Saako määräillä?
”Saavatko muut määrätä Suomen verotuksesta?” Suunnilleen tällainen tilaisuusmainos osui silmiini viime viikolla. Useimpien vastaus lienee ei.
Mutta katsotaanpa toisesta suunnasta. Stora Enso tuo Brasiliasta Suomeen sellua, joka kirjataan EU:hun saapuneeksi Hollannissa, jossa peritään vain 1,5 prosentin vero. Hollanti lypsää rahaa, joka oikeastaan kuuluisi Suomelle.
Pitäisikö tällaiseen voida puuttua?
Puolisentoista vuotta sitten Hesari julkaisi tietoja Suomen isoimpien firmojen kotimaahan maksamista veroista. Vain kaksi firmaa oli maksanut tuloksestaan yritysveroa yli 10%, seuraava 6,2 %. Nokia pulitti vajaat 0,1 %, Metso ja Nokian renkaat pyöreän nollan.
Ylikansalliset firmat kikkailevat eri maiden verojärjestelmien eroilla. OECD:n mukaan suurfirmat maksavat tuloksestaan yritysveroa keskimäärin 5 %, pienyritykset 30 %. Suunnilleen sama pätee Suomeen.
EU-maat menettävät veronkierron vuoksi noin 1000 miljardia euroa vuodessa, arvioi komissio, enemmän kuin maiden yhteenlasketut terveydenhoitomenot.
Suomalaisia on EU-kansalaisista prosentti. Jos Suomi saisi prosentin 1000 miljardista, verotulot kasvaisivat 10 miljardilla. Sen sijaan ministerit ja kunnanvaltuutetut vuodattavat hikeä ja kyyneleitä loputtomien menoleikkauslistojen kanssa.
Valtiovarainministeriömme virkamies huokaisi jokin aika sitten, että yritysveroa on yhä vaikeampi periä. Kun Ruotsi hiljattain alensi yritysveroa, Suomi teki samoin.
Onko se Suomen määräilemistä, että muut alentavat yritysveroa, ja meillä on vapaus vain seurata perässä?
Yhä enemmän tavaraa ostetaan netistä. Isot firmat kirjaavat nettikaupan maihin, joissa vero on alhainen. Tavallinen pulliainen, joka ostaa netistä vaikka vaatteita, tuskin ajattelee, että ostos voi nirhiä verorahoja, joista hänen kotikuntansa terveyskeskus ja lastensa koulu maksetaan.
Verot kustakin toiminnasta pitäisi maksaa siihen maahan, missä firma tosiasiassa toimii. Näin ei tapahdu, ellei EU pysty tekemään päätöksiä, ja mieluiten myös OECD.
Valitettavasti veropäätökset on tehty EUssa mahdollisimman vaikeiksi, yksikin maa voi päätöksen estää. Tarkoitus on aikoinaan ollut hyvä.
Mutta jos haluamme pitää kiinni yhteisin varoin kustannetusta koulusta ja jotenkin säällisestä terveydenhoidosta ja sosiaaliturvasta, pitäisi tehdä helpommaksi säätää yrityksiin kohdistuville veroille alarajat kun rahat ropisevat oman maan valtion kassaan. Sellaisten verojen, joiden tulot menevät EUn pussiin, säätämisen voi edelleen pitää yksimielisyyden takana.
Tämä on jonkun mielestä federalismia. Minun mielestäni se on tavallisen ihmisen puolustamista.
Julkaistu Aamulehdessä 17. toukokuuta 2014