Ruotsin ympäristöministeri valiokunnassa
Strasbourgissa ympäristövaliokunta piti ylimääräisen kokouksen, jossa ministerineuvoston puheenjohtajamaan Ruotsin ympäristöministeri Carlgren selosti toimintalinjaansa Kööpenhaminan ilmastoneuvottelujen alla. Hänen kertomansa oli vihreille oikein mieluisaa kuultavaa. EU lähtee siitä, että Kööpenhaminassa pitää tehdä sitova päätös, joka sisältää seuraavan ilmastosopimuksen pääasiat ja sitovan aikataulun sille, mihin mennessä lopullinen kansainvälisen sopimuksen viimeistellään. Päätöksen vastattava sitä, että ilmastonmuutos pidetään 2 asteen rajan alapuolella. Teollisuusmaille tulee saada koko kansantaloutta koskevat päästökatot ja tämä koskee myös Yhdysvaltoja. Myös kehitysmaiden päästöjen rajoittamistapa pitää sopia, samoin trooppisten metsien suojelusta. Ylipäänsä kaikki Balin ilmastokokouksessa vuonna 2007 listatut asiat pitää sopia. Pitää olla mahdollista tiukentaa päästörajoja myöhemmin, jos tieteen tuoreimmat tulokset osoittavat sen tarpeelliseksi.
Carlgren korosti, että ilman USAn ja Kiinan mukaantuloa sopimus jäisi torsoksi, koska silloin melkein puolet globaaleista päästöistä jäisi sen ulkopuolelle. Carlgren oli myös varsin tyytyväinen ympäristöministerineuvoston ylimääräisessä kokouksessa hyväksyttyyn toimintalinjaan.
Valiokunnan kokouksen jälkeen muuan hollantilainen liberaalimeppi tokaisi, että onpa hyvä, kun pohjoismaa on nyt ministerineuvoston puheenjohtajana.
Viime viikolla parlamentin ja ministerineuvoston neuvottelijat saivat sorvatuksi sovun EUn rakennusdirektiivin uudistamisesta. Sovittu lakiteksti merkitsee, että vuonna 2020 pystytettävien uusien rakennusten pitää olla ”lähes nollaenergiarakennuksia”, eli toisin sanoen energiatehokkuusvaatimukset ovat tiukat. Vihreitä jäi kuitenkin harmittamaan se, että vanhojen talojen energiaremontteja koskevat vaatimukset jäivät lepsuiksi, vaikka niillä voitaisiin saada aikaan hyvin edullisesti sangen isot päästövähennykset.
Saksan uusi ulkoministeri Guido Westerwelle on ilmoittanut Hillary Clintonille, että Saksan uusi hallitus haluaisi poistaa maansa maaperältä USAn ydinaseet. Tämähän on hienoa!
Professori Michael Grubb (Cambridgen yliopistosta) on viime viikolla Euroopan parlamentissa pidetyssä miniseminaarissa sanonut, että päästöoikeuksien ilmaisjako teollisuudelle johtaa kymmenien miljardien windfall-voittoihin. Pelkkä sementtiteollisuus voisi 2013-2020 netota 10-20 mrd windfall-voittoja. Myös terästeollisuus voi saada merkittäviä ansiottomia voittoja. Päästöoikeuksien ilmaisjako luo myös sen vaaran, että firmojen on kannattavampaa siirtää tehtaat muihin maihin ja rahastaa saamansa päästöoikeudet. Jos näin tapahtuu, päästöoikeuksien ilmaisjako ei lainkaan tepsi siihen tautiin (tai taudin uhkaan) johon se on tarkoitettu, eli niin sanottuun hiilivuotoon.
Matkapuhelinala on ilmoittanut toteuttavansa vuoteen 2020 mennessä 40 %:n päästövähennykset (nykytasoon verrattuna) tiedonsiirtoyhteyttä kohti. Ei hassumpaa!