Saksan uusiutuvat enemmän kuin korvanneet ydinvoiman poistuman
Netissä ja vaalikeskusteluissa toistetaan väitettä, jonka mukaan Saksan päästöt kasvavat, koska maa korvaa ydinvoimaa kivihiilellä. Saksan energia- ja päästötilastojen valossa tämä ei pidä paikkaansa. Kerron sen nyt kuvien kanssa, jotta asia tulisi selväksi.
Lyhyesti: Uusiutuvalla energialla tuotetun sähkön kasvu on Saksassa enemmän kuin korvannut ydinsähkön vähenemän. Mutta vuosina 2010-2013 kaasua korvattiin kivi- ja ruskohiilellä, mikä kasvatti päästöjä. Tämä johtui CO2-tonnin alhaisesta hinnasta päästökaupassa. Vuonna 2014 päästöt laskivat toiseksi alimmilleen sitten vuoden 1990.
Ja sama tarkemmin:
Väite Saksan päästöjen kasvusta perustuu lyhyeen tarkastelujaksoon. Se on samanlaista ”rusinannapsimista” (cherry picking) kuin ilmastonmuutoksen kiistäjät harjoittavat. Päästöt kasvoivat vuosien 2009-2013 välillä, mutta viime vuonna, 2014, ne olivat toiseksi alimmillaan sitten vuoden 1990. Vuosi 2009 oli kriisivuosi, edeltävänä syksynä oli koettu maailmanlaajuinen finanssiromahdus. Kuvassa 1 päästöjen laskeva trendi näkyy selvästi.
Saksan päästöt 1990-2014
Myöskään Suomen päästöjen lasku ei ole ollut suoraviivaista. Kuvassa 2 Suomen kasvihuonekaasupäästöt 1990-2012.
Suomen kasvihuonekaasupäästöt 1990-2012
Entä johtuiko Saksan päästökasvu 2009-2013 ydinvoiman korvaamisesta kivihiilellä? Ei, uusiutuvalla energialla tuotetun sähköenergian määrä kasvoi nopeammin kuin ydinsähkön tuotanto väheni. Päästöjen kasvu tapahtui fossiilisten sisällä, maakaasua korvattiin hiilellä.
Kuvassa 3 on Saksan sähköntuotannon primäärienergianlähteiden muutos 2003-2013. Siitä näkyy mm, että 10 vuoden jaksolla uusiutuvilla tuotetun sähkön määrä kasvoi 106 terawattituntia (TWh). Se oli enemmän kuin ydinsähkön vähenemä, 68 TWh. Hiilisähkön määrä väheni 23 TWh, ruskohiilisähkön (lignite) kasvoi 4 TWh, ja kaasun saman verran, 4 TWh. Yhteensä sähköntuotanto fossiileilla väheni 15 TWh. Sähkön vienti Saksasta kasvoi samana aikana noin 4 TWh.
Saksan sähköntuotannon energianlähteet 2003-13
Energiewende-päätös tehtiin vuoden 2010 Fukushiman ydinvoimaonnettomuuden jälkeen. Itse asiassa jo 90-luvun lopulla silloinen punavihreä hallitus päätti ydinvoimasta luopumisen aikataulun. Angela Merkelin konservatiivijohtoinen hallitus ehti panna sen uusiksi. Mutta Fukushiman jälkeen mieli muuttui ja Saksan kaikki puolueet tekivät yhteisen sopimuksen ydinvoimasta luopumisen aikataulusta.
Kuvasta 4 näkyy tarkemmin sähköntuotannon energianlähteiden muutos vuosina 2010-2013. Tuona aikana kaasulla tuotetun sähkön määrä väheni 21,9 TWh, kivihiilisähkön kasvoi 4,7 TWh ja ruskohiilisähkön 15 TWh. Koska kaasua korvattiin kivi- ja ruskohiilellä, päästöt kasvoivat. Juuri tällä asialla suomalaiset ydinvoiman kannattajat ovat juhlineet.
Saksan sähköntuotannon energianlähteiden muutos 2010-2014
Samassa kuvassa näkyy muutos 2013-2014. Viime vuonna sekä kaasun että kivi- ja ruskohiilen käyttö taas laski. Ruskohiilen osalta jäätiin 4,9 TWh yli vuoden 2010 tason, kivihiilen osalta mentiin 7,1 TWh sen alle. Aikavälillä 2010-2014 kaasusähkön tuotanto laski yli 30 TWh.
Miksi Saksan sähköyhtiöt vaihtoivat maakaasua pahemmin saastuttaviin kivi- ja ruskohiileen? Siksi että EUn päästökauppamarkkinoilla hiilidioksiditonnin hinta romahti muutamaan euroon. Se taas johtui päästökauppakaudelta 2008-2012 yli jääneistä päästöoikeuksista.
Ylijäämä johtui kahdesta asiasta, ensinnäkin vuoden 2008 finanssiromahduksesta ja toiseksi siitä, että kaudella 2008-2012 useiden EU-maiden hallitukset jakoivat oman maansa firmoille päästöoikeuksia yli tarpeen, myös Suomen. Nyt päästökauppaan on kertynyt ylijäämää yli 2 mrd hiilidioksiditonnin verran, mikä on samaa suuruusluokkaa kuin koko EU-päästökauppasektorin vuotuiset päästöt.
Hiilidioksidin päästökauppaa pyritään nyt korjaamaan perustamalla markkinareservi, johon ylimääräisiä päästöoikeuksia siirrettäisiin. Kumma kyllä, monet niistä poliitikoista, jotka ovat ”huolissaan” ydinvoimasta luopuvan Saksan päästöistä, ovat jarruttamassa tätä.
Ikävä kyllä myös Suomen nykyinen 4 puolueen hallitus päätti 18.3.2015 vastustaa sitä, että tämä markkinareservi perustettaisiin vuonna 2017.
http://www.villeniinisto.fi/2015/03/energiaremontti-nyt/
Näin Suomi asettui EU:n ilmastopolitiikkaa jarruttavien maiden joukkoon, vaikka vielä viime lokakuussa pääministeri Stubb sanoi eduskunnalle, että päästökaupan korjaaminen markkinareservillä on ”tervetullut uudistus”.
http://www.kokoomus.fi/uutiset/paaministeri-stubbin-ilmoitus-energiapolitiikan-kokonaisuudesta/
Suomessa itketään myös krokotiilinkyyneleitä Saksan sähkön hinnasta. Sähkön tukkuhinta on kuitenkin siellä laskenut vuodesta 2008. Se näkyy kuvasta 5.
Sähkön tukkuhinnan kehitys Saksassa 2007-2014
Tavallisten kuluttajien sähkönhinta on korkea verrattuna Suomeen. Se johtuu siitä, että eniten energiaa kuluttava teollisuus on vapautettu uusiutuvan energian tukimaksusta. Sama suurteollisuus hyötyy sähkön tukkuhinnan laskusta. Muut kuluttajat maksavat uusiutuvan energian tukimaksun. Minnusta tämä ei ole oikeudenmukaista, mutta saksalaiset äänestivät viime vaaleissa Angela Merkelin ja CDU-puolueen jatkoon.
Entä mikä on uusiutuvan energian vaikutus päästöihin Euroopassa yleisemmin? Euroopan ympäristövirasto EEA arvioi helmikuussa julkaistussa tutkimuksessaan, että vuonna 2012 EU-maiden kasvihuonekaasupäästöt olisivat olleet 7 % suuremmat ilman vuosien 2005-2012 välillä tapahtunutta uusiutuvan energian kasvua.
http://www.eea.europa.eu/highlights/renewables-successfully-driving-down-carbon
Tonneina EEA arvioi uusiutuvan energian avulla vuoteen 2012 mennessä kertyneeksi päästövähennykseksi 326 miljoonaa CO2-ekvivalenttitonnia ja seuraavaan vuoteen mennessä 388 miljoonaa tonnia. EEA:n mukaan uusiutuva energia korvasi eniten hiiltä (13%), toiseksi eniten maakaasua (7%). Ilmastovaikutuksen lisäksi se paransi energian saannin varmuutta (energy security) ja energiatehokkuutta.
Kuva 1, Saksan päästöt 1990-2014:
http://reneweconomy.com.au/wp-content/uploads/2015/01/agora-emissions.jpg
Kuva 2, Suomen kasvihuonekaasupäästöt 1990-2012:
https://www.stat.fi/tup/khkinv/suominir_2014.pdf
Kuva 3, Saksan sähköntuotannon primäärienergianlähteet 2003-13
http://us.boell.org/sites/default/files/german-coal-conundrum.pdf
Kuva 4, Saksan sähköntuotannon primäärienergianlähteiden muutos 2010-2013 ja 2013-2014:
http://reneweconomy.com.au/wp-content/uploads/2015/01/agora-energy-mix-2010-14.jpg
Kuva 5, Saksan sähkön tukkuhinnan kehitys:
http://reneweconomy.com.au/wp-content/uploads/2015/01/agora-prices-wholesale.jpg
Kuvat 1, 4 ja 5 löytyvät myös tästä:
http://cleantechnica.com/2015/02/01/analysis-shows-germanys-energiewende-right-track/?utm_source=twitterfeed&utm_medium=twitter&utm_campaign=Feed%3A+IM-cleantechnica+%28CleanTechnica%29