja todistaa. Asetus astui voimaan maaliskuussa 2013.

Satu vieraili parlamentin vihreän ryhmän lähettämässä delegaatiossa Unkarissa niin sanotun punaisen lietteen katastrofin alueella. Vierailulla saatujen tietojen perusteella vihreä ryhmä lähetti ympäristökomissaari Potocnikille kirjeen siitä, mitä asioita kaivosjätteitä ja ympäristövalvontaa koskevissa laeissa tulisi parantaa.

Satu toimi vihreiden neuvottelijana Cancúnin ilmastokokousta koskevassa parlamentin päätöslauselmassa ja osallistui myös itse kokoukseen. Parlamentti vaati, että vuonna 2008 hyväksyttyä 20 prosentin päästövähennystavoitetta pitäisi kiristää 30 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä verrattuna vuoden 1990 päästöihin. Vihreä ryhmä ja Euroopan vihreä puolue olisivat tiukentaneet EU:n tavoitetta 40 prosenttiin. Cancúnin ilmastokokous virallisti YK-päätökseksi ne kansalliset päästörajoituslupaukset, joita eri maailman maat antoivat Kööpenhaminan kokouksessa ja sen alla.

Lisäksi Satu ehdotti parlamentin istuntokalenterin uudistamista niin sanotun 2+1 -mallin mukaiseksi. Siinä kokouspäivien määrä pidetään ennallaan, mutta työviikkoja pidennetään (nyt 3,5 kokouspäivää viikossa, ehdotus viisi täyttä kokouspäivää viikossa) ja niiden määrää vähennetään (kolmesta viikosta kaksi parlamenttityötä, kolmas kotimaassa). Tällöin meppien kotimaan ja parlamentin välillä voitaisiin vähentää jopa kaksi kolmasosaa. Vihreä ryhmä tuki ehdotusta. Malli herätti paljon kiinnostusta, mutta ei kuitenkaan mennyt läpi. Keskustelun seurauksena parlamentti kuitenkin vähensi Strasbourgin täysistuntoviikkojen määrää yhdellä.  Satu toimi myös vihreiden neuvottelijana elinsiirtodirektiivissä.

Heinäkuussa 2010 Satu matkusti yhdessä saksalaisen vihreän mepin Ska Kellerin kanssa Meksikoon vaatimaan liittohallitusta ja Oaxacan osavaltiohallitusta tutkimaan suomalaisen kansalaisaktiivi Jyri Jaakkolan murhan. Aseistettu ryhmä oli murhannut Jaakkolan Oaxassa saman vuoden huhtikuussa. Samassa tulituksessa kuoli meksikolainen ihmisoikeusaktiivi Bety Carino. Jyri ja Bety olivat mukana autosaattueessa, joka pyrki viemään lääkkeitä, ruokaa ja muita avustustarvikkeita kuukausia saarrettuna olleeseen San Juan Copalan kylään. Saarron takana oli aseistettu Ubisort-ryhmä, jolla oli läheiset suhteet Oaxacan silloiseen kuvernööriin. Joulukuussa, matkallaan Cancúnin ilmastokokoukseen, Satu tapasi Meksikon liittohallituksen edustajia uudestaan ja myös Oaxacan uuden kuvernöörin.

Satu ja Heidi Hautala tekivät EU-komissiolle kyselyn Suomessa käytössä olevasta niin sanotusta Mankala-mallista, jonka mukaan tietyt sähköyhtiöt myyvät osakkailleen sähköä omakustannushintaan. Komissio ryhtyi tutkimaan sitä, rikkooko Mankala-malli EU-lainsäädäntöä. Satu ja Heidi kommentoivat myös Suomessa käytävää turkistarhakeskustelua todeten, että EU:n laajuinen turkistarhakielto on ennakoitavissa seuraavien vuosikymmenien aikana.

VUOSI 2011

Vuonna 2011 Talvivaaran kaivos alkoi herättää kielteistä huomiota. Satu jätti kantelun oikeuskanslerille kaivosyhtiön suunnitelmasta ryhtyä hyödyntämään uraania, eli perustaa uraanikaivos "takaovesta". Kaivoksen alkuperäisessä luvassa ei ole mainintaa uraanista, vaikka kaivos on tosiasiassa erottanut malmista uraanin toimintansa alusta alkaen. Jo edellisen vuoden puolella Satu oli kysynyt asiasta komissiolta. Vuonna 2011 Satu teki yhdessä Sirpa Pietikäisen kanssa kirjallisen kysymyksen komissiolle siitä, rikkooko Talvivaaran ja sitä valvovien viranomaisten toiminta EU-lainsäädäntöä. Syksyllä Satu vieraili Talvivaaran kaivoksella yhdessä ympäristöministeri Ville Niinistön sekä ministeriön kansliapäällikkö Hannele Pokan kanssa.

Parlamentti hyväksyi elintarvikkeiden pakkausmerkintöjä koskevan asetuksen. Vihreät olisivat halunneet alkuperämerkintöjä kaikille eläintuotteille sekä tiukempia ja kattavampia pakkausmerkintöjä. Uusien sääntöjen mukaan kuluttajia ei saa johtaa harhaan pakkauksen ulkoasulla tai väärillä kuvilla. Asetus astui voimaan vuoden 2011 joulukuussa, mutta siirtymäaika määräysten osalta loppuu vasta vuoden 2014 lopussa.

EU-parlamentin ja ministerineuvoston väliset neuvottelut niin sanotusta uuselintarvikeasetuksesta kaatuivat kiistaan eläinten kloonauksesta. Parlamentin selvä enemmistö vaati kieltämään eläinten kloonauksen ruoaksi, koska kloonaus aiheuttaa eläimille kärsimystä, mutta EU-maiden hallitukset eivät hyväksyneet kieltoa. Satu oli mukana parlamentin neuvottelijaryhmässä. Koko lakiuudistuksen kaaduttua Satu arvosteli komissiota siitä, että se vastoin EU-sopimuksissa määrättyä tehtäväänsä ajoi kloonauksen asiaa, eikä pyrkinyt rakentamaan kompromissia, sekä myös Suomen hallitusta siitä, että se ei tosiasiallisesti vastustanut eläinten kloonaamista ruoaksi.

Parlamentti hyväksyi ympäristövaliokunnan päätöslauselman EU:n toimista HIV/AIDS:ia vastaan. Satu päätöslauselman yhtenä aloitteentekijänä korosti täysistunnossa sukupuolivalistuksen merkitystä HIV-tartuntojen estämisessä.

Syyskuussa 2011 Satu matkusti uudestaan Meksikoon yhdessä saksalaismeppi Ska Kellerin kanssa. Tällä matkalla käydyt keskustelut nytkäyttivät Jyri Jaakkolan ja Bety Carinon murhatutkintaa eteenpäin hieman, erityisesti todistajien suojelua. Toukokuussa yksi murhan pääepäillyistä oli pidätetty muutamaa päivää ennen Heidi Hautalan johtaman EU-parlamentin ihmisoikeusalivaliokunnan matkaa Meksikoon.

Syksyllä Satu nimettiin niin sanotun rikkidirektiivin esittelijäksi. Direktiivin päätarkoitus on päivittää EU-lainsäädäntö vastaamaan kansainvälisessä merenkulkujärjestössä IMO:ssa vuonna 2008 hyväksyttyjä laivaliikenteen uusia päästörajoja. Pahimpien happosateiden vuosiin verrattuna rikkipäästöt maalla toimivista voimalaitoksista, tehtaista ja autoista ovat alentuneet noin 90%. Jos laivapäästöille ei tulisi uusia rajoituksia, EU-merillä kulkevien laivojen rikkipäästöt ylittäisivät vuoteen 2020 mennessä kaikki EU-maiden maa-alueilta tulevat rikkipäästöt. (kts . myös v. 2012)

Joulukuussa Satu osallistui Durbanin ilmastokokoukseen Etelä-Afrikassa. Vihreät vaativat EU:lta aktiivisempaa otetta ilmastoneuvotteluissa ja arvostelivat sitä, että EU on päästänyt johtoasemansa lipsumaan uudessa energiateknologiassa, eikä ole pitänyt kehitysmaille antamiaan lupauksia ilmastorahoituksesta.
Kokous hyväksyi jännittävien vaiheiden jälkeen periaatepäätöksen siitä, että seuraavaan ilmastosopimukseen tulee päästörajat kaikille maille. Kiina ja Intia kuuluivat viimeisiin maihin, jotka tulivat päätöksen taakse. Päätöksen mukaan seuraava ilmastosopimus hyväksytään vuonna 2015 ja sen päästörajat astuvat voimaan 2020.

Euroopan parlamentti hyväksyi mietinnön EU:n arktisen alueen politiikasta. Parlamentti tuki Satun ajamaa vihreiden ehdotusta, että ennen Pohjoisen jäämeren alueen luonnonvarojen (kuten öljyn ja kaasun) laajamittaista hyödyntämistä pitää ensin selvittää ympäristöriskit ja sopia arktisen ympäristön suojelun periaatteista on sovittu. Satun, Heidi Hautalan ja virolaisen Indrek Tarandin esityksestä parlamentti painotti arktisen alueen alkuperäiskansojen oikeuksia ja vaati EU-maita ratifioimaan ILO:n yleissopimuksen 169 alkuperäiskansojen maaoikeuksista.

VUOSI 2012

Satun työ laivojen rikkipäästöjä koskevan direktiivin esittelijänä jatkui. Neuvottelut parlamentin ja ministerineuvoston välillä saatiin päätökseen toukokuussa ja virallisesti parlamentin täysistunto hyväksyi tuloksen syyskuussa. Suomessa teollisuus nosti rikkidirektiivistä kohun, jossa sotkettiin toisiinsa Kansainvälisen merenkulkujärjestö IMO:n vuonna 2008 hyväksymät päästörajat ja se, mitä EU:n omalla päätöksellä tehdään.

Itämeren sekä Pohjanmeren ja Englannin kanaalin osalta direktiivi vain päivitti EU-lainsäädännön vastaamaan IMO:ssa jo tehtyä päätöstä. Sen sijaan eteläisen Euroopan merien rikkirajoja tiukennettiin verrattuna IMO:ssa päätettyyn. IMO:n päätöksen mukaan sovituilla päästörajoitusalueilla (muun muassa Itämeri) tulee voimaan laivapolttoaineen 0,1 prosentin rikkiraja vuodesta 2015 ja muilla merillä (muun muassa Välimerellä) 0,5 prosentin rikkiraja vuonna 2020, jota kuitenkin voidaan myöhentää vuoteen 2025. Direktiivi määrää 0,5 prosentin rikkirajan tulemaan eteläisen Euroopan merillä voimaan heti 2020, siis nopeammin kuin IMO-päätös. IMO on "merten YK", sen jäseninä ovat maailman merenkulkumaat ja sen päätökset ovat merenkulkua sääteleviä kansainvälisiä lakeja.

Helmikuun alussa Satu järjesti Brysselissä ilmastonmuutosta arktisella alueella koskevan näyttelyn sekä asiantuntijaseminaarin öljynporauksen riskeistä arktisella alueella.

Satu kuului parlamentin viralliseen delegaatioon Dohan ilmastokokouksessa. Parlamentti vaati vauhtia kansainvälisiin ilmastoneuvotteluihin ja selkeämpää EU:n johtajuutta. Parlamentti totesi, että on EU:n oma etu tiukentaa vuoden 2020 päästövähennystavoitetta 20 %:sta 30%:iin.

Dohassa saatiin päätös niistä asioista, jotka piti päättää ennen varsinaisten neuvottelujen aloittamista seuraavasta ilmastosopimuksesta, jonka tulisi syntyä 2015, kuten Kioton toisesta kaudesta. Varsinainen pääasia eli miten maailman maat tiukentavat päästörajojaan, jotta estetään maapallon lämpeneminen yli 2 asteella, ei edennyt. Monia päätöksiä, kuten raha-apua kehitysmaiden ilmastotoimiin, lykättiin. Tärkeä periaatepäätös oli sen toteaminen, että ilmastonmuutos aiheuttaa kehitysmaissa vahinkoja, joita ei sopeutumistoimilla voida paikata.

Satu toimi myös vihreiden neuvottelijana ympäristövaliokunnan lausunnosta EU:n maatalouspolitiikan uudistuksesta. Lisäksi Satu valittiin vihreiden neuvottelijaksi muun muassa autojen ja lentokenttien melurajojen uudistamisesta.

Vuonna 2012 Jyri Jaakkolan murhasta tuli kuluneeksi kaksi vuotta. Murhan vuosipäivän viikolla Satu osallistui useisiin asiaan liittyviin tilaisuuksiin sekä Brysselissä että Helsingissä ja kustansi uhrien omaisten asianajajien vierailun Brysseliin ja Helsinkiin. Murhan edelleen sekä Brysselissä että Suomessa saama huomio teki vaikutuksen paikalle tulleisiin Meksikon liittohallituksen edustajiin ja se vauhditti jonkin verran tutkinnan etenemistä. Satu vieraili Meksikossa alkuvuodesta osana ns. Eurolat-kokousta ja uudestaan syys- lokakuun vaihteessa yhdessä Ska Kellerin kanssa. Juuri ennen lokakuun vierailua Oaxacan syyttäjäviranomaiset antoivat toista kymmentä pidätysmääräystä murhasta epäillyistä.

Kotimaassa Satu ja vuonna 2011 ministeriksi siirtyneen Heidi Hautalan tilalle EU-parlamenttiin noussut Tarja Cronberg kiinnittivät komission huomiota myös Suomen ruokakaupan keskittyneisyyteen. Jonkin verran tämän jälkeen Suomen hallitus tekikin esityksen, jolla 30 prosentin markkinaosuus elintarvikkeiden vähittäiskaupasta määriteltäisiin määrääväksi markkina-asemaksi.Tämä tarkoittaa, että kilpailuviranomaiset saavat oikeuden puuttua tiettyihin kilpailukeinoihin, jos niitä käyttää yli 30 prosentin markkinaosuuden omaava kauppaketju.

Satu ja Cronberg vaativat myös tiiviimpää veroyhteistyötä EU-maiden välille veronkierron kitkemiseksi ja vähimmäistason asettamiseksi yritysverolle. Ilman yhteistä yritysveron minimitasoa jäsenmaiden epäterve verokilpailu jatkuu.

Satu oli ehdolla Tampereen kunnallisvaaleissa ja valittiin kaupunginvaltuuston jäseneksi 1.1.2013 alkaneelle kaudelle. Sen runsaan vuoden ajan, jonka valtuuston ja EU-parlamentin kaudet menevät päällekkäin, Satu arvioi voivansa osallistua noin puoleen valtuuston kokouksista.