Saksa arvioi uudelleen ydinvoimapolitiikkansa

"Voimme vain toivoa, että Jumala estää pahimman, mutta pahimpiakaan vaihtoehtoja ei voi sulkea pois", totesi saksalainen EU:n energiakomissaari Oettinger (krist dem) eilen EU-parlamentin teollisuus- ja energiavaliokunnassa.

Oettinger puhuu kuin olisi parissa päivässä muuttunut uudeksi ihmiseksi. Hän ehti jo tiistaina sopia EU:n energiaministerien sekä Sveitsin ja Turkin hallitusten kanssa, että kaikkien EU-maiden sekä mainittujen naapurimaiden ydinvoimaloiden turvallisuus arvioidaan uudestaan.

Hän lupasi, että laaditaan uudet eurooppalaiset ydinvoiman turvallisuuskriteerit.

Voimaloiden arvioinnissa, "stressitestissä" otetaan huomioon, miten ydinvoimalat kestävät maanjäristykset, tulvat, tsunamit ja terrori-iskut. Myös hätäjäähdytysjärjestelmien toimintavarmuus arvioidaan.

Mies, joka noin kuukausi sitten selitti vuolaasti, miksi on niin vaikeaa toimia päättäväisemmin paremman energiatehokkuuden puolesta ja on ollut ainakin puolinihkeä myös uusiutuvalle energialle, sanoo nyt että meidän pitää nopeuttaa investointeja uusiutuvaan energiaan ja energiatehokkuuteen.

Samanlaisen henkisen uudelleensyntymisen näyttää kokeneen Oettingerin puolueen johtaja ja Saksan liittokansleri Angela Merkel, joka muuten on fyysikko. Merkel sanoi maanantaina, että business as usual ei voi jatkua, Japanin onnettomuus on taitekohta koko maailmalle.

Merkel myös jäädytti kolmeksi kuukaudeksi pidennyksen maan ydinvoimalaitosten sulkemisaikatauluun, joka päätettiin vasta viime vuonna. Yleinen käsitys Saksassa on, että pidennyspäätös on tosiasiassa peruttu. Heti alkuviikosta suljettiin kuusi ydinvoimalaa vanhimmasta päästä.

Linkki Merkelin puheeseen
http://www.bundeskanzlerin.de/nn_707282/Content/DE/AudioVideo/2011/Video/2011-03-14-Streaming-Statement-Naturkatastrophe-Japan/2011-03-14-streaming-statement-naturkatastrophe-japan.html

Hän sanoo muun muassa, että emme voi teeskennellä, etteivät Japanin tapahtumat kosketa meitä vain koska meillä ei ole maanjäristyksiä ja tsunameita. Olemme oppineet, että jotakin tieteellisin perustein täysin epätodennäköiseksi arvioitua voi kuitenkin tapahtua. Nyt tarvitaan täysin avoin uudelleenarviointi.

Merkel lupasi, että niiden kolmen kuukauden aikana, joina maan ydinvoimapolitiikkaa arvioidaan uudelleen, paneudutaan siihen miten voidaan siirtymistä uusiutuvaan energiaan. Ainoa rehellinen vastaus on tehostettu ja nopeutettu siirtyminen uusiutuvaan energiaan.

Oettinger puolestaan lupasi, että EU-maiden, Turkin ja Sveitsin ydinvoimaloille tehtävät stressitestit annetaan riippumattomien asiantuntijoiden tehtäväksi.

Tänään Oettinger oli ympäristövaliokunnassa ja sanoi suunnilleen samat asiat kuin eilen teollisuus- ja energiavaliokunnassa. Itävaltalaiselle Richard Seeberille, jonka maa on päättänyt pärjätä ilman ydinvoimaa, Oettinger sanoi, että Itävallankin sähköstä 7 % on tuonnin kautta peräisin ydinvoimasta, mutta se on "hyvä taso".

Toisin sanoen Oettinger suunnilleen onnitteli Itävaltaa, koska ydinvoiman osuus maan sähköstä on niin pieni. Saman Oettingerin komission puheenjohtaja Barroso nimitti energiakomissaariksi juuri siksi, että hänet tunnettiin ydinvoiman kannattajana,

Merkel sanoi puheessaan myös, että jos puhumme ydinvoimasta "siltana", se tarkoittaa että haluamme ydinvoimasta eroon ja varsinainen tavoite on uusiutuvan energian varassa toimiva yhteiskunta.

Ympäristövaliokunnan kokouksen jälkeen juttelin yhden saksalaisen kollegan kanssa. Hän kertoi, että koko Saksan energiakeskustelu on muuttunut ja aprikoi, onko Merkelin ja Oettingerin tiedossa jotain vielä vakavampaa kuin se, mitä on ollut mediassa.

En tietenkään tiedä Merkelin ja Oettingerin mahdollisesta sisäpiiritiedosta. Mutta aika moni ihminen on nyt herännyt huomaamaan, että käytännöllisesti katsoen mahdottomina pidettyjäkin asioita voi tapahtua.

Japanin tilanne muistuttaa myös siitä, että ydinvoimaloiden turvallisuuslaskelmat perustuvat siihen oletukseen, että yhteiskunta ympärillä toimii normaalisti.

Uskon, että aika monille on ollut havahduttavaa myös se, että Fukushimassa vielä isomman haaverin uhka ei liity pelkästään reaktoreihin, jotka ajettiin pikasulkuun maanjäristyksen takia. Myös käytetyn polttoaineen välivarastossa on tapahtunut räjähdys, yksikössä joka oli seisokissa, ja siitä on levinnyt radioaktiivisuutta ympäristöön.

Omasta mielestäni käytetyn polttoaineen välivarastointi on yksi ydinvoiman heikoista kohdista. Kun polttoaine on otettu reaktorista, sitä pitää säilyttää jäähdytysaltaissa kymmeniä vuosia ennen kuin se voidaan loppusijoittaa – mikäli loppusijoituspaikka on olemassa.

Käytetty polttoaine on erittäin radioaktiivista. Vielä 100 000 vuoden kuluttuakin se on yli sata kertaa radioaktiivisempaa kuin se oli reaktoriin pantaessa, ja yli miljoona kertaa radioaktiivisempaa kuin tavallinen suomalainen peruskallio.

Apu-lehdessä STUK:n Keijo Valtonen selittää, että jos käytetyn ydinpolttoaineen varastoaltaasta katoaa vesi, kuten Fukushimassa on tapahtunut ainakin osittain, polttoainesauvojen metallikuoret voivat syttyä palamaan, kun vedenpinnan lasku saa ne kosketuksiin ilman hapen kanssa. Tämä palo voi levittää radioaktiivisuutta ympäristöön.

Japanin kokemusten pohjalta onkin nyt syytä arvioida uudelleen ydinvoimayhtiöiden vahingonkorvausvastuu.

Olemassa olevassa ydinvastuujärjestelmässähän vahingonkorvauksella on yläraja, joka ei yllä lähellekään pahan ydinvoimaonnettomuuden kustannuksia.

Vihreät ovat arvostelleet tätä aina, mutta enemmistö päättäjistä on hyväksynyt korvausvastuulle ylärajan siinä uskossa, että todella vakavia ydinvoimaonnettomuuksia ei oikeasti tapahdu, ei ainakaan teknisesti kehittyneissä demokratioissa.

Viime vuonna eduskunta hyväksyi lain, jonka mukaan ydinvoimayhtiön korvausvastuu on teoriassa rajaton. Mutta tosiasiallinen yläraja on yhtiön arvo. Jos yhtiöllä ei ole muuta omaisuutta kuin ydinvoimalat, sen arvo on pahan onnettomuuden jälkeen lähellä nollaa tai alle nollan.

Varsinaista vakuutusta ydinvoimayhtiön on uuden lain mukaan otettava vain 700 milj euron korvausvastuuseen asti.

Tämä tarkoittaa, että ydinvoimayhtiön omistajat voivat kääriä voitot silloin kun menee hyvin. Mutta jos käy tosi köpelösti, laki antaa heidän sosialisoida riskin. Se ei ole reilua.

Kun omistaja on ulkomaalainen, firma voi viedä voitot Suomesta pois ja jättää meidät suomalaiset maksumiehiksi jos käy köpelösti.

Tämän tilanteen voi korjata kahdella tavalla. Yksi tapa on velvoittaa ydinvoimayhtiöt ottamaan vastuuvakuutus, jonka korvauksella ei ole ylärajaa. Toinen tapa on ulottaa rajaton korvausvastuu myös varsinaisen ydinvoimayhtiön, kuten TVO:n tai Fennovoiman osakkaisiin.

Fennovoiman osakkaita ovat saksalaisen E.ON-yhtiön lisäksi esimerkiksi Atria, Kesko, Outokumpu, Rautaruukki, S-ryhmä ja Talvivaaran kaivosyhtiö. TVO:n omistajiin kuuluvat muun muassa Kemira sekä Pohjolan Voiman kautta mm. UPM ja Stora Enso.

Jos nämä yhtiöt joutuisivat ottamaan huomioon sen, että ison haaverin sattuessa viuluja eivät maksaisikaan veronmaksajat ja vahingon kärsijät, vaan ydinvoimayhtiön omistajat, ydinvoiman bisneslaskelmat saattaisivat näyttää kovin erilaisilta kuin nyt.

Hämeen Sanomille 16.3.2011