“Tässä työssä auttaa, että on pienenä ihaillut Peppi Pitkätossua.”

Säätiedotus Cancunista

Ilmastoneuvotteluissa Meksikon Cancunissa noin viikko sitten saatiin parempi tulos kuin viime vuonna Kööpenhaminassa.

Mutta eivätkö paukkupakkaset ole osoittaneet huolen ilmastonmuutoksesta ihan turhaksi?

Ilmasto on eri asia kuin sää. Sitäpaitsi maapallon keskilämpötilan nousu ei tarkoita, että kaikkialla lämpenee, ainakaan tasaisesti. Viime kuussa Journal of Geophysical Research julkaisi tutkimuksen, jonka mukaan ilmastonmuutos voi jopa lisätä kylmiä talvia meillä.

Miten se on mahdollista? Saksalaisen Potsdam-instituutin tutkija Vladimir Petoukhov analysoi mitä vaikuttaa kun jää sulaa Barentsin-Karan merellä Norjan ja Venäjän pohjoispuolella. Tällöin avovesi lämmittää yllään olevaa ilmakerrosta ja se muuttaa ilmavirtauksia voimakkaasti. Kylmien talvien todennäköisyys Euroopassa ja Pohjois-Aasiassa nousee kolminkertaiseksi.

Vaikka viime ja tämä talvi ovat olleet meillä kylmiä, Grönlannissa on ollut poikkeuksellisen leutoa. Kun katsotaan koko maapallon keskiarvoa, viime talvi oli harvinaisen lämmin. Juuri päättynyt vuosikymmen oli kaikkein lämpimin sen jälkeen kun lämpötilamittaukset 1800-luvun puolivälissä aloitettiin. Myös tästä vuodesta on tulossa yksi lämpimimmistä.

Cancunin neuvottelujen alla odotukset olivat matalalla. Viime vuonna Kööpenhaminassa tavoiteltiin kattavaa kansainvälistä ilmastosopimusta, koska nyt voimassa oleva Kioton sopimuksen ensimmäinen kausi päättyy vuoteen 2012. Sen sijaan saatiin aikaan vain löysähkö "Copenhagen Accord" eli "Kööpenhaminan yhteisymmärrys".

Kööpenhaminassa kaikki merkittävät maat ilmoittivat ensimmäistä kertaa itselleen päästövähennystavoitteen vuodelle 2020. Valitettavasti asiasta ei tehty virallista päätöstä. Sen esti kourallinen maita, joukossa Sudan, Kuuba, Venezuela, Tuvalu ja Bolivia.

Cancunissa kyettiin virallistamaan Kööpenhaminan tulokset eli päästövähennystavoitteet kirjattiin viralliseksi YK-päätökseksi. Lisäksi todettiin, että maapallo ei saa lämmetä kuin korkeintaan kaksi astetta. Tämä on ollut EUn tavoitteena jo vuodesta 1996, mutta nyt se tuli ensimmäistä kertaa hyväksytyksi YK-tasolla.

Cancunin kokous totesi myös, että tähän mennessä annetut päästölupaukset eivät riitä suitsimaan ilmastonmuutosta kahden asteen alapuolelle ja kehotti teollisuusmaita tiukentamaan päästösitoumuksiaan. Siellä sovittiin myös rahastosta, jolla autetaan kehitysmaiden ilmastotoimia sekä sademetsien suojelutoimista.

EUn tulisikin nyt mielestäni tiukentaa omaa päästötavoitettaan. On nimittäin käynyt selväksi, että lakiin kirjattu 20 prosentin vähennys vuoteen 2020 toteutuu ilman että mitään erityistä uuta tarvitsee tehdä. Jos haluamme kirittää omaa osaamistamme uusissa energiateknologioissa, tarvitsemme haastavamman tavoitteen, 30 prosentin vähennyksen.

Loppuvaiheissa nähtiin draamaa. Meksikon ulkoministeri Patricia Espinosa sai seisaalleen nousseilta osanottajilta pitkät aplodit julkaistuaan ehdotuksensa kompromissitekstiksi. Mutta sitten Bolivian edustaja esitti vastalauseen sanoen ehdotuksen olevan aivan liian lepsu. Maa ajoi "kaikki tai ei mitään" -linjaa.

Ilmastoneuvotteluissa käytäntö on ollut, että yksikin maa pystyy kaatamaan sovun. Juuri siksi eteneminen on ollut pitkäpiimäistä. Presidentti Bushin aikana USA esti 6 vuoden ajan jopa sen, että edes alettaisiin neuvotella seuraavasta ilmastosopimuksesta.

Perjantaina puoleen yöhön venyneessä istunnossa melkein kaikki muut sanoivat kannattavansa sopua. Sitten palattiin työryhmiin. Niissä muut toistivat toistamistaan Bolivialle, että yksi maa ei nyt kerta kaikkiaan voi kaataa päätöstä, jota kaikki muut haluavat. Suunnilleen aamuseitsemältä ministeri Espinosa nuiji päätöksen pöytään.

Ilmastoneuvottelut etenevät siis, mutta tuskallisen hitaasti. Onneksi varsinaisten tekojen tasolla näyttää paremmalta. YK:n ympäristöohjelman eli UNEP:in johtaja Achim Steiner, jonka europarlamentaarikkojen ryhmä tapasi, sanoi että lukemattomat maat, kaupungit, kunnat ja firmat toimivat jo ikäänkuin seuraava ilmastosopimus olisi jo voimassa.

Koko maailmassa investoitiin viime vuonna uusiin energiatekniikoihin enemmän kuin fossiilisiin polttoaineisiin ja ydinvoimaan yhteensä.

Kiinasta on tullut yksi maailman suurimmista uusiin energiateknologioihin investoijista, viime vuonna siellä käynnistettiin keskimäärin yksi uusi tuulivoimala joka tunti. Etelä-Korea on päättänyt viherryttää energiataloutensa ja katsoo maan oman edun vaativan osaamisen kehittämistä näillä aloilla.

Euroopan parlamentti vaati tällä viikolla, että EU asettaa itselleen sitovan 20 prosentin energiansäästötavoitteen. Parlamentti vertasi tätä Nabucco-kaasuputkeen, jota on kaavailtu vedettäväksi Keski-Aasiasta Eurooppaan ja totesi 20 prosentin energiansäästön vastaavan samaa energiamäärää, jonka 15 Nabucco-kaasuputkea kuljettaisi.

Tämä on mielestäni hyvä vertaus. Kaikki se mitä teemme fiksujen, energiaa säästävien ratkaisujen käyttöönottamiseksi, vähentää riippuvuuttamme niistä, jotka ovat öljy- ja kaasuhanojen toisessa päässä.
 
Satu Hassi

Hämeen Sanomille 16.12.2010