Sähköä törsäävien lamppujen katoaminen vahvistui. Kuluttajien sähkölasku pienenee 5-10 mrd euroa. Eläinsuojelijat pettyivät eläinkoedirektiiviin, iso osa demareista poissa äänestyksestä

Europarlamentin ympäristövaliokunta äänesti tänä aamuna kolmisen tuntia putkeen. Valiokunta käsitteli raportit muun muassa sähkömagneettisten kenttien terveysvaikutuksista, toimista laittomasti hakatun puun poistamiseksi EU-alueen markkinoilta, ekodesign-direktiivin uudistamisesta, geenimuunneltuja organismeja koskevan EU-lainsäädännön toimeenpanosta. Kaikissa niissä oli pitkä lista äänestyksiä.

Eniten huomiota ja tunteita herätti hehkulamppuja koskeva äänestys. Se, että sähköä törsäävät hehkulamput poistetaan asteittain myynnistä, on herättänyt aika paljon huomiota. Tämän päätöksen on tehnyt EU:n komissio niin sanotussa komitologiamenettelyssä. Muutama vuosi sitten, kun Europarlamentti ja EU:n jäsenmaat hyväksyivät ekodesign-direktiivin, annettiin samalla komissiolle valtuudet asettaa eri tuoteryhmille energiatehokkuusvaatimuksia. EU:n jäsenmailla ja Europarlamentilla on oikeus kumota nämä komitologiapäätökset.

Nyt äänestettiin siis siitä, kumoaako Europarlamentti komission päätöksen hehkulamppujen poistamisesta markkinoilta. Valiokunta tuki komission lamppupäätöstä äänin 44-14 ja yksi tyhjä eli valiokunta hylkäsi Krahmerin ja Weisgerberin ehdotuksen sen kumoamisesta. Vastakkaisen esitykset tehneet saksalaisten konservatiivien oikean laidan edustajat ja yksi saksalainen liberaali jäivät siis pieneen vähemmistöön.
Tämä tarkoittaa, että komission päätös on nyt lopullinen. EU:n jäsenmaat ovat sen jo yksimielisesti hyväksyneet. Teoriassa Europarlamentin täysistunnolla olisi aikaa maaliskuun puoliväliin asti hylätä komission päätös. Mutta kun valiokunta ei sitä esitä, asia ei edes tule täysistuntoon.

Terve järki ja ilmastonsuojelu voittivat. Sähkösyöpöimpien lamppujen poistaminen markkinoilta vähentää EU-alueen sähkönkulutusta melkein 40 TWh vuodessa, eli suunnilleen viisi kertaa niin paljon kuin Loviisan ydinvoimalaitoksen kaksi yksikköä tuottavat yhteensä, ja vuotuiset hiilidioksidipäästöt tulevat vähenemään 15 miljoonaa tonnia. Ilmastonsuojelun lisäksi hyötyvät kuluttajat, joiden vuotuinen sähkölasku tulee pienenemään 5-10 mrd eurolla vuodessa.

Julkisuudessa on ollut hieman harhaanjohtavia tietoja siitä, mitä ”hehkulamppukielto” käytännössä tarkoittaa. EU:n komissio ei siis ole kovin hyvin onnistunut tiedottamisessa.

Tosiasiassa ihan kaikkia hehkulamppuja ei kielletä. Markkinoille tulevat jäämään parannetut halogeenilamput, jotka sopivat ihan samanlaisiin kantoihin ja valaisimiin kuin hehkulamput. Halogeenilamppu on hehkulamppu, mutta parannetun tekniikan ansiosta tuottaa saman valon 25-30% vähemmällä sähköllä. Jokainen, joka on huolissaan siitä että vanha hieno kattokruunu jää virattomaksi, voi siis huokaista helpotuksesta, koska kruunuun voi panna kynttilälampun muotoiset halogeenilamput. Myös kynttilälampuiksi muotoiltuja pienoisloistelamppuja valmistetaan jo, ja ylipäänsä sekä halogeenilamppuja että pienoisloistelamppuja tulee saamaan kaikkia niitä kokoja ja muotoja, jollaisina hehkulamppuja on saanut. Myös jokainen, joka kokee saavansa päänsärkyä tai muita oireita loistelampuista, voi turvautua halogeenilamppuihin, niiden valon laatu on täsmälleen sama kuin hehkulamppujen, ja ne myös syttyvät ja sammuvat sekunnin murto-osassa.
Ensimmäisinä kaupoista poistuvat mattapintaiset hehkulamput ja kirkkaat 100 watin lamput. Viimeisinä, vuonna 2012, kaupoista poistuvat 40 ja 25 watin hehkulamput.

Vihreiden vaatimuksesta valiokunta äänesti nimenhuutoäänestyksenä, joten jokainen voi tarkistaa millä puolella kukin meppi oli. Hehkulamppupäätöksessä testattiin mielestäni se, kuka on ymmärtänyt ilmastonmuutoksen vakavuuden ja kuka ei. Jos ei halua hyväksyä edes sellaista energiansäästöpäätöstä, joka tuottaa kuluttajille taloudellista hyötyä, ei ole ymmärtänyt yhtään mitään siitä, miten vakava asia ilmastonmuutos on ja miten kiire on saada päästöt kuriin.  

Muita asioita, joita ympäristövaliokunta käsitteli, olivat Frederique Riesin mietintö sähkömagneettisten kenttien terveysvaikutuksista, ekodesign-direktiivin uudistus ja toimet laittomia metsähakkuita vastaan. Valiokunta tuki Riesin ehdotusta, jossa vaaditaan sähkömagneettisten kenttien turvarajojen ottamista uuteen käsittelyyn kertyneen uuden tutkimustiedon pohjalta, ja sanottiin, ettei kännyköiden tukiasemia pitäisi asentaa esimerkiksi koulujen, päiväkotien ja sairaaloiden naapuriin. Raportti hyväksyttiin äänin 43-3-1. Tässä oli siis kyse valiokunnan mielipiteestä, ei lakiehdotuksen käsittelystä.

Ekodesign-direktiivi on se laki, jonka nojalla EU:n komissio on asettanut uudet rajat sähkölamppujen hyötysuhteelle eli niiden sähkönkulutuksen ja niiden tuottaman valon suhteelle. Nykyinen ekodesign-direktiivi antaa komissiolle valtuudet asettaa energiatehokkuuden vähimmäisrajoja erilaisille laiteryhmille. Uudistus laajentaa laatuvaatimusten anto-oikeuden myös ”energiaan liittyville” tuotteille, esimerkiksi ikkunoille ja talojen lämpöeristeille. Kemian teollisuus on vastustanut tätä laajennusta ja edellä mainitut Holger Krahmer ja Anja Weisgerber olivat ehdottaneet sen hylkäämistä, mutta hävisivät. Loppuäänestyksessä esitys hyväksyttiin äänin 45-3-4.

Vihreän brittimepin Caroline Lucasin mietintö toimista laittomasti hakatusta puutavarasta hyväksyttiin äänin 54-1-1. Sen keskeinen pointti on, että EU:hun ei saa tuoda eikä EU:ssa saa myydä laittomasti hakattua puuta eikä siitä tehtyjä tuotteita, ja lain rikkomisesta tulee rangaistavaa. Vastuu ei ole vain sillä, joka tuo laittoman puutavaran maahan, vaan myös puuta käyttävien firmojen tehtävä on varmistaa laillinen alkuperä. Tätä nykyä arvioidaan 20-40 %:n maailmassa käytettävästä puusta olevan peräisin laittomista hakkuista, ja 20 % siitä päätyvän EU:n alueelle. Laittomat metsähakkuut ovat iso ongelma monesta syystä, metsien hupeneminen vähentää luonnon monimuotoisuutta ja lisää hiilidioksidia ilmakehään, ja myös metsistä riippuvaisten paikallisyhteisöjen toimeentuloa.

Aamupäivän äänestykset kestivät suunnilleen yhdeksästä kahteentoista. Jokaisessa raportissa oli kymmeniä kohtia joista äänestettiin.

Lounaalla olin Suomen EU-edustustossa kuuntelemassa suomalaisten ministeriöiden asiantuntijoiden näkemyksiä taloustilanteesta. Kuulimme muun muassa, että IMF (kansainvälinen valuuttarahasto) on analysoinut 120 eri maissa koettua finanssikriisiä. Kaikkien niiden opetus on se, että kriisistä ei päästä ennen kuin pankit saadaan jaloilleen. Se taas edellyttää, että pankkien taseet pitää puhdistaa huonoista osista, eli siis roskalainoista. Niinhän Suomessakin 1990-luvun alussa tehtiin. Perustettiin ”roskapankki”, johon siirrettiin pankeista, erityisesti säästöpankeista, roskalainoja eli lainoja, joiden takaisinmaksusta ei ollut paljoakaan toivoa. Roskapankki myi pikkuhiljaa lainojen takuina olevia kiinteistöjä, joten osa pankkien tukemiseen käytetyistä verorahoista saatiin takaisin.

Iltapäivällä valiokunta keskusteli ensin teollisuuskomissaari Verheugenin kanssa lääkealan lainsäädännöstä, ja sitten äänestysputki jatkui taas. Yksi käsitellyistä mietinnöistä oli eläinsivutuoteasetuksen uudistus. Se koskee sitä, mitä tehdään erilaisille teurasjätteille yms, jotka eivät kelpaa ihmisten ruoaksi. Olin tehnyt direktiiviin ehdotuksen siitä, että karhujen ja muiden uhanalaisten eläinten valvottu haaskaruokinta saisi jatkua tietyin ehdoin. Vanhaa eläinsivutuoteasetusta voidaan tulkita siten, että haaskaruokinta on laitonta. Espanjassa haaskaruokinta pitää elossa aika suurta uhanalaisten peto- ja haaskalintujen kantaa. Suomessa haaskaruokintaa käyttävät luontokuvaajien lisäksi karhunkatselusafareita järjestävät matkailuyritykset. Yhdessä ruotsalaisten Åsa Westlundin (demari) ja Jens Holmin (vas) sekä brittiliberaali Chris Daviesin kanssa tekemäni ehdotus meni läpi
.

Aivan illan lopuksi, vähän ennen kuutta, kun valiokunta oli äänestänyt jo tosi monta tuntia, vuoroon tuli eläinkoedirektiivin uudistus. Tulos oli eläinsuojeluväelle valtava pettymys. Käytännöllisesti katsoen kaikki ehdotukset, joilla olisi tiukennettu eläinsuojeluvaatimuksia komission ehdotukseen verrattuna, hylättiin parin äänen enemmistöllä ja yhtä niukasti meni läpi liuta lääketeollisuuden ajamia muutoksia, joilla annettiin lisää vapaita käsiä eläinkokeiden tekemiselle. Enemmistöt olisivat todennäköisesti menneet toisin päin, jos valiokunta olisi ollut täysilukuisempi. Noin kolmasosa jäsenistä oli lähtenyt. Suurin kato oli käynyt demarien keskuudessa, ja myös liberaalien vihreämmässä siivessä. Eläinsuojelumyönteisestä porukasta parhaiten paikalla olivat vihreät. Myös konservatiivien, jotka olivat vastakkaisella linjalla, rivit olivat paljon täydemmät kuin demarien. Eniten minua harmitti ensinnäkin se, että valiokunnan niukka enemmistö haluaa jatkaa apinoiden käyttöä eläinkokeissa, ja jopa edelleen sallia villien apinoiden pyydystämisen koelaboratorioihin. Toiseksi niin sanottu 3R-periaate (reduce, replace, refine) hyväksyttiin lepsussa muodossa. Eläinkokeiden suorittajan ei tarvitse osoittaa, että eläinkokeiden minimoimiseksi ja korvaamiseksi muilla metodeilla on tehty kaikki voitava, riittää kun osoitetaan, että asiaan on ”kiinnitetty huomiota”.