”Tässä työssä auttaa, että on pienenä ihaillut Peppi Pitkätossua.”

Tappavatko kemikaalit siittiöitä?

Aamulehdelle

Kesällä erään lehden tiedesivu kertoi, että pieni kalalaji nimeltä kolmipiikki on häviämässä merestä Turun edustalta. Kolmipiikkikoiras on menettänyt miehisyytensä. Se ei enää rakenna vesikasveista pesää, johon naaras voisi laskea mätimunansa.

Muissakin kalalajeissa on havaittu koiraiden naisistumista tai naaraiden miehistymistä. Tällaista on havaittu 1960-luvulta lähtien. Lisääntymisongelmia on havaittu esimerkiksi linnuilla ja hylkeillä. Ainakin yhtenä syynä tähän ovat kemikaalit, jotka jäljittelevät hormoneja ja häiritsevät niin ihmisten kuin esimerkiksi kalojenkin normaalia hormonitoimintaa. Näitä kemikaaleja kutsutaan hormonihäiritsijöiksi.

Myös miesten siemennesteen laadun on havaittu heikentyneen useissa maissa. Onneksemme suomalaismiesten sperman laatu on toistaiseksi ollut Euroopan paras. Erityisen huolestuttavia tuloksia taas on saatu esimerkiksi Tanskassa.

Hormonitoimintaa voivat häiritä muun muassa eräät ympäristömyrkyt. Jo 1960-luvulla alettiin epäillä DDT:n sotkevan petoeläinten, kuten merikotkien ja hylkeiden lisääntymistä. Suomessakin merikotkien poikasmäärä romahti. Vielä 1950-luvulla kotkat lisääntyivät normaalisti, mutta vuonna 1964 koko lounaissaariston kotkat tuottivat vain yhden lisääntymiskykyisen poikasen. DDT:n käyttö kiellettiin ja kotkia alettiin ruokkia puhtaalla lihalla. Tämä pelasti merikotkat. Itämeren norpat olivat vähällä kuolla sukupuuttoon PCB-yhdisteiden takia.

Samat kemikaalit vaikuttavat myös meihin. Esimerkiksi PCB joutuu raskaana olevan naisen verestä sikiöön, ja myöhemmin vauva imee sitä äidinmaidon mukana.

Ainakin osa hormonihäiritsijäkemikaaleista aiheuttaa myös syöpää. Vuodesta 1973 vuoteen 1991 miesten syövät yleistyivät 31 % ja naisten syövät 14 %. Erityisen paljon ovat yleistyneet syövät hormoniherkissä kudoksissa, kuten rinnoissa 24 %, kiveksissä 41 % ja eturauhasessa 126 %. Rintasyöpään sairastuneiden naisten äidinmaidossa on havaittu suurempia haitallisten kemikaalien pitoisuuksia kuin muilla.

Tanskassa, jossa miesten siemennesteen laatu on paljon huonompi kuin Suomessa, myös kivessyöpä on viisi kertaa yleisempi kuin meillä. Kivessyövän ja siemennesteen laadun heikkenemisen yhteys ei näy vain tilastoissa vaan myös tutkituissa yksilöissä. Tutkijat pitävät mahdollisena, että molempien yhteinen syy löytyy altistuksesta, jolle nämä miehet ovat joutuneet jo sikiöinä äitinsä kohdussa. Kemikaalien lisäksi voi tietysti olla muitakin syitä, mutta aivan ilmeisesti kemikaalit ovat osa selitystä.

Entä mitkä kaikki kemikaalit häiritsevät hormonitoimintaamme? Siinäpä se. Emme tiedä. Käytössä olevista kemikaaleista vain joka viidennestä on tutkittu, vaikuttavatko ne lisääntymiseemme. Kemikaalien muutkin ominaisuudet tunnetaan luvattoman huonosti. Esimerkiksi vain joka seitsemännestä kemikaalista tiedetään, lisääkö se syövän riskiä.

Euroopan parlamentissa käsitellään parhaillaan ehdotusta kemikaalidirektiiviksi. Jos ehdotus, jota käytetään lempinimeä REACH, hyväksytään, teollisuuden pitää 11 vuoden kuluessa testata kaikki kemikaalit, joita tuotetaan ja myydään vähintään tonni vuodessa. Tällaisia kemikaaleja on 30 000 kappaletta.

Kemikaaleja on kaikkialla. Niitä on lakanoissa, joiden välissä nukumme, pesuaineissa, joilla lakanat on pesty. Niitä on hammastahnassa, shampoossa, deodoranteissa, meikeissä. Niitä on aamun sanomalehdessä, ruoassa, vaatteissa, kengissä, juomavedessä. Lapsemme imeskelevät kemikaaleja leluista. Konttaava vauva hengittää lattialta pölyä, jossa on kemikaalien coctail. Ikävä kyllä jotkut haitalliset kemikaalit kertyvät rasvakudoksiimme ja pysyvät siellä.

Viime vuonna ympäristöjärjestöt ottivat verikokeet joukolta meppejä. Keskimääräisen mepin verestä löytyi 41 eri myrkkymömmöä, ennätys oli 54.

Europarlamenttiin kohdistuu juuri nyt melkoinen lobbaus. Teollisuus valittaa, että REACH-ehdotuksen vaatima kemikaalien testiruljanssi tulisi aivan liian kalliiksi. EU:n komissio taas laskee, että uudistuksen terveyshyödyt olisivat arvoltaan vähintään kymmenkertaiset verrattuna kustannuksiin. Itse olen sitä mieltä, että terveemmistä siittiöistä ja munasoluista, sikiöistä, vauvoista, äideistä, isistä, mummuista ja vaareista voisi jotain vaikka maksaakin.

Satu Hassi