Tikittääkö muslimimaissa väestön aikapommi?
International Herald Tribunessa (joka on muuten tosi mielenkiintoinen lehti, kolumneissakin pohditaan maailman menoa sen sijaan että niissä toimittajat esimerkiksi marisisivat bensan hinnannoususta) on hätkähdyttävä juttu uskonnollisuuden leviämisestä Egyptissä. Maan asukkaista 60 % on alle 25-vuotiaita. Monet heistä eivät pääse naimisiin, koska vanhemmat eivät salli avioliittoa, ellei sulhaskandidaatilla ole tarpeeksi hyviä tuloja, esimerkiksi rahaa asunnon ostoon. Lukemattomat nuoret miehet ja naiset, jotka pettyvät siihen, etteivät pääse aloittamaan varsinaista aikuisen elämää, vetäytyvät uskonnollisuuteen. Tämä voi olla varsinainen aikapommi. Eurooppalaisen mielikuvitus tuskin riittää ennakoimaan, mitä kaikkia sosiaalisia ja myös kansainvälisiä seurauksia tällaisella kehityksellä tulee vielä olemaan. Vaikka suurin osa näistä nuorista ihmisistä vieroksuisikin ääri-islamisteja, se joukko kuitenkin kasvaa, josta ääri-islamistit rekrytoivat iskujoukkonsa.
Frankfurtissa on jo aika lämmintä, suloinen kevätsää. Strasbourgissa ratikkakiskojen välissä ruoho on ihan vihreää.
Säteilyturvakeskuksen johtaja Jukka Laaksonen on viime viikolla antanut mielenkiintoisen haastattelun Loviisan sanomille. Hän sanoo siinä muun muassa, että käytettyä ydinpolttoainetta ei pitäisi haudata lopullisesti kallioperään. Perustelu on mielenkiintoinen: Jos uraania ei kierrätetä, se loppuu. Niinhän asia on. Kansainvälisen atomienergiajärjestön eli IAEA:n mukaan uraania riittää nykykäytöllä ja nykytekniikalla vain 50-70 vuodeksi, jos uraani käytetään vain kertaalleen. Tästä seuraa väistämättä ydinvoiman hiipuminen. Jos käytetty ydinpolttoaine jälleenkäsitellään, sen sisältämä uraani voidaan kierrättää uudeksi ydinpolttoaineeksi. Laaksonen kannattaa tätä. Sen Laaksonen jättää kertomatta, että jälleenkäsittely on sangen vaarallista puuhaa. Laitokset, joissa sitä tehdään, kuten Ranskan La Hague ja Britannian Sellafield, ovat surullisen kuuluisia radioaktiivisista päästöistään ympäristöön. Olen ollut paikalla, kun silloinen Norjan ympäristöministeri vaati silloista Britannian ympäristöministeriä toimiin, koska Sellafieldista peräisin olevaa radioaktiivista teknetiumia oli löydetty Norjan aluevesiltä pyydetyistä äyriäisistä.
USA:ssa viime viikon lopulla joukko suuria institutionaalisia investoijia vaati kongressia säätämään sitovat hiilidioksidin päästörajat, joilla USA:n päästöjä vähennettäisiin vuoteen 2050 mennessä 90 % (verrattuna vuoteen 1990). Nämä sijoittajat hallitsevat yhteensä 40 000 miljardin dollarin sijoitussalkkuja.
Kiina ja Intia ovat viime viikolla tarjoutuneet rajoittamaan hiilidioksidipäästöjään, mutta vain, kun valtioita verrataan henkeä kohti aiheutettujen päästöjen perusteella. Tästähän minä Balilla kysyin John Kerryltä. Mutta hän kiisti koko kysymyksenasettelun. Ei se eurooppalaisia ja pohjoisamerikkalaisia tietenkään miellytä. Mutta emme voi estää kiinalaisia ja intialaisia ajattelemasta näin.
Science-lehti on julkaissut viime viikon lopulla tutkimuksen, jonka mukaan 40 % maailman meriekosysteemeistä on vahingoittunut. Suurimmat syyt ovat ylikalastus, ilmastonmuutos ja vesiin lasketut saasteet. Pahassa kunnossa ovat ainakin Pohjanmeri, Eteläinen ja Pohjoinen Kiinanmeri, Karibia, Välimeri, Punainen meri, Persianlahti ja Beringinmeri Amerikan pohjoisrannikolla. Melkein puolet maailman koralliriutoista on pahasti vaurioituneita.