Sään hullut päivät

Tätä kirjoittaessani on helmikuu, mutta Etelä-Suomessa maa on jo lähes paljas ja ilma tuoksuu keväältä. Useimpia se ei haittaa, paitsi hiihtokeskusyrittäjiä – tai talviolympialaisten järjestäjiä.
Monessa muussa maassa hullut säät ovat olleet pahempia. Australian ennätyskuumasta kesästä on seurannut muuta kuin kuin maastopaloja. Taivaalta on tippunut puutarhoihin tuhansittain helteen tappamia lepakkoja. Kaliforniassa on pahin vesipula vuosikymmeniin. Britanniassa on satanut senkin edestä, kaduilla ja pelloilla on kuljettu kanooteilla. Tulvia on pahentanut se, että oikeistohallitus karsi maatalouden ”turhia” ympäristösääntöjä. Yhdysvaltoja ovat koetelleet paukkupakkaset ja lumimyrskyt.
Yksittäinen sääilmiö ei kerro ilmastonmuutoksesta sitä eikä tätä, mutta eri puolilla maailmaa koetut äärisäät ovat sitä, minkä tiede ennustaa yleistyvän, ja yhä rajumpana, ilmastonmuutoksen myötä. WMO, maailman meteorologinen järjestö, totesi viime vuosikymmenen olleen äärisäiden vuosikymmen. Tämä vuosikymmen ei ehkä jää jälkeen.
Sääkeskiarvot harvoin aiheuttavat vahinkoja, äärisäät aiheuttavat. Monelle ne ovat vieneet perille sen, että ilmastonmuutos maksaa, ja paljon.
Kaikille hallituksille tämä ei vielä ole mennyt jakeluun. Australiassa Abbottin hallitus haluaa peruuttaa hiilidioksidiveron ja päästökaupan, Britanniassa Cameronin hallitus haluaa ruveta pumppaamaan liuskekaasua maasta.
EU on asettamassa ilmastotavoitteita vuodelle 2030. Jos haluamme tehdä osuutemme, jotta maapallo ei lämpenisi yli kahta astetta ja pitää lupauksen vähentää ilmastonmuutosta aiheuttavia päästöjä 80-95 prosenttia vuosisadan puoliväliin mennessä, vuoden 2030 päästövähennyksen pitää olla ainakin 50 prosenttia. Komissio ehdottaa kuitenkin vain 40 prosentin vähennystä.
Lisäksi komissio ehdottaa luopumista sitovista uusiutuvan energian ja energiatehokkuuden tavoitteista, vaikka sen oma vaikutusarvio kertoo, että näiden tavoitteiden asettaminen myös vuodelle 2030 parantaisi työllisyyttä ja hyödyttäisi lisäksi myös vaihtotasetta ja terveyttä, pienemmän tuontifossiililaskun ja puhtaamman hengitysilman kautta.
Onneksi vihreä energiatekniikka on päässyt hyvään vauhtiin. Tällä vuosituhannella EU-alueella on verkkoon kytketty enemmän tuuli- ja aurinkomegawatteja kuin mitään muuta. Suomessa ympäristötekniikka on kasvanut jo paperiteollisuutta isommaksi bisnekseksi.
Vielä on mahdollista yhdistää ilmastonsuojelu toimiin, jotka tukevat myös taloudellista kilpailukykyämme. Tämä erikoistarjous ei kuitenkaan ole voimassa ikuisesti. Sään hulluilla päivillä sen sijaan ei ole loppupäivää.
Julkaistu Voima-lehdessä 3. maaliskuuta 2014